|
Post by Harry Potter on Jun 14, 2004 11:25:55 GMT -5
No vaikkei ollutkaan mikään mestari niin voisihan sitä silti kokeilla. Harry tutkii Felixin ruumiinrakennetta.. näytti olevan etsijätyyppiä kuten Harrykin. Poika virnistää, kun toinen suostuu ja ojentaa sitten Tulisalaman tuolle. Mistäpä Harry sen tietäisi, ettei Felix oikeasti saisi lentää... . Tosin vaikka Harrylta kiellettäisiin lentäminen mistä syystä tahansa niin kyllä tämä poika silti lentäisi. Sitä ei voisi kukaan estää ja Siriuskin oli maininnut jotain riskien ottamisesta ja siitä, ettei Harry ollut kuten isänsä, kun ei riskejä uskaltanut ottaa. Uskalsipas. Hän ei vain halunnut vaarantaa Siriuksen turvallisuutta tai jotain sinne päin. Ja pah. Montako kertaa Harry oli ottanut riskin jokaisena vuotenaan koulussa? Joissain määrin kaikkina neljänä edellisenä ja ehkä myös tänäkin vuonna... .
|
|
|
Post by Felix Lowell on Jun 14, 2004 12:50:51 GMT -5
Felix ottaa tukevan otteen tulisalamasta, ja hymyilee Harrylle. Hetken poika harkitsee, pitäisikö hänen kertoa Harrylle, ettei hänellä oikeasti ollut lupaa lentää, ja että lentäessään hän leikkisi omalla hengellään. Mutta poika päättää olla kertomatta. Sen jälkeen hän joutuisi sanomaan miksi ei saa lentää ja siinä sitä oltaisiin. Ja tämä oli nimenomaan riskinottoa. Tosin oliko viisasta ottaa riski kun voi vaikka kuolla... Noh, ei tässä nyt yhdellä lennolla niin kävisi. Felix ponkaisee ilmaan luudalla. Vau! Tulisalama tuntui täysin erilaiselta kuin ne muutamat huonot vanhat luudat, joita Felix oli kokeillut. Poika pujottelee maalisangot ja tekee muutamia lyhyitä syöksyjä, varomatta tarkasti nousemasta kamalan korkealle. Tämä vasta oli elämää. Ja toiset saivat tehdä tätä tosissaan. Hetken päästä Felixistä alkaa tuntua melko heikolta, ja poika lentää Harryn luo ja laskeutuu luudalta seinän vieressä jääden nojaamaan siihen ja hymyillen Harrylle. "Vau, se oli aivan mahtavaa!" Felix sanoo hymyillen, pistämällä samalla seinään nojaamisen ällistyksen piikkiin. Felix ojentaa luudan Harrylle. "Kiitos kun sain kokeilla! Se oli paljon parempaa kuin lentäminen vanhoilla luudilla." Felix oli aivan innoissaan noinkin pienestä pätkästä luudan selässä. Vaikkakaan hänen olonsa ei ollut nyt kovin kehuttava, mutta oli se huonon olon arvoistakin. Nyt ei vain saisi pyörtyä.
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 14, 2004 14:37:01 GMT -5
Harry katsoo hymyillen, kun Felix lähtee lentämään ja odottelee kärsivällisesti maassa katsoen toisen pojan matalalentoa. Hienostihan tuo näyttää sujuvan... . Sirius Mustan kummipoika virnistää Felixin tullessa alas. "Joo.. tiedän, että se on mahtavaa. Mahtava luuta ja kaikkea. Ja paljon parempi kuin nimbukset, eh... . Kaikki kiitos ja kunnia kummisedälleni Si... ." Noh se meinasi lipsahtaa, ehkä Felix ei huomaisi tosin tuo poika vaikutti luotettavalta. Toisaalta taas Vale-Vauhkomieli oli myös vaikuttanut luotettavalta ja kaikkea. No olipa siltä tullut aika paljon opittua. Kuten anteeksiantamattomat kiroukset ja nyt ainakin aina muisti sellaisen kuin alituinen valppaus. Harry ottaa luutansa Felixiltä tosin päästää tuon samantien irti. "Ää, menejo." Luuta lähtee itsekseen lentämään hirmu nopeaa takaisin linnaan ja Harry kääntyy hymyillen Felixin puoleen. Sama kai se olisi Siriuksesta kertoa, jos hän kysyisi. Jos ei kysyisi niin ei sitten. Vilkaisu koululle päin kertoo, että siellä ovat jo valot sammuneet. Noh hällä väliä... olihan noilla näkymättömyysviitta ja Kelmien Kartta. Tai no Harrylla oli mutta niistä tulisi olemaan hyötyä myös Felixille.
|
|
|
Post by Felix Lowell on Jun 14, 2004 15:06:22 GMT -5
Felix katselee pimeyteen katoavan luudan perään ja kääntyy sitten katsomaan Harrya. "Eivätkö nuo ole älyttömän kalliita? Kuinka sinun kummisedälläsi on varaa?" Tai noh, niin, olisi kai Felixinkin isällä, mutta siin menisivätkin sitten suunnilleen kaikki muutkin rahat. No ei nyt aivan muttah.. Ei Felixin isä varsinaisesti köyhä ollut, mutta ei hänellä ollut kamalasti rahaa kuitenkaan. Toimeen tuli mukavasti ja kouluvarusteet ja ruuat saattoi ostaa. Tosin eipä Felix ajatellut että Harry olisi mikään hemmoteltu tyyppi joka saisi kaiken mitä halusi. Ei tosiaankaan, tuo oli joutunut kuitenkin asumaan jästien luona.. Ei käynyt kateeksi. Potter oli ollut selkeästi jatkamassa kummisetä sanan jälkeen... Si? Noh, Felix oli utelias, muttei viitsi kysyä enempää. Harry kertoisi jos tahtoisi.
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 22, 2004 5:39:37 GMT -5
"Joo.. ovat ne kalliita. Olin aikeissa itse ostaa tuon sen vuoden alussa, kun sain tuon eli kolmannen vuoden alussa ennen kuin koulut edes alkoivat mutta en sitten ostanut.. Ja sain sen sitten Siriukselta." Tiedä sitten kuinka Siriuksella oli ollut tuohon varaa mutta... Noh hällä väliä. Tuo luuta kuitenkin oli Siriukselta. Najaa, oli tullut sen nimi sanottua ääneen mutta olipa niitä muitakin Siriuksia tässä maailmassa. Phah. Sitäpaitsi ei kai täällä kukaan ollut kuuntelemassa... Jos oli niin se oli sitten valitettavaa. Tosin Malfoyhan tiesi siitä jo. Pah. Ja Kalkaros oli killassa ja niin edelleen. Ei nyt sillä, ettei varomattomuus olisi silti vain hyvä asia. Ei todellakaan... Etenkään kun Voldemort oli noussut viime vuonna uudestaan.
|
|
|
Post by Felix Lowell on Jun 22, 2004 5:45:43 GMT -5
"Olisi tosissaan mahtavaa saada lentää enemmänkin. Varsinkin tuollaisella luudalla." Felix sanoo ihailua äänessään. Siriuksesta Felixille tuli ensimmäisenä mieleen Sirius Musta. Miehestä oli ollut hurjasti juttuja lehdissä ja muualla. Oikeasti totta puhuakseen Felixin oli tunnustettava, ettei hän seurannut ollenkaan tapahtumia Msutan ympärillä, ei tätä kukaan nappaisi. Ei häntä saataisi kiinni. Mutta pojan mielessä ei kyllä varsinaisesti kuin häivähdä ajatus, voisiko Sirius musta olla Harryn kummisetä. Mutta hyvin nopeasti Felixkin ajautuu päätelmään, että olihan maailmassa muitakin Siriuksia.
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 22, 2004 6:07:44 GMT -5
Hymyilee. "No joo... On se mahtavaa etenkin silloin, kun on huispausottelu ja saa napata siepin tuolla luudalla suoraan Malfoyn vierestä, kun se ei itse edes huomaa koko sieppiä." Harry naurahtaa ja katsoo hetken suuntaan, jonne luuta katosi tuhahtaen mielessään. Joo, maailmassa oli monta Siriusta mutta Sirius Musta oli ainut, joka oli Tylypahkassa vieraillut. Ja etsinyt Harrya. Ja sen vuoden tapahtumista voisi päätellä ketä Siriusta Harry tarkoitti mutta... Noh ei voinut enää mitään. Pitäisi vain oppia pitämään siitä miehestä suu kiinni ainakin silloin kun kuka tahansa saattoi kuulla. "Ja silloinkin kun on jonkun mustan ja suuren lohikäärmeen edessä, jolla on piikkejä hännässään ja sen ohi pitäisi päästä. Ja muutenkin."
|
|
|
Post by Felix Lowell on Jul 8, 2004 6:00:06 GMT -5
Felix hymyilee Harryn puhuessa. Varmasti oli mahtavaa lentää tuollaisella luudalla joka harjoituksessa. Felixistä se tuntui sanoinkuvaamattomalta, kun ei ollut istunut luudan selässä vuosiin. Paitsi että usein lennonjälkeinen olotila ei ollut ollenkaan hyvä. Mutta se oli sen arvoista. Nytkin oli onneksi hämärää. Felix vain toivoi, että olisi tarpeeksi hämärää peittämään kalpeuden pojan kasvoilla, sillä Felix oli muuttunut valkoiseksi kuin lakana. Näin kävi usein lentäessä, ja riehuessa muuten. Se oli syy siihen, ettei poika saanut enää lentää. Mutta Harryhan ei sitä tiennyt. Vaikkakin jos pojasta Felixin ystävä tulisi, täytyisi tuon saada tietää ennemmin tai myöhemmin... Ja mieluiten ennemmin. Sitäpaitsi hänelle oli ennen kouluikää käynyt niin pari kertaa. Kun hän oli kertonut, ettei tiennyt kuinka kauan hän voisi olla ystävä kellekään, ystäväehdokkaat olivat häipyneet saman tien. Eikä heitä voinut siitä moittiakkaan. Vaati rohkeutta olla sellaisen ystävä, joka voi kuolla jo huomenna... Felix istahtaa maahan ja nojaa seinään, hymyillen Harrylle.
|
|