|
Post by Clara Moore on Sept 5, 2004 3:52:55 GMT -5
Katsoo Jesseä huvittuneena. "Sinähän sen sanoit", sanoo virnistäen. "Aha, no eihän se kieltämättä kuulu..", virnistää. "Mutta saa kai sitä silti kysyä? Vai onko poju alkanut nokkavaksi?", kysyy ja kallistelee suloisesti päätään. "Jesse, Darling mitä nokkaville pojille tehdään?", kysyy.
|
|
|
Post by Jesse Conway on Sept 5, 2004 4:00:15 GMT -5
"Niin, no tiedetäänhän se, ettei egoilijat edes tajaua mitä suuri ego tarkoittaa", toteaa rauhallisesti vilkaisten Claraa. "Aivan...voisihan tuon nokkavuuden tehdä vaikka vielä vähän näkyvämmäksi...", virnistää ottaen taikasauvansa esiin painaen sen melkein Potterin nenään kiinni lausuen samalla kuuluvasti "Isonnuos!"
[kasvatetaan sen nenää, Zigi, jookostajoo? Se pystyy siten vieläkin paremmin samaistumaan Kalkarokseen. xD]
|
|
|
Post by Harry Potter on Sept 5, 2004 4:11:55 GMT -5
[Harryst tulee Pinochio xP Jesh. Miun suurin unelmani on toteutunut ;D]
Eh... Epämukavaa. Mitähän tästäkin sitten vielä tulisi? Tuskin mitään mukavaa Harryn kannalta katsottuna. "Jos se sinua nyt niin hirveästi kiinnostaa niin minulla oli kiire. Ei ole enää joten se siitä sitten. Ja olin menossa kysymään erästä asiaa eräältä sellaiselta, jolla on edelleen järki päässä." Harry mulkaisee Claraa. Tuolla akalla ei sitä järkeä nimittäin enää päässään ollut. Ei todellakaan. Minne se ihana Clara katosi? Jonnekin ilmeisesti... Ja samantien siitä kun lopetti Harryn kanssa seurustelemisen. Tosin jos neiti tuollainen halusi olla niin mikäpä Harry oli siihen mitään sanomaan? Paitsi ehkä neidin todellisen luonteen tunteva... Ja tuon entinen rakas. Paino todellakin sanalle entinen. "Jaa ja mit..." Enempää ei sitten ehdikään Jessen suuntaan sanoa, kun tuo loitsu osuu. Argh. Tämä kostettaisiin. Tosin eipä Harry alkaisi noiden kanssa tappelemaan, ainakaan vielä tässä vaiheessa. Eri asia sitten, jos tätä menoa jatkuisi. "Minä mikään Pinokkio ole!"
|
|
|
Post by Clara Moore on Sept 5, 2004 4:17:40 GMT -5
"Ja minullako muka ei järkeä ole? Kuulitko Jesse? Miulla ei ole järkeä. No kukapa sellaista tarvitseekaan ku elämä on näin paljon helpompaa", sanoo hymähtäen. Mitä hän oikein oli tuossa edes nähnyt? Voi kun hän voisi muistaakin mitä kaikkea kivaa hän oli tuon kanssa kokenut. Huoh. Jessen loitsiessa ja Harryn sanat saa neidon nauramaan. "Mitä sinä olet valehdellut meille. Vramaan sen ettet ole muka pinokkio.. oi oi..", naureskelee iloiseen sävyyn. "Voi toista... Ehkä sun pitäis kipittää parkumaan sille Ginnylle joka ah niin rakastaa sinua", sanoo ivallisesti.
|
|
|
Post by Jesse Conway on Sept 5, 2004 4:30:23 GMT -5
"Varo vain ettei nenäsi venähdä vielä vähän lisää kun noin valehtelet, Potter...", sanoo virnistäen yhä leveämmin. "Niin, tosiaan, Moore, elämä on paljon helpompaa kun ei rasita itseään pikkuasioilla ja vedä hernettä kaikesta", toteaa tietäväisellä äänellä.<br>"Ginny...eikös se ole yksi niistä Weasleyn kakaroista?", repeää makeaan nauruun. "Jo on ihmepojalla naismaku! Tai "nainen" on oikeastaan vielä aika kaukana siitä lapsesta..."
|
|
|
Post by Harry Potter on Sept 5, 2004 4:43:34 GMT -5
"No ei todellakaan ole. Enää.." Ja taas tuhahdus. Eh, saisikohan tuon loitsun itse lopetettua? Ja mitä hittoa Harry oli noille tehnyt, että nuo tulivat yhdessä tuohon päätä aukomaan? Turhapa tuota luultavasti oli sinänsä miettiä... Milloinpa tässäkään koulussa saisi muka olla hetkeäkään rauhassa? Ja nyt kun tuo Jesse tuossa nauroi... Taikasauva hemmetin nopeasti esiin ja osoittaa sillä Jesseä.<br>"Selatus pikamus!" Hauskaa lentomatkaa... Itse taikoo nenänsä normaaliksi. Clarankin voisi muuten lennättää vaikka kuuhun mutta tuo lapsi kun tyttö nyt kuitenkin oli raskaana... ei kiitos. Eh, ei tämä pikkulapselle tekisi pahaa. Ei todellakaan. Auts. "Siinähän puhut valehtelemisesta, kun itse osaat sen niin hyvin." Tuhahdus. Ja tuo muka rakastanut Harrya? Ja pah. Luultavasti käyttänyt vain valehtelemalla hyväkseen.
|
|
|
Post by Clara Moore on Sept 5, 2004 12:54:52 GMT -5
Virnistää Jesselle huvittuneena. Tästä voisi tulla hauskaakin. "Minä en harrasta valehtelua. Mitä olen muka valehdellut? Jesse, olenko minä ikuna valehdellut?", kysyy herttaisesti. "Ja älähän nyt Jesse parkaa lennettele", naurahtaa. "Lopeti loitsumines", sanoo ja osoittaa Harrya. "Ei muuten mutta näytät somemmalta noin...", virnistää. "Muuten miten Harrystä saisi kauniin?", kysyy Jesseltä.
|
|
|
Post by Jesse Conway on Sept 5, 2004 13:09:47 GMT -5
Äsken oli nauramassa hervottomsti ja yhtäkkiä huomaa lentäneensä komeassa kaaressa seinään. Ei helvetti. Pitikin jättää taas keskittymättä tärkeään asiaan. Poika kampeaa itsensä vaivalloisesti ylös pidellen selkäänsä oikealla kädellään mutisten jotain painokelvotonta rillipäisistä arpinaamoista. Ähkäisee turhautuneena noustuaan kokonaan pystyyn ravistellen Luihuisten pöydän aamiaisia vaatteistaan. "Potterista ei saa kukaan kaunista eikä komeaa tai edes söpöä unissaankaan", tuhahtaa jo huvituneena tytön kysymykselle. "Tietenkin sellaiset pikkulapset kuin Weasleyn Ginny läähättävät tuollaisten perään ihan vain siksi että tuo on kuuluisa ja voisi helposti tulla sekoitetuksi pimeän velhoihin...", toteaa ivallisesti hymyillen.
|
|
|
Post by Harry Potter on Sept 5, 2004 13:16:57 GMT -5
Tuhahdus. "Juu et tietenkään.. Ethän sinä ikinä." Harry puristaa taikasauvaansa kädessään. Alituinen valppaus, sen tämä tulisi kyllä muistamaan viime vuodelta liiankin hyvin. Senkin vuoden tapahtumista olisi ehkä säästytty, jos olisi tuon pitänyt mielessä siellä labyrintissakin. Mukamas lähes tyhjä Harryn osalta.. Ja pah. "Ja minä lennättelen aivan ketä vain huvittaa, kiitos vaan." Jälleen tuhahdus ja pään pyörittelyä. Noilla meni lujaa.. Tai sitten noilla ei mennyt lujaa todellakaan. Mitenkäpä vain. Pitäisi varmaan vain antaa noiden olla aivan keskenään ja häipyä itse sinne Dumbledoren kansliaan... Näkisipä samalla myös Fawkesin. Ehkä se lintu saisi mielialaa kohotettua. Jeap. "Puhu vain omasta puolestasi." Lause tarkoitettu Jesselle tuohon mitä tulee komeuteen ja muuhun. Ja phah.
[*jumi ym -.- huah -.-*]
|
|
|
Post by Clara Moore on Sept 6, 2004 1:53:49 GMT -5
Katselee molempia vuoron perään. "Ei edes kiitoksen sanaa.. On siinä maailmanmestari eiku pelastaja..", sanoo ja pyörittää päätään tyytymättömänä. Osoittaa sauvalla Harryä ja mutristaa huuliaan.
|
|
|
Post by Jesse Conway on Sept 6, 2004 2:11:48 GMT -5
"No mutta, Moore, eihän maailmanpelastajat koskaan kiittele ketään - odottavat että maailma lankaa heidän jalkojensa juureen palvomaan", tuhahtaa huvittuneempana kuin aikoihin puristaen yhä taikasauvaansa kädessään. ""eli Dumbledoren kultapoika Potter ei tosiaan olekaan kaukana arkkivihollisestaan Voldemortista, aijai..." "Siksi kai Voldemort tämän tahtoo tappaakin, koska tietää tuon valtaavan velhomaailman jos saa tilaisuuden.", virnistää Moorelle tietävänä.
|
|
|
Post by Harry Potter on Sept 6, 2004 2:34:43 GMT -5
Luoja, ja Harry oli rakastanut Moorea ja itkenyt tytön perään kuin hullu jonkin aikaa? No eipä tekisi samaa enää tämän jälkeen. Idiootti mikä idiootti mutta mitäpä muutakaan Malfoyn seurassa liikkuvilta pystyi odottamaan? Se kun tahtoi itse esittää mahdollisimman viisasta joten kai sillä piti sitten olla vain idiootteja ympärillä.<br>"Maailmanpelastaja? No ei ole tullut mieleen, että tuollainen olisin." Harry tuhahtaa. Maailmanpelastaja? Just juu. Ginnyn hengen pelastaja ehkä mutta muita henkiä - jaa paitsi Siriuksen hengen - Harry ei ollutkaan sitten pelastanut. Ja mitä hittoa tuokin tuolla sauvallaan osoitteli? Pään pyörittelyä.<br>Hm? Heidän? Jostain syystä tuo sana Jessen sanoista kolahti päähän. Heidän? Harryn ja kenen? Aaa... Conway puhui Voldemortista. "Ensinnäkään Voldemort ei ole mikään muu kuin murhaaja, ei todellakaan mikään maailmanpelastaja. Toisekseen minä en tiedä miksi hän minut tahtoo tappaa. Ehkä siksi että vuonna yksi ja kaksi tapahtui se mikä tapahtui mutta se siitä sitten..." Ärsyttävää porukkaa. Nuo kaksi kai kuvittelivat, että Harry halusi olla kuuluisa? No siinä kun kuvitelkoon mutta kuka haluaa olla kuuluisa syystä, että Voldemort murhasi vanhemmat mutta ei pystynyt tappamaan poikaa vaan kukistui sen jälkeen ja kiitos tuon tapauksen, tältä pojalta olivat vanhemmat kuolleet, kaikki läheiset vaarassa ja itse lähes kuollut useaan otteeseen? Sekä tietenkin se, että piti kestää tuon helkutin arven aiheuttamia kohtauksia ja kestää vielä sellaisetkin kuin, että koulukaveri kuolee suoraan viereen etkä voi tehdä asialle mitään. Ja se että vanhempiesi oikea kavaltaja pääsee pakoon ja henkilö, joka on sinulle kuin isä, joutuu sen takia pakoilemaan ja saattaa jäädä milloin tahansa kiinni, josta seuraisi ankeuttajan... 'Älä ajattele sitä. Ei hän jää kiinni.' Right. Kyllä Sirius itsestään huolen osaisi pitää. Miksei Mustasta sitten ollut kuulunut mitään kahteen viikkoon? 'Ja minulla on hieman tärkeämpääkin tekemistä kuin olla tässä teidän epämiellyttävässä idioottimaisessa seurassanne..' Harry vilkuilee molempia. Tuon voisi kyllä sanoa aivan hyvin ääneenkin. Toisaalta miksi Harry vaivaisi ketään tuolla ongelmallaan? Kai Sirius oli vain jättänyt vastaamatta koska sille postille saattaisi tapahtua matkalla mitä vain? Tai sitten Musta ei ollut edes saanut sitä postia... Ja mihin Harry tästä pääsisi? Jesse tuossa ja Clara tuossa ja molemmilla - kuten tosin myös Harrylla - taikasauvat. Juu-u. Mahtavaa. "Mitä te haluatte?"
|
|
|
Post by Clara Moore on Sept 6, 2004 2:40:13 GMT -5
"Hmm.. Mutta mistä me tiedämme monta sielua sinä olet henkisesti murhannut", sanoo töksäyttäen. "Mitäkö me haluamme? Hmmm...", sanoo miettivänä ja katsoo Harryä hiljaa ja katsoo hetken maahan ja kääntää katseensa Jesseen. "Emme mitää erikoista haluta.. Vai mitä", sanoo ja virnistää Jesselle.
|
|
|
Post by Jesse Conway on Sept 6, 2004 2:54:11 GMT -5
"Potter murhaa henkisesti heikommat sielut jo pelkällä läsnäolollaan", Jesse toteaa tuhahtaen inhoten. "Jaa että mitäkö haluamme...", toistaa tytön sanat miettien muka ankarasti.. "Voi, kun se pääsi jo jostain syystä unohtumaan- varmasti se oli jotain tärkeää!", sanoo tekosurullisela äänellä.<br>"Mutta nyt nousikin uusi halu mieleen. Voisin käyttää pientä komennusloitsua Potteriin ja käskeä tämän hypätä Rohkelikkotornin ikkunasta alas tai jotain muuta yhtä viihdyttävää...", sanoo venytellen ensimmäisiä sanoja. Paitsi että tuo friikki oli edellisenä vuonna lopulta onnistunut vastustamaan kyseistä kirousta kun vale-Vauhkomieli oli sitä häneen opetusmielessä kokeillut. Mutta ehkäpä tällä kertaa Ihmepoika ei onnistuisikaan?
|
|
|
Post by Harry Potter on Sept 6, 2004 3:32:58 GMT -5
Tuhahdus Claran suuntaan. Mitä tuokin sielujen rikkomisesta tiesi? Tuskin mitään kun itse oli tuollainen täysipäiväinen idiootti nykyään. "En lähellekään yhtä montaa kuin sinä." Jaha, että neiti Moore ja herra Conway eivät sitten voineet edes sanoa suoraan mitä halusivat? Voi voi.. Jopa Voldemort sentään sanoi aina suoraan mitä halusi vaikka sen suunnitelmat menivätkin aina pieleen. Aina... no sehän oli pelkästään Harryn onni. Ollut jo ensimmäiseltä vuodelta asti Harryn onni. Ja taas tuhahdus, Jessen sanoille tällä kertaa. "Se on komennuskirous, ei komennusloitsu. Ja sitä on turha langettaa minuun koska edes Voldemortin komennuskirous ei satu minuun toimimaan. Katsos kun jotkut osaavat sellaisia jopa vastustaa... Ja sinuna minä varoisin noiden kirousten suhteen... Ehkä minä sain Tom Lomen Valedrolta eli Voldemortilta muitakin kykyjä kuin vain kärmeskielen puhumisen..." 'Nurkkaan' ahdistettu 'eläin'.. Kuinka uhmakkaan näköinen ja äkäinen se osaa olla, kun väärään aikaan tullaan selittämään kaikkea turhaa? Erittäin sellainen. Tosin se nyt oli tullut todettua jo aikoinaan huispauskentällä Malfoylle että tämä sattui osaamaan ainakin kidutuksen melkoisen hyvin - harjoittelematta. Eh... Mukava vaikutteinen kidutuskirous. Harry ei 'välttämättä' tahtoisi testata mitä siitä seuraisi, jos vahingossa sattuisi sanomaan sanat avada kedavra. Jaa paitsi Voldemortin seurassa... Ja sen seurassa taikasauva oli hyödytön, jos herra sattui loitsimaan itse samaan aikaan. Oli tullut sekin viime vuonna todettua.
|
|