Parvati Patil
Velho/Noita
You can see my light in the darkness, honey.
Posts: 122
|
Post by Parvati Patil on Oct 18, 2004 9:26:30 GMT -5
Tuhahtaa. "Taidan laittaa arkkuun, voisin saada muuten mätiä kananmunia päähäni. Naurahtaa, ja virnuilee. Tyttö repäisee hatun pois päästään. Sen tyttö antaisi lahjaksi Padmalle, se voisi herättää ansaittua hilpeyttä korpinkynnen tuvassa. Tuskinpa Padma sitä pitäisi, mutta anyway. Antaa katseen kiertää oleskeluhuoneen ympäri, ja huomaa edelleen muutaman pikkulieron, joka salaa heitä edelleen tiiraili. Tyttö ei piitannut, vaan nakkeli niskojaan niihin suuntiin, joista tuijostusta tuli. "Eikös sinulla ole sisko, jos en väärin muitsa?" kysyy. Tytöllä oli itsellään kaksi. Padma ja Pamela. Padma tosin oli tytön kaksoissisko.
[Toi Pamela on yks vanha juttu^^]
|
|
|
Post by Daniel Whitebrook on Oct 19, 2004 6:56:52 GMT -5
Nyökkää.<br>"Brittany on tällä hetkellä yhdeksänvuotias eikä malta olla paikoillaan hetkeäkään. Hän odottaa kovasti Tylypahkaan pääsemistään", virnistää. "Eli minulla on kädet täynnä töitä, kun olen kotona Whitebrookin kartanossa", kohauttaa olkiaan, mutta hymy ei hyytynyt. 'Kädet täynnä töitä' käsitti lähinnä Brittanyn aisoissa pitämisen ja vahtimisen. Yleensä he liikuskelivat tiluksilla omilla hevosillaan tai kartanon takana olevalla ratsastuskentällä, jossa Daniel piti Brittanylle ratsastustunteja. "Voit tulla joskus käymään. Seura ei olisi pahitteeksi", sanoo ja hymyilee leveämmin. "Ratsastatko muuten koskaan yksisarvisellasi?"
|
|
Parvati Patil
Velho/Noita
You can see my light in the darkness, honey.
Posts: 122
|
Post by Parvati Patil on Oct 19, 2004 11:56:22 GMT -5
"Juuh, no sulla on kivaa", sanoo, ja iskee silmää. Pikkusiskot olivat rasittavia, ainakin mitä Parvati oli isosiskoltaan kuullut. Kuulee tuon ehdotuksen. "Mikäs siinä, voinhan minä joskus tulla käymään", sanoo. Hymyilee. "Olen minä ratsastanut yksisarvisella, se vain on hiukan hankalaa", virnistää. Tosiaan...Yksisarviset olivat vaikeita olentoja.
[Nyyh...mun runosuoni ei kuki xD]
|
|
|
Post by Daniel Whitebrook on Oct 21, 2004 7:01:02 GMT -5
[Don't worry, be happy. ] "Totta kai, nehän ovat vapaita olentoja - tai ainakin tarkoitettu sellaisiksi", hymyilee. "Mutta poikkeuksiahan löytyy aina", lisää virnistäen. Daniel ei ollut koskaan nähnyt yksisarvista läheltä. Sinä päivänä kun taikaolentojen hoidossa oli ollut yksisarvisia, hän oli tietenkin sairastellut flunssaa ja joutunut tyytymään ikkunasta katselemiseen. "Pitikin mainita, että taikaliemistä saattaa tulla pistokokeet lähiaikoina kuukivestä", sanoo ja irvistää. Pistokokeet olivat nimensä mukaisia. Ne pistivät oppilaat pänttäämään pää punaisina.
|
|
Parvati Patil
Velho/Noita
You can see my light in the darkness, honey.
Posts: 122
|
Post by Parvati Patil on Oct 22, 2004 8:18:31 GMT -5
Naurahtaa. Yksisarviset arvostivat toki rauhaa, mutta Parvatin oma, ainutlaatuinen yksisarvinen oli jotenkin erilainen. Toki se myös arvosti omaa vapauttaan, ja niin arvosti tyttökin, mutta oli se Parvtain antanut joskus ratsastaa sillä. Nykyään se kävi jo hiukan oikukkaaksi, mutta se rakasti Parvatia, ja Parvati sitä.<br>"Ai onko? Koska Kalkaros on alkanut kertoa pistareista?" kysyy hiukan innottomana. Taikaliemien tunnit olivat aina olleet yhtä kärsimystä, ja Parvatin kävi sääliksi Nevilleä, jota Kalkaros alituiseen kiusasi. Kiusasian se Potteiakan, kävihän tyttöä häntäkin sääliksi. Huokaa. "Pidätkö sinä taikajuomien tunneista? Minä en ainakaan..." sanoo.
|
|
|
Post by Daniel Whitebrook on Oct 22, 2004 15:37:48 GMT -5
"Ei, mutta näin sen hänen kasvojensa ilmeestä", hymähtää. "Kaljuuna vetoa, että hän todella pitää pistarit." Kuka taikajuomista pitäisi? Ainakin opettaja oli hieman... hmm, omalaatuinen. Sanoo tämän Parvatille. "Ja lisätään vielä, että hän on epäreilu niitä oppilaita kohtaan, jotka eivät kuulu Luihuiseen", lisää happamasti. Sen näkee viimeistään siitä, miten Kalkaros katsoi luihuisia.
|
|
Parvati Patil
Velho/Noita
You can see my light in the darkness, honey.
Posts: 122
|
Post by Parvati Patil on Oct 23, 2004 10:26:45 GMT -5
Naurahtaa pienesti. Kalkkis oli tosiaan luihuisten suosija, sen näki. Eikä mies sitäpaitsi melkein ikinä antanut rohkelikoille pisteitä, vaikka ne olisivat puolet parempia. Huokaa. "Mistä karkista pidät eniten?" kysyy kun ei keksi mitään. Tyttö itse piti suklaasammakoista, niitä oli hauska syödä, ja kortit olivat joskus olleet kivoja, mutta ei tyttö niitä enää kerännyt.
|
|
|
Post by Daniel Whitebrook on Oct 23, 2004 12:23:06 GMT -5
Menee mietteliääksi. "Ei minulla varsinaisesti ole mitään lempikarkkia. Kaikki ovat omalla tavallaan hyviä", hymähtää. Pienempänä Daniel oli ollut ehdottomasti sokerisulkakynien kannalla. Myös hammasväliminttu oli kuulunut suosikkeihin. Myöhemmin, kun hän oli 'uskaltautunut' maistamaan muitakin herkkuja, suosikit olivat hävinneet. "Käytätkö muuten yleensä kotkansulkakyniä vai pöllönhöyheniä? Vai jotain muuta?"
|
|
Parvati Patil
Velho/Noita
You can see my light in the darkness, honey.
Posts: 122
|
Post by Parvati Patil on Oct 24, 2004 5:05:29 GMT -5
"Minä käytän sokerisulkakyniä", sanoo ja naurahtaa. "Ei nyt", lisää. Tyttö käytti mitä useimmin haukan sulkaa. Se oli mukavan pehmeä. Hyppää nojatuolistaan, ja juoksee hakemaan yhden sulkakynistään. Penkoo laukkuaan, ja onnistuu löytämään yhden. Palaa takaisin istumaan nojatuoliin, ja näyttää kynää tuolle. "Näitä käytän, entä sinä?" sanoo. Toisaalta, olisi ihan sama mitä käyttää, ei se ollut maailmanloppu jos ei saanut noita kyniä. Tavalliset kotkansulkakynätkin kelpasivat. Nostaa jalat toiselle selkänojalle, ja viilaa kynsiään mukaan ottamallaan viilalla.
|
|
|
Post by Daniel Whitebrook on Oct 24, 2004 7:15:02 GMT -5
Virnistää. "Tylsimmillä tunneilla ne ovat aika käteviä." Minne tuo nyt meni? Seuraa Parvatin matkaa. "Minulla vaihtelee, mitä sulkaa käytän. Riippuu mihin sitä tarvitsee, siksi minulla onkin kymmenkunta sulkaa aina mukana", hymyilee.
[Tynkä..]
|
|
Parvati Patil
Velho/Noita
You can see my light in the darkness, honey.
Posts: 122
|
Post by Parvati Patil on Oct 24, 2004 7:51:25 GMT -5
Naurahtaa. Katsoo ikkunasta yhä tummempaa taivasta. Katsahtaa sitten kelloaan. Kymmenen. Nooh, ei se mitään, ajattelee. Heittää kuluneen viilansa roskiin. "Miksiköhän nuo skidit ei mee nukkumaan?" ajattelee ääneen. "Tai siis nehän on niin pieniä", jatkaa ja virnistää. Nappaa pöydältä vesikannun ja lasin, ja kaataa itselleen. [Tynkähän tämäkin ]
|
|
|
Post by Daniel Whitebrook on Nov 5, 2004 13:07:37 GMT -5
Naurahtaa ja vilkaisee kyseisiä oppilaita. "Opettelevat varmaan 'isojen' tavoille, tai sitten luulevat olevansa jo sellaisia", virnistää ja kaataa itselleenkin vettä.<br>Daniel vilkaisee vielä kertaalleen laukkuaan, ihan vain varmistaakseen että se on yhä paikallaan. Jos joku nuoremmista nappaisi sen, joku saisi tuntea hänen vihansa nahoissaan. Tai mielessään, riippuen millä mielialalla poika on saadessaan tavaransa takaisin. "Minä taidan mennä jo nukkumaan. Sovitaanko siitä Tylyahosta myöhemmin?" sanoo hymyillen leveästi.
|
|
Parvati Patil
Velho/Noita
You can see my light in the darkness, honey.
Posts: 122
|
Post by Parvati Patil on Nov 5, 2004 13:49:37 GMT -5
"Okei, mäkin menen, musta tuntuu että mulla on kuumetta..." sanoo, ja nousee ylös. Heilauttaa kättään, ja kävelee tyttöjen makuusaliin. Tyttöä rupesi yllättäen huimaamaan, ja hän kaatui maahan. Joku seiskaluokkalainen tuli, ja nosti Parvatin ylös.<br>"Kiitos", mumisee. Kävelee pylvässänkynsä luo, ja nukahtaa saman tien.
|
|
|
Post by Daniel Whitebrook on Nov 14, 2004 5:05:44 GMT -5
Daniel katsoo huolestuneena Parvatin menoa. Hän aikoi mennä auttamaan tytön jaloilleen, mutta toinen oppilas ehti ensin. Daniel tyytyi seuraamaan Parvatin kulkua. Makuusalin oven napsahdettua kiinni hänkin lähti omiin portaisiinsa ja siitä makuusaleihin vievään käytävään.
[Kiitokset pelistä. ^^]
|
|
Parvati Patil
Velho/Noita
You can see my light in the darkness, honey.
Posts: 122
|
Post by Parvati Patil on Nov 20, 2004 6:10:44 GMT -5
[Njuuh samoin^^]
|
|