|
Post by Harry Potter on Jun 12, 2004 4:10:42 GMT -5
Virnistää Felixin sanoille siitä, että nyt tuo ymmärsi miten Harry oli liikkunut öisin ympäri koulua. Niinpä niin.. olihan tuolla ollut tuo isänsä entinen viitta jo melko kauan ja oli sillä tullut paljonkin liikuttua öisin ympäri koulua. Hyödyllinen kapistus... . Poika seuraa katsellaan Voroa, joka tulee kentälle typerän kattinsa kanssa. Menisi jo... . Harry tuhahtaa turhautuneesti, kun tuo höpisee jotain itsekseen... Ja pah. Tuo saisi osittain olla Harrylle jopa kiitollinen. Poika kun ei ollut levitellyt ympäri koulua, että Argus Voro oli surkki, jonka Harry oli saanut kerran vahingossa selville. Voro lähtee ja Harry heittää viitan pois poikien päältä, kun tuo on jo melko kaukana Felixin sanoessa samaan aikaan tuon viimeisimmän lausahduksensa. Harry katsoo edelleen Voron ja Norriskan suuntaan tosin Norriskaa ei näy mutta Voro selvästi puhui sille. "Jep... Mutta on se ollut lähempänäkin. Kuten vaikka viime vuonna...." Virnistää kääntäen katseensa Felixiin.
|
|
|
Post by Felix Lowell on Jun 12, 2004 4:38:26 GMT -5
Felix katselee vielä hetken Voron perään ja vilkaisee sitten huispauskenttää. Norriskaakaan ei näkynyt missään, joten taisi olla turvallista. Vaikka mitä sitten jos Voro olisi saanut heidät kiinni? Rohkelikko olisi menettänyt pisteitä jostain uskomattomasta syystä jonka Voro olisi kehitellyt... Toisaalta Rohkelikolla oli enää niin vähän pisteitä, ettei niitä ehkä olisi sopinut mennä heti hävittämään. Tosin oli vaikeaa kuvitella millä niin paljon pisteitä saisi takaisinkaan. Ei millään jos tätä tahtia jatkuisi. Kohta pisteitä olisi -120... Ei kuulostanut hyvältä. No mutta. Minkäs teet. Kalkaros kehitteli pisteiden poistamisaiheita tyhjästä. Sekin kuvottava rasvaletti. Felix kävelee seinustan luo ja nojaa siihen. Viime vuosi. Noh, viime vuodessa ei ollut pahemmin ollut mitään muistamisen arvoista Felixille. Unohdettavaa sitäkin enemmän. Mutta Harry ei sitä tiennyt. Felix vääntää kasvoilleen virneen. "Onhan niitä tiukkoja paikkoja tullut koettua tämän viiden vuoden aikana."
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 12, 2004 4:43:52 GMT -5
Viime vuosi.... siitä sopisi pikemminkin sana painajainen. Cedricin kuolema ja kaikki. Ja Voldemortin kohtaaminen ja kaikki. Harry huokaisee ja istahtaa alas nojaten päätään käteensä. Tulisikohan tästä vuodesta vielä pahempi? Kukaan ei tuntunut uskovan Voldemortin palanneen vaikka tämä poika väitti nähneensä sen omin silmin. Tosin mitäpä 15-vuotiaan pojan sanominen asiaan vaikutti, kun kaikki kuvittelivat sen olevan Harryn omaa mielikuvituksen tuotetta. Ja jotkut ehkä ajattelivat, että tuo oli tappanut Cedricin ja keksinyt koko jutun. Jälleen huokaisu. "Viime vuosi oli painajainen. Toivottavasti tästä ei tule samanlainen."
|
|
|
Post by Felix Lowell on Jun 12, 2004 5:00:12 GMT -5
Felix tuijottaa maata Harryn puhuessa. "Niin. Viime vuosi oli painajainen..." Poika sanoo. Felix itse uskoi Harryn puhuvan totta Voldemortista. Kuinka Diggory olisi muuten kuollut? Olisiko Harry keksinyt sellaisen jutun ja ollut sen jälkeen kuitenkin niin järkyttynyt? Tuskinpa. Mutta mielipiteet jakaantuivat, ja useat olivat ministeriön puolella. Totuudenhan tiesi loppujenlopuksi vain Potter itse. Mutta Felix uskoi siihen mitä Harry sanoi. Tämä ei vaikuttanut valehtelialta tai huomionkerjääjältä. Harryn istuessa Felixkin pudottautuu seinän viereen istumaan. Kummallista kuinka viime vuosi nousi aina keskustelunaiheeksi, kun Felix halusi vain unohtaa, että neljättä luokkaa ja sitä edeltävää kesälomaa oli ollutkaan... Sattuneesta syystä. Ensin kesäloman lopun tapahtumat kotona. Kaksi kouluvuoden ensimmäistä viikkoa sairaalasta, sitten kouluvuoden jännitys, ja loppuvuoden tragediat... Painajainen oli seurannut toistaan... Felix saattoi vain kuvitella kuinka vaikea vuosi oli sitten harrylle ollut. Varsinkin Diggoryn kuolema ja sitä edeltäneet tapahtumat.
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 12, 2004 5:08:50 GMT -5
Huokaisee... Cedricin kuolema oli edelleen aika rankka asia. Mikäli tämä edes pääsisi siitä ikinä yli ja olihan tuo joutunut lähes koko siellä olo aikansa katsomaan Cedricin ruumista ja Diggoryn viimeisenä toiveena vielä tuomaan sen ruumiin koululle... Ja sitten oli tietenkin ankea kesäloma. Heti Ankeuttajat kimpussa tosin sitten Harry oli onneksi päässyt Siriuksen luo tosin siellä aika oli mennyt niin nopeasti, että se vain hujahti ja täällä sitä taas oltiin. Halusipa Harry tai ei. Tosin täällä poika halusi olla, tai no kyllä hän olisi erittäin mielellään jäänyt Siriuksen luokin, vaikka viime vuoden tapahtumat saivat näkemään painajaisia. Ja lehdet kirjoittelivat täyttä potaskaa. "No... ehkä tämä vuosi on vähän parempi tosin enpä olisi siitäkään niin varma. Voldemortin nousu ja kaikki... ." Harry tuhahtaa. Ja taas tuo oli sanonut sen ääneen... . Tom Lomen Valedron nimen siis.
|
|
|
Post by Felix Lowell on Jun 12, 2004 5:18:24 GMT -5
"Ainahan sopii toivoa. Ainakin vuosi on alkanut lupaavammin... Tavallaan." Felix sanoo. No ainakin hänen kohdallaan. No ainakin hän oli elossa ja... no niin, elossa. Felix sulkee hetkeksi silmänsä ja nojaa päätään seinustaan jonka vieressä istuu. Tällä hetkellä hän halusi taas viis veisata kaikista varoituksista ja kielletyistä asiaoista joita hänelle oli ladeltu. "Tiedätkö sinä missä koulun luutia säilytetään?" Felix kysäisee äkkiä kääntäen kasvonsa Potteria kohti. Hän ei ollut koskaan ottanut mitään salaa, ja tuskin ottaisi nytkään, mutta olihan sekin hyvä tietää varmuuden vuoksi. Siis jos Harry sattui tietämään. Tosin tällähän oli oma luuta, eikä hän tarvinnut koulun luutia, mutta silti. Felix olisi antanut mitä vaan saadakseen osallistua edes yhdelle huispaustunnille jollain koulun vanhoista luudista. Mutta kun ei niin ei, poika oli jo tottunut siihen. Sitäpaitsi ei olisi ollut mukavaa jos hän olisi ilmassa menettänyt tajuntansa ja pudonnut maahan. Se kai oli suurin riski lentämisessä hänen kohdallaan...
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 12, 2004 5:33:47 GMT -5
"No jos lasketaan mukaan ankeuttajien hyökkäys itseni ja serkkuni kimppuun, se että minut erotettiin tästä koulusta mutta Dumbledore sai ministeriön ympäri puhuttua, joten minun piti vain käydä tuomioistuimen edessä ja kun mukaan lasketaan vielä setäni kaikki huudot minulle ja muuta mukavaa sekä kaikki painajaiset Cedricistä ja Voldemortista niin .... Joo, onhan tämä vuosi alkanut ihan mukavasti." Virnistää joskin kasvoille tulee sen jälkeen hieman surullinen ilme mutta hälläpä väliä. 'Muistakaa Cedric Diggory.' Kyllä Harry hänet muistaisi... koko loppu elämänsä. Viime vuoden loppu oli ollut hänen elämänsä tähän mennessä pahin lukuunottamatta pelkoa, että Sirius joutuisi Ankeuttajan suutelemaksi, joka Harrylla oli ollut kolmantena vuonna. Taas tuo virnistää. "Ja unohtamatta sitä, että lehdet kirjoittavat pelkkää potaskaa... No joo, olen minä sentään elossa. Ja pääsin kesällä jopa pois sieltä missä yleensä joudun viettämään kesälomat." Harry katsoo vähän yllättyneenä Felixiä. Koulun luudat? Aikoiko Felix lentää vai? Poika hymähtää. "Jossain koulun ikivanhassa komerossa... mutta jos sinä ajattelit lentää niin kyllä sinä voit minulta luudan lainaan saada." Virnistää taas.
|
|
|
Post by Felix Lowell on Jun 12, 2004 16:33:43 GMT -5
"No niin... Minun vuoteni on alkanut paremmin kuin edellinen..." Poika sanoo aika hiljaa, ja tuijottaa taas hetken maata, mutta vääntää sitten taas kasvoilleen hymyn. Niin, aikoiko Felix lentää? Tuskin, ainakaan nyt... "En tiedä.. En ole lentänyt kuin muutaman kerran... Mutta ehkä joskus, vaikkakin salaa..." Poika hymähtää. Aivan. Opettajat eivät saisi nähdä. Passittaisivat hänet heti alas ja kirjoittaisivat hänen isälleen joka taas olisi pettynyt kun Felix ei ajatellut ollenkaan mitä voisi sattua... Niin tuttua. Hän oli saanut kuulla saman saarnan monet kerrat. Tiesihän Felix, että kaikki ajattelivat hänen parastaan, mutta ei häntä silti olisi tarvinnut kohdella kuin täys-invalidia. Hän oli kuitenkin... No niin, oli mitä? Terve? No ei... Niin ei voisi sanoa hyvällä tahdollakaan, mutta... No ei kuitenkaan täysin kyvytön tekemään mitään. Hän kävi koulua kuten muutkin, ja sulautui ilmeisesti hyvin joukkoon, joten miksi häntä pitäisi kohdella eri lailla... vaikka kyllähän Felix tiesi miksi. Se vain tuntui joskus olevan niin väärin. "Kunhan pysyt omien sanojesi takana. Kyllä ne ennenpitkään uskotaan..." Felix sanoo katsellen hetken taivaalle. Niinhän se yleensä meni... Tosin toiset saavuttivat uskottavuutensa lahjomalla, toiset... kiristämällä. Mutta rehellisin ja kunnioitettavin tapa oli vain seistä ajatustensa ja sanojensa takana...
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 12, 2004 16:50:42 GMT -5
Harry virnistää Felixille. "No joo... alkoi minunkin vuoteni toisaalta kai ihan hyvin.. en minä tiedä." Hymähtää ja nojaa edelleen käteensä toisen alkaessa puhua lentämisestä ja sanoessaan tekevänsä sen salaa. Hmm.. Salaa. Lentäminen salaa... Harryn kasvoille tulee ensin miettivä ilme ja sitten hymy. "No, jos seuraa satut kaipaamaan niin pyydä minut mukaan. En minä koulun sääntöjen suhteen mikään puhdas pulmunen ole. Itseasiassa taidan rikkoa niitä paljonkin enemmän kuin Fred ja George mikäli he edes sääntöjä rikkovat kaikella sillä mitä ikinä keksivät." Virnistää taas. Oikeastaan Harry oli rikkonut sääntöjä kai joka vuosi... .
|
|
|
Post by Felix Lowell on Jun 13, 2004 4:01:36 GMT -5
Felix vilkaisee Harrya. Poika on jo melkein varma, että Harry kysyy kohta miksi Felixin täytyy lentää salaa, ja poika kääntää katseensa muualle ja miettii vastausta, mutta sitten Harry hymyilee. Felix naurahtaa. "En kai minäkään ihan puhdas sääntöjen rikkomisesta ole...Olen minäkin pari kertaa vuodessa niitä rikkonut, joskaan en kovin pahasti.. Kai." Poika sanoo virnistäen. niin, kuka piti pahana ja kuka ei. Mutta ainakin Felixin omasta mielestä rikkeet olivat olleet suhteellisen pieniä. Mutta kyllä niistä oli jälki-istunnossa istuttu. Ja kotiin oli lähtenyt muutamia kirjeitä, tosin Felixillä niitä lähti aika helpostikin. Aina kun hän teki jotain joka voisi olla vaarallista, opettajat pistivät jotain lappusta kotiin. Äh, antaa olla... "Olisihan seura joskus ihan hauskaa. Kunhan et sano kellekään mitään..." Ehkä olisi turvallisempaa kuitenkin, jos olisi joku lentämässä samaan aikaan. Vaikka eihän Harry tiennyt, että Felix voisi pudota luudaltaan koska vain, mutta Felix voisi lennellä hiukan alempana, ettei taittaisi niskojaan jos sattuisi putoamaan, ja muutenkin. Tuntui kuitenkin hiukan viisaammalta kun oli joku toinen mukana. Vaikka riskit olivatkin Felixistä hauskoja, ei hän halunnut pelleillä omalla hengellään.
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 13, 2004 10:16:53 GMT -5
Harry virnistää. "En kerro kenellekään. Täällä voisi melkein itsekin harjoitella yöllä.. etenkin kun sieppikin näkyisi melko selvästi kultaisena täällä menossa ympäri kenttää." Pojan katse kääntyy kentälle päin ja tuo huokaisee. Viimeisimmästä huispausottelusta tuntui olevan ikuisuus ja peli-into oli himskutin suuri. Nyt tosin tulisi vähän erilaista meininkiä, kun Angelina oli kapteeni koska Wood ei enää Tylypahkassa opiskellut mutta kyllä kai se siitä kunhan tottuisi. Kyllä Harry ainakin uskoi Johnssonin olevan hyvä kapteeni mutta saataisiinpa nyt nähdä.<br>"Nooh, seura on yleensä aina hauskaa... Tosin minä olisin jälkeenpäin ajateltuna erittäin mielelläni ottanut sen kolmivelhoturnajaisten pokaalin yksin.... ." Ja sitten Cedrickin olisi vielä elossa. Harry huokaisee.
|
|
|
Post by Felix Lowell on Jun 13, 2004 13:23:09 GMT -5
Felixkin oli saanut nuorempana kipinän lentämiseen, ja olisi halunnut jatkaa sitä enemmänkin, mutta hänelle ei tietenkään ollut annettu enää lupaa lentämiseen, ja ymmärsihän poika sen. Hän kuolisi kuitenkin ennen aikojaan, eikä kukaan halunnut hänen kuolevan sitä aiemmin katkaisemalla niskansa. Äkkiä Felix ymmärtää mitä taas ajattelee. Hän ajatteli vain harvoin omaa kuolemaansa niin selkeästi. Aina kun ajatus tuli hänen mieleensä, hänestä tuntui kuin hän antaisi periksi. Tosin mitään ei enää voinut tehdä. Paitsi tietysti toivoa... Äh.. Poika työntää asian mielestään taka-alalle, ja vääntää kasvoilleen hymyntapaisen synkän ilmeen tilalle. "Mutta jos olisit joutunut sinne yksin voi olla ettet sinäkään olisi täällä enää... Muista se." Felix sanoo. Laiha lohtu, ja mikä hänkin oli mitään lohdullista sanomaan. Eipä mikään...
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 13, 2004 14:46:31 GMT -5
"Niin no.. sitä me emme ikinä saa tietää. Hän oli siellä turha mikäli oikein kuulin sanat, jotka kuuluivat ennen sitä hemmetin kirousta. Voldemort sattui vain sanomaan, että tapa turha. Minua se sen sijaan tarvitsi, että voisi nousta uudestaan... ." Harry tuhahtaa ja huokaisee sitten... Tosin turhapa tuota enää oli miettiä tosin sama asia aiheutti tälle pojalle usein painajaisia. Tuo vilkaisee koulun suuntaan ja kääntää sitten katseensa takaisin Felixiin. "Mutta... tapahtunut mikä tapahtunut ja nyt Voldemort on vain jotenkin voitettava. Kun vain keksisi miten. Mutta.. emme me siitä tulleet tänne puhumaan." Virnistää mutta ei kuitenkaan keksi mitään puheenaihetta, kun tuli taas viime vuosi puheeksi ja silmissä pyörii vain sen illan tapahtumat. Arpeakin vihlaisee mutta sitä nyt vihloi vähän väliä. Ei se sentään hohtanut valkoisena kuten silloin, kun Tom Valedro aikoi tappaa jonkun.
|
|
|
Post by Felix Lowell on Jun 13, 2004 14:57:52 GMT -5
Potter vaikutti mukavalta tyypiltä, johon saattoi luottaa. Hetken Felix harkitsee sanovansa jotain omista viime vuoden kokemuksistaan, kun otter puhuu hänelle niin avoimesti, mutta siirtää kertomista. Kysyttäessä hän kertoisi, ehkä muutenkin, kun olisi varma, ettei tieto leviäisi... Sairaudesta puhuminen taas... No se oli asia erikseen. Jos hän joskus saisi pidempiaikaisia ystäviä, joista voisi mennä takuuseen, ettei kukaan saisi tietää hän voisikertoa. Tai itseasiassa nämä luultavasti saisivat tietää sen joltakulta opettajalta kun Felixiltä lähtisi taju. Niin tapahtui aina ennemmin tai myöhemmin... Tosin kidutuksesta puhuminenkaan ei ollut kovin mukavaa. Felix olisi halunnut vain unohtaa, mutta ei se onnistunut. Ja edellisvuoden kokemus oli vain pahentanut Felixin olotilaa, joka ei valmiiksikaan kovin erikoinen ollut... Ja kuolonsyöjän langettama kidutuskirous oli sietämätön laihalle ja toisten mukaan heiveröiselle pojalle, joka Felix oli. Kidutuskirous tuotti sietämätöntä tuskaa kehen tahansa. Felix oli ollut pitkään tajuton. Mutta hengissä yhä. Hän halusi elää. Se oli tärkeintä. Minkä puheenaiheen tässä sitten olsii keksinyt? Ei oikein mitään. Felixkin tyytyy toistaiseksi istumaan vain hiljaa.
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 13, 2004 15:26:51 GMT -5
"Kun vain keksisi miten... ." Harry mutisee enemmänkin itsekseen tällä kertaa koska Felix ei välttämättä haluaisi kuunnella samaa asiaa koko ajan. Kai se olisi vain hetkeksi heitettävä syrjään ja keskityttävä olennaiseen.. ystäviä ei koskaan ollut liikaa. Siis ihan oikeita ystäviä eikä sellaisia, jotka uskoivat kaikki lehtien potaskat. Tuo havahtuu ajatuksistaan. "Huoh. Tekisi mieli huispaamaan mutta huispauskauteen on vielä melko kauan tosin eihän harjoitus ole koskaan pahasta. Sääli, ettei huispauksesta ole V.I.P. kokeita. Miten sinä muuten ajattelet V.I.P. kokeidesi menevän?" Harryn kirkkaiden vihreiden silmien katse kääntyy Felixiin.
|
|