|
|
Post by Harry Potter on Jun 14, 2004 11:14:33 GMT -5
Harry katsoo Siriusta silmiin ja huokaisee sitten. Mitenkä vain, eipä kai Harry saisi hänen mielipidettään muuttumaan mutta silti.. Ne Mollyn sanat raivostuttivat ja oikeastaan jopa satuttivat. Mutta no.. jos niitä ei ajattelisi niin se olisi sitten sillä hyvä. 'Ei olisi pitänyt olla niin hölmö Peterin suhteen... .'
"No joo...jotkut ovat niin sanottuja hyviä näyttelijöitä. Kuten viime vuoden Pimeyden Voimilta Suojautumisen opettaja... ."
Harry vihasi Matohäntää ja vihasi Barty Kyyryä, joka tosin oli jo onneksi kokenut ankeuttajan suudelman ja Harry vihasi sen pölvästin Kuolonsyöjiä ja tämä poika vihasi ennen kaikkea Voldemortia.
"Sitäpaitsi on sitä muillakin tullut mentyä Voldemortin ja sen pässinpäiden ansaan. Kuten minulla... ."
Vihainen tuhahdus taas. Tom Valedron päiväkirja toiselta vuodelta ei ollut todellakaan unohtunut.
"Ja vieläpä kolmena vuotena lähes peräkkäin... . Pah. Toivottavasti sama ei toistu tänä vuonna."
|
|
|
|
Post by Sirius Musta on Jun 14, 2004 11:41:56 GMT -5
Äh, Sirius ei antanut Mollyn sanojen häiritä itseään sen enempää. Olivathan ne osuneet arkaan paikkaan, mutta ei niitä kannattanut miettiä sen enempää. Eikä Molly niillä pahaa tarkoittanut, Harryn parastahan tämä ajatteli. ja totta oli, että Sirius ei ehkä ollut kaikkien mielestä oikea ihminen huolehtimaan Harrysta, mutta Harry ilmeisimmin viihtyi hänen kanssaan ja hän Harryn. Sirius havahtuu mietteistään Harryn puheisiin. "Sinä olet vasta niin nuori. Mistä noita tavaroita ikinä tietää... Minä olen tuntenut Peterin jo vaikka kuinka kauan. Ja silti menin ansaan. Olisihan se pitänyt huomata, että jotain outoa hänessä oli." Sirius sanoo. Noh, jos Peter vain joskus jäisi kiinni niin Sirius voisi listiä tuon. Eipä toista vankilatuomiota samasta asiasta voisi antaa. Paitsi että silloin hän pysyisi lopun ikäänsä vankikarkurina, eikä se kuulostanut kovin hyvältä. Ja tuskinpa Peter jäisi kiinni. Voldemort tappaisi tuon vielä ennen pitkää. Sirius ei ollut ollut Harryn ensimmäisenä eikä toisena vuonna paikalla, kun harry oli ollut lähellä kuolla, vaan oli ollut Azkabanissa. Hän ei ollut voinut tulla katsomaan harrya eikä mitään. Mies työntää sen ajatuksistaan taka alalle. Tosin eipä hän nytkään erityinen huoltaja Harrylle ollut. Mutta ilmeisesti poika oli antanut anteeksi sen, ettei siriusta ollut ollut olemassakaan pojan ensimmäisien kolmentoista vuoden aikana.
|
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 14, 2004 11:57:20 GMT -5
"Äh, ei se ikää katso."
Tuhahtaa hiljaa. Mistäpä sitä olisi voinut tietää, että Voldemort laittaa kouluun Kuolonsyöjän, joka esittää monijuomaliemen avulla Vauhkomieltä ja huijaa jopa Dumbledorea.
"Sitäpaitsi Kyyry onnistui huijaamaan jopa Dumbledorea koko vuoden siihen asti, kun minä tulin sieltä mistä lie Siperiasta ja Kyyry lähti viemään minua kouluun päin toisin kuin Vauhkomieli olisi tehnyt. Joten ei se ikää katso. Ja se Voldemortin päiväkirja toisena vuotenani...."
Huokaisee ja tuhahtaa sitten. Ginny olisi voinut kuolla, ja se hemmetin Gilderoy olikin sitten ollut jokin sankari, joka sankaroi muiden teoilla eli ei oikeastaan sankari ollenkaan. Mitätön pelkuri, joka keräsi kiitokset muiden teoista itselleen... .
".. se olisi pitänyt jättää kokonaan lukematta ja niin pois päin. No, tuli sitten nähtyä se äijä 16-vuotiaana. Pah. Kuulostaa aivan minun toiveunelta. Ja joku Lockhart pimeyden voimien opettajana.. ."
Irvistää ja yrittää miettiä jotain toista puheenaihetta ennen kuin tässä pää räjähtäisi. Tosin enemmän tuo pää oli räjähdyspisteessä, kun arpea särki.
"Äsh, tänä vuonna on V.I.P:t."
|
|
|
|
Post by Sirius Musta on Jun 14, 2004 12:04:30 GMT -5
Sirius kuunteli harryn puhetta. Oli se iästäkin kiinni. Mistä tuon ikäinen poika tietäisi mihin luottaa ja kehen luottaa. Mutta noh, antaa sen asian olla. "Tosiaan, teillä onkin V.I.P:t tänä vuonna edessä, melkein unohdin..." Sirius irvistää. Ei hän ollut todellakaan unohtanut niitä, hän muisti omatkin V.I.P:nsä aikojen takaa. "Mitenkäs odotat niiden menevän?" Mies kysyy. Eihän hän edes tiennyt, miksi Harry aikoi isona, vaikkakin hänellä oli siitä vahva epäilys. "Miksikäs muuten aiot isona?" Noniin, Sirius tosin oli elävä esimerkki siitä, että aina ei tule siksi miksikä haluaa. Ei Siriuskaan arvannut viidentoista vanhana että hänestä tulee vankikarkuri. Tosin syytönhän hän oli, mutta jahdattu kuitenkin. Millä hän sitten todistaisi syyttömyytensä? Eipä millään niin kauan kuin Piskuilan oli karkuteillä...
|
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 14, 2004 12:12:51 GMT -5
Harry kohauttaa olkapäitään.
"Pimeyden Voimilta Suojautumisesta täydet pisteet ainakin toivottavasti, muista sitten mahdollisimman hyvät kunhan kertaa. Pitää kai PVS-asioitakin kerrata vaikka ne ovatkin mielessä aivan ensimmäiseltä luokalta asti."
Virnistää ja hymähtää sitten Siriuksen kysymykselle miksi Harry isona aikoi. Vastaus oli helppo ja sama vastaus oli ollut pojan mielessä jo kauan. Joskin vasta kolmannelta luokalta siihen oli tullut eräs henkilökin mukaan... .
"Auroriksi, joka nappaa kiinni Matohännän ja todistaa sinut syyttömäksi."
Harry virnistää ja hymyilee sitten. Se roisto saisi kärsiä jo ennen kuin Harry valmistuisi, mikäli se vain tästä pojasta olisi kiinni. Olihan Harrykin kärsinyt sen 'kynsissä' viime vuonna ja tunnistanut sen tyypin siitä, että häneltä oli puuttunut yksi sormi, jonka hän oli tahallaan leikannut irti juuri ennen kuin lavasti Siriuksen syylliseksi. Ja pah.
":.. ja se sama aurori nappaa hänet kiinni myös viime vuoden takia. Se tappoi Cedricin ja muuta mukavaa.. Ja kehtasi vielä ottaa minusta verta Voldemortin nousuun. Ja pah." Harry tuhahtaa taas.
|
|
|
|
Post by Sirius Musta on Jun 14, 2004 12:18:24 GMT -5
Sirius hymyilee ja nyökkää. "No niin vähän arvelinkin. Jos jatkat tuota rataa niin sinusta tulee takuuvarmasti Aurori." Musta sanoo hymyillen. Aivan, siinä oli muutama muu syy vihata Matohäntää, tämän takia myös Harry oli joutunut kärsimään. Henkisesti ja ruumiillisestikin. Ja Sirius kostaisi sen vielä jonain päivänä, se oli täysin varma, ja sen Sirius oli vannonut itselleen jo silloin kun joutui Azkabaniin. Peter ei pääsisi näin vähällä. Peter oli kavaltanut Potterit, Peterin takia Siriuksen paras ystävä ja tämän vaimo, harryn äiti ja isä olivat kuolleet, peterin takia Sirius joutui vankilaan eikä ollut Harrylle olemassakaan ennen karkaamistaan, Peter oli tuottanut Harrylle tuskaa, ja siinä oli jo muutamia syitä vihata sitä pikku kieroilija pelkuria koko loppuelämä.
|
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 14, 2004 12:24:23 GMT -5
Harry hymyilee myös, osakseen noiden Siriuksen rohkaisevien sanojen takia ja osaksi muuten vain. Enemmänkin kuitenkin Siriuksen sanojen takia. Niinpä niin.. Kyllä Harrysta voisi vielä aurori tulla. Siitä poika oli varma. Tosin mitäköhän asiaan sanottaisiin koulussa päin? Tai siis mitähän McGarmiva sanoisi siihen? Noh sen näkisi sitten.... Matohännän Harry nappaisi vaikkei aurori olisikaan. Ja kostaisi sille kaiken.
"Miksi sinä aioit minun ikäisenäni?"
|
|
|
|
Post by Sirius Musta on Jun 14, 2004 12:38:35 GMT -5
Sirius naurahtaa haukahtavasti, kun harry kysyy häneltä mikä hänestä piti tulla... "Minä olin aluksi aurorikoulutuksen kannalla, jota en tietenkään kotona kertonut... Veljeni oli kuolonsyöjä, mutta hän on kuollut, kuten ryijystä näkee... Sitten kuvaan astuivat kelmit, ja ajattelin, että ehä Jamesin kanssa jatkamme jotenkin yhteydessä kelmeihin, eli olimme enemmänkin Fredin ja georgen linjoilla, mutta sitten, kotoa karattuani päätin että minusta tulee Aurori." Niin, tulipahan tässä samalla kerrottua vähän menneisyyttäkin Harrylle. Sirius levittää käsiään. "Ja tässä sitä ollaan." Hän naurahtaa. "Katsokin, ettei sinulle käy samoin." Sirius sanoo puoliksi leikillään. Niin aivan. Hänen tehtävänsä olisi huolehtia, että Harry välttyisi samanlaiselta karulta kohtalolta jonka hän oli joutunut kokemaan. Ja kyllä Harry sen välttäisi. Aivan varmasti. Hänelle oli jo tässä vaiheessa selvää miksi hän halusi isona. Sirius oli vielä samaisessa vaiheessa miettinyt... Ja Harry oli tiennyt jo aikaa sitten.
|
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 14, 2004 14:24:37 GMT -5
Harry virnistää tuolle Siriuksen haukahtavalle naurahdukselle, joka kuului usein hänen suustaan. Poika kuuntelee mielenkiinnolla ja hymyillen mitä mies selittää. Heh, vai oli Siriuskin tahtonut ensin Auroriksi. Siistiä. Harryn suu loksahtaa hetkeksi auki. Siriuksen veli oli Kuolonsyöjä? Jos se vielä eläisi niin Harryhan periaatteessa sitten kertoisi kai senkin nimen, jos joskus paljastaisi jonnekin kaikkien Kuolonsyöjien kuten Lucius Malfoyn nimen. Noh, se oli kuollut ja kuopattu ja sillä siisti. Hmm.. Kelmit ja niiden mukava Kelmien Kartta, joka oli edelleen Harrylla. Erittäin hyödyllinen teos, josta Harry sai kiittää Siriusta, isäänsä, Lupinia ja sitä hemmetin Matohäntää. Hänen kummisetänsä oli karannut kotoa? Noh, oli Harry tuosta kuullut mutta nytpä tuli vähän enemmänkin Siriuksen historiaa kuultua. Hienoa. Harry naurahtaa heti Siriuksen naurahtaessa ja virnistää sitten taas.
"No joo... Ehkä minusta ei aivan samanlaista tule. Mutta Aurori minusta toivottavasti tulee vaikka se tarkoittaakin lisää opiskelua... Mutta, se on sen arvoista."
Mikäli Harry edes olisi elossa enää silloin... kuolema kun oli ollut lähellä jo aika monta kertaa. Humh. No ei tälle pojalle ainakaan seurustelu tai naimisiinmeno sopisi kuten isälleen. Harry kun oli käytännössä katsoen jatkuvasti hengenvaarassa ainakin niin kauan kuin Voldemort oli elossa ja tuskin sellaista menoa naiset kestäisivät. Pah. Jos joku luuli, että Harryn perässä juoksi paljonkin naisia niin oli väärässä. Tai sitten poika ei itse vaan ollut edes huomannut niitä. Mutta... eipä hänen perässään kukaan juossutkaan.
|
|
|
|
Post by Sirius Musta on Jun 14, 2004 14:57:22 GMT -5
Sirius virnistää. Harry näytti hämmästyneen kun Sirius sanoi, että hänen veljensä oli kuolonsyöjä. "Tästä suvusta melkein kaikki olivat Voldemortin kannattajia. Ja voi kuinka sainkaan kuulla, kuinka veljeni oli huomattavasti minua parempi. Sitä vanhemmat jaksoivat jatkuvasti muistuttaa." Sirius sanoo, mutta äänessä ei ole erikoista katkeruutta tai mitään. "Mutta tässä se nähdään kuka on elossa, kuka ei..." Musta sanoo vilkaisten vielä kerran kuvakudosta seinällä. Raivostuttavaa, että se tulisi irvailemaan siinä ikuisesti. Ja vaikka Sirius joskus vapautuisi syytteistä, ei hän tähän taloon muuttaisi mistään hinnasta... Äidin rääkyvä muotokuva seinällä... kaiken maailman sukupuut ja muuta... Ja jo pelkästään tämä paikka muistutti Siriusta suvusta, josta hän itse otti lähtöpassit kuudentoista vanhana...
|
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 14, 2004 15:05:55 GMT -5
No olipa varmasti parempi veli joo... Voldemortin puolelle vain, siellä kun muka säilyi hengissä. Ja pah. Ne kaikki kuolisivat aikanaan joko ennen Voldemortin kuolemaa tai heti hänen kuolemansa jälkeen. Tai sitten niille kaikille tulisi ankeuttaja antamaan suudelman. Niin no.. tuossa se tosiaan nähtiin kuka oli elossa ja kuka ei.
"Nooh.. Jos yhtään lohduttaa niin minä olen tuhat kertaa mieluummin sinun kuin veljesi kummipoika."
Virnistää taas ja hymyilee sitten vilkaisten myös sitä seinävaatetta taas... Tuossa oli tuo ja tuo ja tuo... Mutta missä oli Sirius? Harryn katse kääntyy hieman ihmeissään Siriukseen...
"Sinua ei ole tuossa?"
|
|
|
|
Post by Sirius Musta on Jun 14, 2004 15:15:24 GMT -5
Sirius hymyilee Harrylle. "Ja minä olen mieluummin jahdattu vankikarkuri kuin kuolonsyöjä... Kuollut sellainen." Mies sanoo virnistäen. Ei häntä edes varsinaisesti rassannut se, että veli olikohdannut loppunsa Voldemortin ansiosta. Omapahan oli ollut valintansa. Mitäs oli alkanut jänistää viime-hetkellä. Sirius seuraa Harryn katsetta. Mies oli arvellutkin, että ennemmpin tai myöhemmin kummipoika huomaisi tuon pikkuseikan. Sirius nousee ylös ja kävelee kuvan luo. "Oli ennen..." Sirius sanoo ja tökkää sormellaan hiiltynyttä aukkoa kankaassa. "Äitini repi minut pois kun karkasin kotoa kuusitoistavuotiaana." Mies sanoo. "Äiti on katsos aina ollut yhtä herttainen kuin nykyisinkin..." Sirius sanoo. Jotenkin tuntui vastenmieliseltä kutsua sitä eukkoa äidiksi, mutta mitäpä muuta oli tehtävissä? Ei kai mitään. Sirius hymähtää ja osoittaa isää hiiltyneitä kohtia kankaassa. "Ja täällä on Tonks." Mies sanoo hymähtäen.
|
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 14, 2004 16:08:04 GMT -5
Harry hymyilee Siriukselle ja naurahtaa hiljaa tuon sanoille. Niinpä niin... mieluummin elävä kuin kuollut ja ei missään nimessä Voldemortin puolella. Pojan katse seuraa kummisetäänsä, kun Sirius nousee tuoliltaan ja kävelee seinävaatteen luo. Oli vai? Harry kurtistaa hieman ihmeissään kulmiaan ja sitten Sirius näyttää tuota hiiltynyttä kohtaa. Pöh. Mikä akka... . Harry ei voi sille mitään mutta Sirius ilmaisee äitinsä luonteen sen verran huvittavasti, että poika naurahtaa ja tyrksii muutaman kerran, ettei koko taloa ja etenkään Siriuksen äidin kuvaa herättäisi. Harrykin hymähtää, kun Sirius näyttää Tonksia. Mukava nainen. Pojan katse osuu Lestrangeriin ja kuuluu pieni nielaus. Sekin kuului siis Mustan sukuun... . Kuolonsyöjä.
|
|
|
|
Post by Sirius Musta on Jun 22, 2004 5:40:17 GMT -5
"Niin no mutta... Eipä se minua harmita pätkän vertaa. Minä en ole alun alkaenkaan halunnut kuulua tähän sukuun." Musta sanoo hymähtäen. Todella. Siriuksella oli syynsä karata kuusitoistavuotiaana. Hän vihasi suvun puhdasveristen palvontaa, vihasi sitä ihmeellistä muistuttelua kuinka huono ihminen Sirius oli, vihasi äitiään ja sukulaisiaan, vihasi tätä taloa, vihasi kaikkea. Mutta Harryn isovanhemmat antoivat Siriuksellekin kodin, ja nämä olivat hyviä ihmisiä, jollaisia Sirius ei voinut kuvitellakaan olevan olemassa. He ottivat hänet kuin omaksi pojakseen. Sirius oli siitä ikuisesti kiitollinen. Ja hän maksaisi tuota velkaa Harrylle yrittämällä antaa tälle sen, mitä pojan vanhemmatkin. Sirius seuraa Harryn katsetta. Sitten Siriuksen ilme hiukan synkkenee. "Lestranget. Bellatrix, rakas serkkuni..." Musta murahtaa ja kohauttaa olkapäitään. "Mutta samanlainen hän on kuin koko muukin suku. Tai poikkeuksia löytyy. Kuten Tonksit." Mies sanoo ja hymyilee Harrylle.
[sekavaa, kiire -.-]
|
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 22, 2004 5:58:04 GMT -5
Pah. Lestranget. Ei ihme, ettei Sirius vaikuttanut olevan kovin onnellinen siitä, että kuului tuohon sukuun. Tuo mies kun oli sinänsä kaukana kuolonsyöjästä vaikka Siriuksen olikin epäilty haluavan tappaa Harry pojan kolmantena vuotena Tylypahkassa. Noh siihenkin oli sitten ollut hyvä selitys.. Ja sekin luulo, että Musta olisi muka tahtonut tappaa Harryn oli väärä. Ja pah. Hymyilee Siriukselle.
"Jep jep... ."
Harry vilkaisee seinävaatetta. 'Jalo ja ikivanha Mustan suku' ja pah. Tai no jos Kuolonsyöjien suunnalta katsoisi niin tuossa suvussa oli enemmän 'jaloja' kuin Voldemortin vastaisten ihmisten katsoessa. Systeemi kun meni juuri päinvastoin. Mikäs siinä... Olkoon Kuolonsyöjiä... Ja Harry tiesi niitä varmaan enemmän nimeltä kuin ne itse tiesivät toisiaan nimiltä.<br>
[Nojoo... Miksi miillä jumittaa tänään -,- *mutisee itsekseen*]
|
|
