|
Post by Lainey on Aug 11, 2004 14:36:44 GMT -5
//Muutama viikko koulun alun jälkeen. Ei ole sovittu. ^^//
Lainey tuijotteli järven toiselle puolelle. Valmiiksi saadut läksyt lojuivat unohtuneina siistissä pinossa hänen vierellään. Pieni tuulenvire liikutteli aukiolevia pitkiä hiuksia edestakaisin. Lainey poimi pienen kiven maasta ja viskasi sen lähes tyyneen tummaan veteen, jonka pinta rikkoontui kiven osuessa siihen. Tytöltä pääsi hiljainen huokaus tämän sulkiessa hiljaa silmänsä. Hän ei kuitenkaan ehtinyt saada niitä kiinni asti, kun hän hätkähti takaa kuuluvaan ääneen.
|
|
|
Post by Clara Moore on Aug 31, 2004 7:14:56 GMT -5
Clara oli matkalla sisälle etsimään Harryä kun kaatuu johonkin juurakkoon. Kerpele. Nousee taas ylös ja aikoo jatkaa matkaa kun huomaa oppilaan. Eh. Tytön yllä oli rohkelikko väreillä koristeltu kaapu ja mustat hiukset jotka ylsivät pepun alle liehuivat tuulessa ja silmillä lasit. Tyttö hymähtää ja astelee tuon ohi. Mutta pysähtyy sitten ja kääntyy tuohon päin. "H-hei!", saa sanottua. "Oletko kenties mistä tuvasta?", kysyy sitten. "Ja saman tien voisin kysyä oletko nähnyt Harry Potteria?", jatkaa.
|
|
|
Post by Lainey on Aug 31, 2004 7:54:33 GMT -5
Nostaa katseensa tyttöön, joka oli äänien perusteella kompuroinut äsken pusikoissa. "Hei", vastaa hymyillen tervehdykseen ja katselee tyttöä. Rohkelikko hän ainakin oli, sen näki kaavun väreistä. Hänellä oli hiukan pidemmät hiukset kuin Laineylla, jolla ne ulottuivat lantiolle. "Korpinkynnestä minä olen", hymähtää hypistellen samalla hiussuortuvaa, joka oli karannut olkapään yli. "Harryako? En ole nähnyt", vastaa pajoittelevasti. Lehtien välistä tuleva auringonvalo heijastui sinivihreistä silmistä, jotka katsoivat uteliaasti toista oppilasta.
|
|
|
Post by Clara Moore on Aug 31, 2004 8:01:10 GMT -5
"Ahaa. No voihan. Se poika osaa muuttua näkymättömäksi, ihan varmana osaa", tyttö huokaisee leikkien vaatteensa hihalla. Osalta halusi löytää Harryn mutta.. "Miksi istut yksin?", kysyy sitten.
|
|
|
Post by Lainey on Aug 31, 2004 8:34:13 GMT -5
Kohauttaa olkiaan. "Tämä on tavanomaista minulle. Olen tällainen yksinäinen susi ja tavallaan viihdyn myös yksin, mutta joskus seura ei olisi pahitteeksi", hymähtää ja katselee vaihteeksi läksypinoaan, jonka voisi tunkea takaisin laukkuun, kun ne kerran olivat valmiit. Hetken harkitsemisen jälkeen tyttö tekeekin sen. "Etkös sinä ole Clara, jos muistan oikein?" kysäisee ja kääntää katseensa takaisin toiseen tyttöön, kun laskee täpötäyden laukun takaisin maahan. Tämä näytti vuoden vanhemmalta, toisin sanoen viidesluokkalaiselta.
|
|
|
Post by Jesse Conway on Sept 3, 2004 7:07:29 GMT -5
Jesse on istunut puussa viimeiset puoli tuntia tehden kerrankin läksyjä - ennustuksesta tosin sillä se oli aine jota harva muukaan pystyi otamaan vakavasti ja niiden läksyjen teko olikin yleensä suurta huvia. Vilkaisee alas kun puun juurelle ilmestyy toinenkin tyttö ja alkaa salakuunnella keskustelua. Mikä nykyajan teinityttöjä vaivasi kun kaikki tuntuivat olevan angstisia huokailijoita? Korjaa asentoaan jolloin piei oksa putoaa alas puun juurella istuvan pitkähiuksisen tytön syliin. Äh. Siihen loppui salakuuntelu ennenkuin ehti kunnolla edes vauhtiin. Poika kallistaa hiukan päätään huvittuneena hypäten alas puusta. "Mielenkiintoinen vertauskuva, tuo "yksinäinen susi", sano. Ja silti ihmisillä ei ole hajuakaan mitä se toellisuudessa tarkoittaakaan...", virnistää tuosta puhuneelle tytölle kiertäen puun takaa tyttöjen luo. "Sitä paitsi, vaikea uskoa että joku noin kaunis ei saisi seuraa silloinkin kun sitä ei kaipaa.", jatkaa kurtistaen hieman kulmiaan mietteissään pakaten samalla pergamenttinsa laukkuun.
|
|
|
Post by Clara Moore on Sept 3, 2004 7:17:15 GMT -5
"Clara Moore. Kyllä.. Rohkelikon pikku piru kuulema..", sanoo. oi kyllä. Harvva oppilas tuli lähelle koska hän oli jo pitkään satuttanut, haukkunut ja ollut piikikäs siili. Kenellekään ei armoa ojenneltu. Eli siksi moni luuli häntä luihuiseksi. Harry oli hivenen laimentanut tätä luonteenpiirrettä. "Hei vain sinullekin", sanoo pojalle ja venyttelee siinä.<br>"Mitä sinä puussa teit?", kysyy huvittuneena.
|
|
|
Post by Lainey on Sept 3, 2004 10:11:39 GMT -5
Kohottaa kulmiaan. "Pikku piru? Mistä lähtien ihmisistä on tehty paholaisia, vaikka heille ei ole vielä kehittynytkään sarvia otsaan?" sanoo huvittuneella äänensävyllä.<br>"Sitä paitsi, en näe sinussa mitään pirullista joten voit antaa asian mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos." Tyttö hätkähtää, kun oksa putoaa hänen syliinsä ja nostaa katseensa ylös. Joku poika oli taas näemmä käyttänyt puun tuuheutta hyväkseen ja siirtynyt tekemään sinne läksyjä pois muiden katseista. Hetken on aivan hiljaa, kunnes punastuu lähes huomaamattomasti. "Noo, sillä voi olla monta merkitystä", naurahtaa ja heittää oksan sylistään ristien samalla jalkansa. "Jokainen kuvitelkoon merkityksen itse, kunhan ei suurentele asiaa", hymyilee leveästi.
|
|
Parvati Patil
Velho/Noita
You can see my light in the darkness, honey.
Posts: 122
|
Post by Parvati Patil on Sept 4, 2004 3:36:09 GMT -5
//Älkää nyt hirvästi pahastuko, mutta sain inspiraation ja tulin ensimmäiseen peliin jonka näin...//
Parvati käveli linnan ovesta ulos. Hän oli hyvällä tuulella, sillä oli saanut äidiltään rahalähetyksen illalla, koska hän oli pyytänyt rahaa pöllöön. Hän äkkäsi jotkut koululaiset erään puun juurella. Hän käveli oppilaita kohti. Lähempää hän tunnisti heidät...."Moi Lainye, ja etkös sinä ole Clara? Ja sinä Jesse?" Parvati kysyi. Parvati kyllä tiesi keitä he olivat, olivathan he samalla vuosikurssilla Parvatin kanssa, ja vielä samassa tuvassa. "Saako liittyä seuraan, vai onko täällä jokin henkilökohtainen keskustelu menossa?" Parvati kysähti. Ei ollut muutakaan paikkaa mihin mennä. Parvati toivoi, etteivät muut pahastuisi hänen tulostaan...
|
|
|
Post by Jesse Conway on Sept 4, 2004 3:43:56 GMT -5
"Eipä ole täällä päin tarvetta suurennella asiaa", toteaa pienesti hymyillen. Saatuaan pergamenttinsa jotenkin epäsiististi tungettua laukkuunsa huomaa kolmannen tytön liittyvän joukkoon. "No minun puolestani ainakin tervetuloa", toteaa hyäntuulisena. Olihan hän aina vain enemmän elementissään.
|
|
|
Post by Lainey on Sept 4, 2004 5:44:35 GMT -5
Heilauttaa kättään. "Tervetuloa joukon jatkoksi", sanoo hymyillen ja laittaa läksynsä ja sulkakynänsä puoliksi tyhjään laukkuun. "Näytät muuten aika hyväntuuliselta. Onko jotain tapahtunut?" kysäisee perään ja kääntää katseensa hetkeksi Parvatiin, kunnes siirtää sen Jesseen. "Eh, mistä sinä sen kauniin otit? Olet ensimmäinen, joka on sanonut noin minulle."
|
|
Parvati Patil
Velho/Noita
You can see my light in the darkness, honey.
Posts: 122
|
Post by Parvati Patil on Sept 4, 2004 9:27:37 GMT -5
"No, ei tässä mitään, mutta sain eilen illalla äidiltä rahalähetyksen, jotta voisin ostaa pöllön", Parvati sanoi iloisesti. Hän säteili jokaiselle, joka vain häneen katsahti. Parvati käänsi katseensa Laineysta poikaan, jolle Lainye puhui.
//Lyhyt, liian lyhyt. Inspis meni ohitse//
|
|
|
Post by Clara Moore on Sept 4, 2004 9:45:12 GMT -5
[Pelivuorot!!!! Prkl]
Katsoo Jesseä hymyillen. "Ei, olen mielelläni rohkelikon pikku piru. Olenpahan jotain muuta", hymähtää. Katsoo Parvatiin. Liikaa jengiä hänelle. "Anteeksi.. Jatkan matkaani", sanoo ja lähtee kohti koulua Harryä etsimään. Hän ahdistui isossa porukassa.
[Olen pois]
|
|
|
Post by Jesse Conway on Sept 5, 2004 3:35:08 GMT -5
Aikoo juuri sanoa jotain näsäviisasta Laineyn kommenttiin kun toinen Weasleyn kaksosista alkaa repiä häntä poispäin kohti linnaa, joten päättää jättää sanomisensa toiseen kohtaamiseen.
[I'm OFF]
|
|
|
Post by Lainey on Sept 5, 2004 4:52:58 GMT -5
[Ok]
Kohottaa hiukan kulmiaan Jesselle, mutta ei sano mitään. Kääntää katseensa takaisin Parvatiin. "Jaa, olemme taas kahdestaan", sanoo hymyillen ja poimii maasta litteän kiven. Viskaa kiven järveen, jossa se pomppii muutamia kertoja veden pinnalla ennen kuin katoaa näkyvistä.<br>"Miten sinulla on muuten mennyt? En nyt tarkoita koulua, vaan muuten", kysäisee kohta. "Puhuit jotain pöllön ostamisesta. Oletko jo päättänyt millaisen aiot hankkia?" sanoo heti perään muuttaen asentoaan mukavammaksi. Tytön jalat olivat alkaneet puutua hiljalleen.
|
|