|
Post by Clara Moore on Aug 14, 2004 15:39:04 GMT -5
Katsoo tuota. Ei hän syyttänyt tuota todellakaan siitä ettei tuo ollut tehnyt mitään. Miten tuo olisi voinut? Ei harry voisi häntä aina suojella. Se oli karu totuus. Eikä Moore voisi odottaa muuta. Malfoyn sanat silti sattui yhä syvälle. Sekin kun oli maininnut hänen perheensä. Tottahan oli että hänen äitinsä oli todellinen puhdasverisyyden perikuva. Eikä varmaan nielisi Harryä helpolla koska pojalla ei ollut perhettä ja ei ollut muuten mikään korkea-arvoinen paitsi siitä että oli päihittänyt jo kerran Voldemortin ja paskat. Miten mikään puhdasverisyys mihinkään liittyi. Ja rikkaudet. Isä oli lempeä ja välittävä ja hän välitti vain siitä että tyttö oli onnellinen. Äiti oli se ylpeä määrätietoinen nainen kuten Mariekin. Kyllä se näkyi. "Joo.. Kyllä me tästä selvitään.. meidän on pakko tai Malfoy on jo voittanut pikku leikkinsä", nyyhkyttää. Rauhoittuu kuitenkin kun saa tapittaa tuota silmiin. Tuon lähellä oli taas turvallinen olla. Tuntui ettei kukaan voisi aiheuttaa mitään pahaa. "Tässä on niin turvallinen olla. Sinun luonasi. En halua että ikinä päästät irti..", sanoo hiljaa. Noinhan hän oli pyytänyt silloin kerran rannallakin. Mutta entä jos äiti pakottaisi hänet menemään jouluna Dracon luokse? Kalpenee vauhdilla. Nielaisee. "Et sinä saa tappaa ketään.. Ei..", sanoo hiljaa ja suukottaa tuon poskea hellästi. "Mutta minä en uskalla mennä yksin kotiin joululomalla.. Äiti vielä pakottaa minut meneen taas jouluksi Dracon luokse.. Minä en halua", sanoo surkeana. Hymyilee pienesti tuon suukotellessa kasvoja ja suutelee tuota takaisin. Nuo tuon viimeiset sanat saa taas tytön itkemään. "Minäkin rakastan sinua. Niin paljon että se ihan sattuu sydämeen.. Sinä olet niin rakas. Minä en halua menettää sinua", sanoo ääni väristen ja suutelee sitten tuota niin rakastavasti kuin vain osaa.
|
|
|
Post by Harry Potter on Aug 14, 2004 16:23:15 GMT -5
Itsesyytös.. Jokin sellainen mistä Harry kärsi juuri tällä hetkellä. Pahemmin kuin koskaan ennen raivostunut Harry... Jokin sellainen mistä Malfoy kärsisi mahdollisimman pian. Hyvin yksinkertaista matematiikkaa, toivottavasti myös Malfoyn järjenjuoksulle tarpeeksi yksinkertaista. Nimittäin se saisi maksaa tästä... ei rahalla. Mutta fyysisellä ja henkisellä tuskalla kylläkin. Todellakin. Tämä ei jäisi tähän. Oikeastaan... Koska Malfoyn järjenjuoksu oli erittäin huonolaatuista - senhän huomasi seurasta, jossa se liikkui: Grabbe, Goyle ja Pansy - niin tuskin tuollainen matematiikka sen järjenjuoksulle tarpeeksi yksinkertaista olisi. Ei todellakaan. No, pitäisi kai antaa sille sitten käytännön esimerkki asiasta. Mutta ei nyt, eikä edes tänään. Mutta pian. Ja Harry muka säälittävä? Hah. Jos jokin oli säälittävää niin sellainen, että tekee jotain tuollaista mitä Malfoy teki äsken, kun Clara ei itse voinut tehdä sille idiootille mitään ja Harryn se oli sitten lukinnut hetkeksi sillä hiton loitsulla. Hah. Harry lukitsisi Malfoyn kangistumsloitsulla. Tai hankkisi jostain mörön suoraan sen eteen tai jotain.. Tai sitten vain pahoinpitelisi sitä sekä henkisesti, että fyysisesti. Tai no, tuon Harry tekisi varmasti mutta nuo muut... Saisipa nähdä. Olo tosin ei ollut ollenkaan sankarimainen. Oli ollut ehkä tähän asti mutta eipä ollut enää. Tosin eipä Harry tosiaan voisi koko ajan Claraa suojella, se oli varmaa. Ja se oli varmaa, että jopa niin tyhmä aasi kuin Malfoy tiesi millä tätä poikaa parhaiten satuttaa. Oli tullut tämän vuoden aikana todistettua. Harryn vanhemmat, Sirius ja Clara... Ja Herm sekä Ron. Ihme, että Malfoyn aivot ja järki riittivät siihen. Sen ystäväpiirinaivot tuskin riittivät. Hymyilee Claralle vaisusti. Joo, tuossa todellakin oli yksi niistä, joita Harry rakasti. Ja jo aika kauan tullut seurusteltuakin tuon tytön kanssa. Mahtavaa. Harry kietoo kätensä tiukemmin tytön ympäri. Ei nyt kuitenkaan niin, että mitenkään satuttaisi Claraa.. tai tuota lasta. Niin se lapsi... Vaikka sille vielä jotain voisikin tehdä niin haluaisiko kumpikaan muka elää sen asian kanssa, että oli tappanut viattoman pikkulapsen, joka olisi tullut tähän maailmaan koska äiti ja isä olivat tehneet loitsuvirheen? Tuskin. Ei Harry ainakaan pystyisi sen asian kanssa elämään. Teinivanhemmat, eh. No olihan tämän elämän aikana tullut selvittyä jo vaikka mistä... Miksei myös sellaisestakin? Ei tulisi olemaan sinänsä helppoa mutta... Ja hei. Molemmilla alkaisi syksyllä koulu ja kaikkea.. Tai sitten pitäisi jättää koulu kesken. Kuulostipas epämukavalta. Epämukavalta kuulosti sekin, ettei tuo lapsi saisi koskaan tätä maailmaa nähdä. Kauheita ajatuksia molemmat. Harry katsoo Claraa edelleen silmiin. "En minä aio antaa Malfoylle sitä iloa, että hän tämän voittaisi. En todellakaan. Se jätkä tulee vielä maksamaan tuosta äskeisestä. Luulee vain tuntevansa minut, vaikka ei ole vielä nähnyt mitään. Emmekä me anna sille sitä iloa, että meidän juttumme kaatuisi tähän. Ja kuten jo sanoin niin en minä emmekä me anna Malfoylle iloa voittaa tätä leikkiään. Kyllä me selvitään." 'Sittenkin kun meitä on kolme...' Jos Harryn ei aiottu antaa kovin helposti pitää edes tätä iloa niin entäs sitten kun Malfoy saisi tietää Claran olevan raskaana? Harry nielaisee. Ei hyvä. Ei todellakaan hyvä. Mutta noh.. Tämän pojan ei tunnetusti oltu annettu pitää iloja elämässään sinänsä. No Sirius oli edelleen vapaa ja muuta mutta.. No pitäisi vain toivoa, että Harryn annettaisiin pitää tuo lapsi vaikka se sinänsä tulisikin olemaan vaikeaa mutta silti... Poika silittelee tytön hiuksia ja suukottaa tuota otsaan. "En minä ketään tapa. Paitsi noh.. Voldemortin mutta kuitenkin. Ja ei sinun tarvitse yksin mennä joululomalla kotiin. Minä tulen sinne sinun kanssasi. Sirius ei kyllä ehkä pidä siitä - jos minä edes hänen luokseen joululomaksi voisin mennä - mutta kai hän ymmärtää. Ei sinun tarvitse jouluasi tuon idiootin seurassa viettää." Taas hymähdys ja käsi tytön poskella, tapittaa Claraa silmiin. Rakkaudentunnustus ja muut saavat hymyilemään taas enemmän. Jos Harry Claran menettäisi niin... No särkyisi sitten suuri osa tästä pojasta. "Ei sen pidä sydämeen sattua... Mutta aivan yhtä paljon minäkin sinua rakastan. Ja et sinä minua menetä. Ikinä. Sinä olet nii-iin rakas minulle, että ajatuskin sinun menettämisestäsi.. No en minä halua edes ajatella sitä." Ajatuskin sai melkein itkemään... Ja nyt Clara itki tuossa? Itki siitä lähtien kun Harry sanoi tuon 'Minä rakastan sinua.' Faktaa... Vastaa suudelmaan samalla mitalla. Hitot jostain Dracosta vaikkakin Harry aikoikin sille kostaa. Jotenkin. Mutta ei se Harrylta tämän pojan elämän naista saisi. Ikinä.
|
|
|
Post by Clara Moore on Aug 14, 2004 16:38:45 GMT -5
Katsoo tuota. Niin se lapsi. Tyttö oli jo kuukauden ajat ajatellut asiaa. Hän ei olisi varmaan kestänyt tappaa alkavaa elämää. Myöhemmin hän olisi kuitenkin katunut. Ei hän koulua aikonut lopettaa. Hän kyllä keksisi jotain. "Kunhan et aiheuta itsellesi liian suuria vaikeuksia", sanoo tuolle hymyillen vaisusti. "Sinä olet kultainen.. Juuri sitä mitä minä tarvitsen. mitä minä tekisinkään ilman sinua", sanoo ja painaa päänsä tuon olkapäätä vasten pidellen tuosta hellästi kiinni. "Mutta se on ihanaa tuskaa. Rakkauden tuskaa.. Se saa vaan rakastamaan lisää", sanoo hymyillen. "Tämä päivä oli pelottavin tähän mennessä. pelkäsin niin kovasti että kaikki hajoaa..", sanoo ja alkaa sitten etsiä jotain ja nostaa päänsä.<br>"Öhöm.. malfoy taisi viedä sauvani muuten mukanaan. vaikken minä sitä nyt kyllä tarvitsekaan mutta..", Moore huokaisee ja katsoo sinne suuntaan minne Malfoy oli kadonnut. Huokaus. "Ei mukava ajatus lähteä hakemaan sitä takaisin", tuhahtaa.
|
|
|
Post by Harry Potter on Aug 14, 2004 18:02:26 GMT -5
"Liian suuria vaikeuksia? Nehän ovat minulle selvitettävissä oleva elämäntapa." Naurahtaa ja virnistää sitten tytölle suukottaen Claraa taas otsalle. James oli Siriuksen kanssa ollut aina vaikeuksissa, Harry oli aina Ronin kanssa vaikeuksissa. Tosin mukana oli myös Hermione joskus mutta yleensä ne olivat Harry ja Ron, joille rehtorilla tai opettajilla oli asiaa. Mitäs pienistä... Huomasipa ainakin, että millainen isä, sellainen poika - sanonta piti paikkansa. Jos piti myös Malfoyn kohdalla niin olisi erittäin sääli, että Harry ei ikinä saisi vangita Dracoa Azkabaniin Kuolonsyöjänä, kun Harry itse olisi aurori sillä Voldemort olisi siihen mennessä jo pois kuvioista. Tai ainakin sitä sopi toivoa. Hmm... Voldemort Azkabaniin? Lähtisi menemään sieltä yhdessä sekunnissa. Helppoahan se sille oli.. Tylypahkan nerokkain oppilas kautta aikojen ja heti Dumbledoren jälkeen mahtavin velho. Noh kuitenkin... Harry vakavoituu. "No ei... En minä itselleni liian suuria vaikeuksia hanki. Ei hirveästi huvita joutua tekemisiin Lucius Malfoyn kanssa minkä tosin olen varmaan jo itselleni aiheuttanut." Tuhahdus ja sitten huokaus. Harry hymähtää, kun Clara painaa päänsä tuohon olkapäätä vasten ja poika silittelee edelleen tytön hiuksia. Niinpä niin... Lucius Malfoy. Ensimmäisellä tapaamisella aivan erilainen kuin muilla tapaamisilla. Mikäs siinä... Ei niin että Harrya kiinnostaisi hirveästi miten se äijä reagoi, kun tämän pojan näki. Etenkään jos Harry passittaisi sen Azkabaniin... Siitäkös Lusse vasta riemun vetäisisi. Noh hällä väliä. Puristaa hellästi Claraa kuunnellen tytön puheita. Pelottava päivä, tosiaan. Tai no äsken oli ainakin melko pelottavaa, kieltämättä. Ties mitä se olisi Claralle vielä tehnyt... Hyh. "Ei hajoa. Niin kauan kuin meillä on toisemme niin ei hajoa. Eikä sinun tarvitse miettiä mitä tekisit ilman minua koska ei sinun ilman minua tarvitse ainakaan pitkiä hetkiä elää..." Hymähtää. Mitä? Malfoy vei Claran taikasauvan? Pirulainen... Harry näyttäisi sille. Ja aivan ymmärrettävää, että Claraa ei huvittanut lähteä sitä hakemaan takaisin eikä Harry kyllä päästäisikään tyttöä hakemaan sitä takaisin. Ei se kyllä Harryakaan hirveästi huvittanut lähteä sitä takaisin hakemaan mutta... Toisaalta taas... Mikä ettei. Ja pakkohan se sauva olisi Malfoylta saada. Huokaisee, nappaa oman taikasauvansa vierestään maasta ja katsoo Claraa kädet tytön olkäpäistä hieman alemmas käsivarsia pitkin. "Pysy täällä tai mene vaikka oleskeluhuoneeseen tai jonnekin mutta älä joudu vaikeuksiin. Minä tulen aivan pian takaisin." Harry suukottaa Claraa pikaisesti huulille ja pinkaisee ylös pompattuaan samaan suuntaan minne Dracokin katosi. Nyt pitäisi vain löytää se idiootti. Tuskin tästä vielä tulisi äskeisen kostoretki mutta se olisi sitten vielä edessä... Mutta toisaalta, eipä Harryn tehnyt tälläkään kertaa mieli Malfoyta helpolla päästää. Ei todellakaan. Juoksee suuntaan, jonne olettaa sen menneen. Noh ei tätä poikaa ainakaan hitaaksi voinut sanoa silloin kun tällä oli kiire. Ja tuollahan se pikku pirulainen... Joka teki suuria piruuksia. Harry pysähtyy hetkeksi ja nojaa portaiden kaiteeseen, katse kohdistettuna Malfoyhin. "Malfoy!" Ottaa samantien jalat alleen ja pikavauhdin päälle lähtiessään juoksemaan portaat alas. Mukavasti ihmisiä tässä välissä... Vääntää tietä kohti pahinta vihamiestään auki. Ja toivottavasti se neiti ei joutuisi vaikeuksiin sillä välin. Jos joutuisi niin se joku, joka sen kimppuun kävisi, saisi katua. Eikö tämä ihmismassa milloinkaan loppuisi? "Anteeksi..." Tuokin sana oli tullut sanottua jo useammin kuin kerran, kun oli astunut jonkun varpaille tai muuten vain sattunut ikävämminkin. Ja olihan se kohteliasta anteeksipyydellä, kun tällälailla tungeksi noiden joukosta läpi. Hemmetti.
|
|
|
Post by Clara Moore on Aug 15, 2004 1:50:35 GMT -5
Naurahtaa tuon sanoille. "Näköjään", hymyilee. Katselee tuota ja kuivaa kyyneleitä kasvoiltaan. "Hyvä.. Olisi kamalaa jos sinulle tapahtuisi jotain Dracon takia. Edellinen kerta oli tarpeeksi kamala", huokaisee. Hymyilee tuolle. Tuon sanat olivat niin rauhoittavia. Harry oli juuri oikea hänelle. Tuon kanssa hän halusi naimisiin. Ei Dracon. Katsoo tuota hetken hiljaa. "Minä menen myrtin vessaan peseen kasvoni. Ole varovainen", sanoo tuolle ja katsoo tuon menemistä ennen kuin astelee vessaan missä alkaa huuhtoa kasvojaan. Katsoo peilistä surullisia silmiään silmälasiensa takaa.
|
|
|
Post by Draco Malfoy on Aug 15, 2004 1:52:19 GMT -5
Malfoy oli astellut ripein askelin kohti tyrmiä oikein tyytyväisenä. Lähes kehräsi. Niiden suhde oli varmasti loppu piakoin. Kuulee Harryn huutavan. Mitä nyt? Kääntyy ja jää odottamaan. "Mitä sinä nyt haluat?", sanoo voitonriemuisen virneen kanssa. Mikään ei voisi pilata tunnelmaa.
|
|
|
Post by Harry Potter on Aug 15, 2004 1:59:36 GMT -5
Äsh miksi täällä piti olla näin paljon porukkaa liikenteessä? Kuin jokin pahinkin ruuhka-aika. Phöh. Vai oliko täällä ruoka-aika? Ja Clara oli mennyt Myrtin vessaan.. parempi vain. Ehkä Myrtti ei olisi sille tytölle ilkeä. No ei se ainakaan Harrylle ollut koskaan ilkeä. Ihastunut kai Harryyn... eh. Jesh. Saavuttaa Malfoyn. "Mitäkö minä haluan? En mitään muuta kuin Rakkaani taikasauvan sinulta takaisin." Mitäänsanomaton ilme kasvoilla. Hähää, Malfoy voisi pyyhkiä tuon voitonriemuisen ilmeen kasvoiltaan. Pyyhkisi viimeistään siinä vaiheessa, kun se olisi Harry, joka Claran kanssa menisi naimisiin. Ei Malfoy.
|
|
|
Post by Draco Malfoy on Aug 15, 2004 2:02:48 GMT -5
Katsoo tuota vain virnuillen. "Taikasauva? Ei minulla taida sellaista olla", poika sanoo kohauttaen olkapäitään ja virnistää ilkeästi. "Ehkä se lutkasi viskasi sen meneen..", huikkaa vielä tuolle. "Mitä minä hänen sauvallaan muka tekisin?", kysyy. Kyllä hän tiesi että hänellä oli sauva mutta oli mukava ärsyttää toista.
|
|
|
Post by Harry Potter on Aug 15, 2004 2:09:49 GMT -5
Argh. Niin juu, miksipä Draco heti myöntäisi, että tuolla Claran taikasauva oli? Eipä miksikään. Tästä tulisikin pitempi reissu vaikka eipä se mitenkään yllättävää ollut. Harry mulkaisee Dracoa tämän kutsuessa Claraa lutkaksi... Joopa joo. Ja mitäkö Malfoy Mooren sauvalla.. "Mistä minä tiedän mitä sinä sillä tekisit mutta sen minä tiedän, että se sinulla on. Ja Clara ei ole mikään lutka. Ei todellakaan. Ja anna tänne se sauva nyt vai pitääkö käyttää aseista riisunta loitsua?" Senhän Harry kyllä osasi. Kyllä kai osasi myös Draco mutta hälläpä väliä. Hah, ilman sitä loitsua tämä poika tuskin olisi enää edes hengissä. Ja käsi puristui tiukemmin oman taikasauvan ympäri, kun tuo Claraa haukkui. Hemmetti.
|
|
|
Post by Draco Malfoy on Aug 15, 2004 2:13:43 GMT -5
"Ei kai pojua riepo mikään? Varo ettei sauvasi vaan katkea", sanoo naurahtaen. "Rankka päivä, huh. Ehkä sun pitäs mennä jo nukkuu.. Harmi vain ettei oo äitiä peitteleen ku oot vielä niin vauva. Mä en kyl ymmärrä Mitä Moore sussa näkee, rääpäle. Kropassakaan mitään kehumista", malfoy sanoo tuhahtaen. "Mutta ehkä mulla on se sauva ja ehkä ei.. Saatoinpa viskata sen ikkunasta meneen", sanoo hymyillen.
|
|
|
Post by Harry Potter on Aug 15, 2004 2:23:21 GMT -5
Tuhahtaa. "Ei minua mikään rievo. Mikään muu kuin sinä." Että osasi olla ärsyttävä tapaus. Todellakin. Ja tuota oli tullut kestettyä jo neljä vuotta, viides menossa ja vielä kaksi jäljellä. Kuinka epämukavaa. Jaaha, nyt alettiin sitten Harryn äidistä puhumaan. "Minun äitini uhrasi henkensä pelastaakseen minut. Sinun isäsi ei tekisi koskaan samaa sinun suhteesi." Totta mikä totta. Lucius Malfoy... Miksipä se Dracon puolesta henkensä uhraisi? Eipä miksikään. Narcissakaan tuskinpa vaan. Ja mitä Clara Harryssa näki? Sen pojan, jonka kanssa se tyttö menisi vielä naimisiin. Kyllä vaan. "Ja minun ei todellakaan pitäisi mennä nukkumaan vielä. Vaikka pitäisi niin sinähän et siitä päätä. Ja kyllä sinulla se kultani taikasauva on, joten sinähän ojennat sen minulle joko hyvällä tai pahalla. Valitse itse." Kyllä Harry voisi keskellä käytävää taikoa. Draco sen sijaan tuskin käyttäisi ainakaan anteeksiantamattomia vaikka tälle pojalle sinänsä olisikin hällä väliä mitä tuo taikoisi. "Ja tulevan miehensä Clara minussa näkee. Ja sehän sinua ottaa päähän." Kasvoilla käväisee jonkinlainen pirullinen virnistys. Katoaa tosin samantien.
|
|
|
Post by Draco Malfoy on Aug 15, 2004 2:30:53 GMT -5
Virne vain levenee. Oli ihanaa kun kykeni saamaan tuon hermot kireälle. "Mm. Saattoihan se pelastaa. Kirkui kuulema aika paljon. Taisi olla aika pelkuri se äitisi nimittäi.. Ainakin mun isä sanoo niin", poika sanoo kohottaen kulmiaan. "Sellaisia ne jästiveriset ovat", sanoo hymyillen. "Uhkalieeko, Potter? Olenko aistivani jotain sellaista, hui kuinka pelottaa..", Malfoy nauraa. Kaivaa kaapuaan ja löytää oman sauvansa ja hymähtää ja kaivelee lissää. "Ei löydy.. harmi..", Draco sanoo hymyillen. Tuhahtaa tuon seuraaville sanoille. "Jaa-a.. Saattaahan se sellaisen nähdä. Mutta odota vain kun se täyttää 18. Sen mutsi puhuu sen pään ympäri. Ei kai Clara halua tulla sukunsa hylkäämäksi köyhäksi.. Sen isä ehkä puoltaisi tyttöä mutta sen isä onkin tossun alla", Malfoy sanoo ylimielisesti. "Kuten sanoin sä et tunne Clarasta vielä puoliakaa.. Kysy sen perheestä. Sä oot pelkkä nolla mun rinnalla", virnistää.
|
|
|
Post by Harry Potter on Aug 15, 2004 2:42:43 GMT -5
"No sehän ei minulle merkitse mitään mitä isäsi sanoi." Vaikka ei nyt sillä, olihan Lily aika lujaa kirkunut mutta samaan tapaanpa se oli Dracokin kiljunut, kun oli Voldemortin siellä Kielletyssä Metsässä ensimmäisenä vuotenaan nähnyt. Harryn virne levenee. Jep, ja sitten se oli juossut Toran kanssa karkuun. "Ja sinähän et mikään paras ole kirkumisesta puhumaan... Itse kun kirkuit melkoisen lujaa ensimmäisenä vuotenasi tässä koulussa tuolla Kielletyssä Metsässä, kun olimme siinä jälki-istunnossa ja minä, sinä ja Tora satuimme löytämään sen yksisarvisen, jonka verta se Orave joi.. Ja joi muuten aivan vain koska Voldemort asui hänen takaraivossaan." Oi, Dracoa oli mukavaa kiusata tuolla aiheella. Todellakin. Malfoyn seuraaville sanoille Harry tuhahtaa... Mitä väliä sillä olisi, että mitä mieltä Claran vanhemmat olisivat Harrysta? Tai no kai sillä jotain väliäkin sinänsä olisi... Mutta silti. "Sinun rinnallasi ei voi olla pelkkä nolla. Sinä olet niin pohjalla, että et pääse sieltä ylös. Kiitos vaan. Ja et sinä sitä tyttöä ikinä omaksesi saa. Luultavasti sinä olet siihen mennessä anteeksiantamattomien käytöstä Azkabanissa." Tuhahdus.
|
|
|
Post by Draco Malfoy on Aug 15, 2004 2:49:18 GMT -5
Katsoo tuota tuhahtaen taas. Tosiaan Draco ei pitänyt tästä uudesta suunnasta keskustelussa. "No, kyllähän jokainen haluaa pysyä elossa ja minä sentään häivyin toisin kuin tyhmä äitisi joka kai kuoli lähes pelkästä kauhusta. Hyvä jos tarvittiin mitää loitsua", tuhahtaa. "Tuskinpa vain.. Mutta siinähän nautit viimeisistä päivistäsi Claran kanssa ei se ikuista ole.. Mikään noin söpö ja yli-imelä ei ole tarkoitettu kestämään..", tuhahtaa.
|
|
|
Post by Harry Potter on Aug 15, 2004 2:57:56 GMT -5
Kauanko tuon seuraa pitäisi kestää? Niin kauan että saisi sen Claran taikasauvan mutta tiedä sitten kauanko siihen menisi. Luojan kiitos tähän paikalle ei ollut alkanut kerääntyä minkäänlaista yleisöä. Se tästä nyt vielä puuttuisikin.... Harry tuhahtaa taas Malfoyn sanoille. No tuo laskisi alleen vain, jos tämä poika sattuisi aivan vahingoss vaikka käärmekieltä puhumaan. Ja helppoahan tuon oli pakoon juosta... Voldemortin kohde kun vaikutti olevan Harry. Se oli tullut huomattua jo muutaman kerran. "No ei siinä pahemmin pakoonjuoksut auta, jos on maailman toiseksi nerokkain velho perässään. Paitsi että sinullahan se ei ole." Tuhahdus taas. Kohta menisi hermot tuon kanssa. Ja sitten lentäisi jokin muukin kuin Draco. Nimittäin ne kaksi taikasauvaa tuon taskuista tai missä lie olivatkaan. Ja Malfoy saisi juosta suoraan Kalkarokselle parkumaan kuinka Harry Potter oli taas kiusannut. Hah. Harry puraisee huultaan tuon toisen lausahduksen jälkeen. "No sehän nähdään... Nimittäin se, että tämä kestää."
|
|