|
Post by Tusken on May 9, 2004 8:54:34 GMT -5
[Tuosta hyvästä laitan Potterin kuukaudeksi jälki-istuntoon ja otan 50 pistettä pois Rohkelikolta.]
"Kuka sanoi, että hain Pimeyden Voimilta Suojautumisen paikkaa tänä vuonna?" Kalkaros sanoi ja kohotti kevyesti toista kulmakarvaansa. Olihan hän sitä hakenut, mutta ei Lupin sitä tiennyt. Saisi luulla, jälleen, iskeneensä kirveensä kiveen. "Aiotko tänäkin vuonna opettaa oppilaille heidän tasoonsa nähden helposti voitettavia "pimeyden voimia"?" Kalkaros kysyi hymyillen ivallisesti. Edellisellä kerralla Lupin oli opettanut kolmosluokkalaisille kirskuristajien käsittelyä. Kirskuristajien... Voi hyvänen aika. Toisluokkalaiset käsittelivät niitä yhtinä ensimmäisinä "petoina" Kalkaroksen aikoina. Lupin ei edes yrittänyt antaa oppilaille haasteita.
|
|
|
Post by Remus on May 9, 2004 9:04:26 GMT -5
//Mitäs se minua haittaa? Olen opettaja.//
"Minä ajattelin, ettet luovuttaisi niin helpolla..." Lupin sanoi anteeksipyytävällä äänellä."Tänävuonna minulla on mielessäni jotain aivan muuta..." Lupin sanoi. Hänen mielessään oli opettaa oppilaille enemmän suojaloitsuja. Kilpiloitsu on yksi opetussuunnitelmaan kuuluvista loitsuista. "Kuvittelepa, että jos kohtaisit Kapan(Kappa) metsässä, etkä tiedä mitä pitäisi tehdä. Tai kohtaisin Mörön, etkä tiedä, että siihen pitää käyttää naurretavus-loitsua..." Lupin sanoi katsoen Kalkarokseen. "Kappa söisi sinut ja mörkö pelästyttäisi sinut pahasti". Lupin ei voinut olla hymyilemättä muistolle, kuinka Nevillen möröstä oli tullut Kalkaros, jolle oli naurretavus- loitsun avulla loihdittu Nevillen mummin vaatteet. Lupin ei itse ollut kertaakaan maininnut asiasta muille opettajille, mutta oppilaiden kautta oli tieto varmasti kulkenut Kalkarokselle.
|
|
|
Post by Tusken on May 9, 2004 13:13:45 GMT -5
Kalkaros tuhahti Lupinin sanoille. 'Niin, viidentoista vuoden jälkeen... Helposti periksi annettu, todellakin.' Severus ajatteli ja naputteli hajamielisenä pöytää. Miksi Dumledore ei voinut antaa sitä paikkaa hänelle? Kuvitteliko rehtori muka Kalkaroksen pimahtavan aina Pimeyden voimista puhuttaessa? Hitto. Hän oli ollut nuori ja oli tarvinnut jotain, johon kuulua. Pimeyden lordin sanat olivat kuullostaneet houkuttelevilta. Myöhemmin ne tietysti paljastuivat valheiksi, mutta silloin oli jo liian myöhäistä. Tästä huolimatta Severus oli jättänyt hänet ja Kuolonsyöjät. Hyvä niin. Muuten hän istuisi Azkabanissa. Kalkaros kirskautti hampaitaan Lupinin mainittua mörön. "Siksi asiat tulisikin opettaa heille nuorena eikä sepostaa kirskuristajista kolmasluokkalaisille. He pystyisivät selviytymään huomattavasti pahemmastakin."
|
|
|
Post by Remus on May 9, 2004 13:22:43 GMT -5
"Olisit toki kertonut asian edeltäjilleni. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan" Lupin sanoi jo hieman loukkaantuneena. Tottahan oli, että kaikki Lupinin aijemmin opettama olisi kuulunut olla jo toisella kouluvuonna, mutta Lupinin tietojen mukaan PVS:ää opetti silloin itseään täynnä oleva Lockhart. Lupin vilkuili taas ympärilleen, kuuliko kukaan keskustelua. Lupinia ihmetytti, miten hän ei tähän asiaan sotkenut ihmissusisuutta.
|
|
|
Post by Tusken on May 9, 2004 13:38:36 GMT -5
Kalkaros tuhahti ivallisesti. "Voin rehellisesti sanoa, että olet ensimmäinen Suojautumisen opettaja, jolla on aivosolu, joskin varsin yksinäinen sellainen.Orave oli Pimeyden lordin palveluksessa ja kiersi minut kaukaa. Lockhart... Hänen kanssaan ei voinut edes oleskella samassa huoneessa, kiitos hänen paisuneen egonsa." Severus selosti itsekin aavistuksen yllättyneenä avoimuudestaan. Toisaalta, jos jostain aiheesta Kalkaros piti, se oli valittaminen siitä, kuinka kehnoja kaikki Suojautumisen opettajat olivat ja kuinka paljan parempi hän itse oli. Mutta tottahan se oli. Ainut joka olisi ehkä ollut Kalkarosta parempi, oli Villisilmä ja hän nyt oli paljastanut Kuolonsyöjäksi.
|
|
|
Post by Remus on May 9, 2004 14:00:31 GMT -5
"Otan tuon kohteliaisuutena" Lupin sanoi ottaen jälleen Päivän Profeetan nenänsä eteen. "Ja ellen pahemmin erehdy, haluaisit opettamaan Pimeyden Voimilta Suojautumista siksi, että olet itse varsin taidokas siinä. Etkös sinä nuorempana ollut nenä kiinni kaikissa kirjoissa, jotka koskivat Pimeyden Voimia. Pimeyden Voimien lumoissa unohditkin sitten käydä pesemässä hiuksesi..." Lupin sanoi mumisten viimeisen lauseen. Päivän Profeetta peitti sen pienen hymyntapaisen Lupinin kasvoilla.
|
|
|
Post by Tusken on May 10, 2004 9:43:05 GMT -5
"Se ei ollut sellainen, mutta jos todella tahdot ajatella niin..." Kalkaros sanoi ja jatkoi sormiensa tutkailua. "Opiskelin myös muuta, jos satuit huomaamaan. Toistatko sen lopun, en oikein saanut selvää..." Severus sanoi silmät vaarallisesti kaventuneina. Kyllä hän oli kuullut mitä Lupin sanoi, mutta ehkäpä ihmissusi halusi muuttaa mielipidettään nyt, kun vielä oli mahdollista. "Onko siinä lehdessä todella noin jännittäviä tarinoita? Luulin, että ministeriö päättää tätä nykyä siihen päätyvät uutiset..." Kalkaros kysäisi ivallisesti Lupinin koettaessa piiloutua lehden taakse. Niin, aivan erityisen jännittävän juttu heti etusivulla. Kaksi alaikäistä velhoa oli lentänyt luudillaan jästien nähden. Olipas se mielenkiintoista.
|
|
|
Post by Remus on May 10, 2004 10:11:33 GMT -5
"En minä mitään sanonut" Lupin sanoi, tullen esiin lehden takaa, muka-niin-ihmettelevä ilme naamallaan. Lupin katsahti Päivän profeetan etusivua. "Ministeriö tosiaan pitää tarkkaa huolta siitä, ettei mitään asiaa Voldemortista tule lehteen...". Lupin oli niitä harvoja ihmisiä, jotka sanoivat Voldemortin nimen ääneen.
|
|
|
Post by Tusken on May 11, 2004 10:17:14 GMT -5
"Etkö?" Kalkaros sanoi ja kohotti kulmiaan tuijottaen samalla Lupinia. Tuo tarkoitti ehdotonta kyllä vastausta. Ja eivät viattomat katseet hämänneet okklumensyä osaavaa ihmistä. Pikkuinen Remus saattaisi löytää jotain ikävää aamiaisestaan seuraavan viikon aikana. Lupinin seuraavat sanat saivat Severuksen leukalihakset jäykistymään. "Älä sano hänen nimeään!" Kalkaros sähähti ja nousi puolittain seisomaan. Muutamat vieressä istuneet oppilaat olivat vaienneet kuultuaan Lupinin sanovan Pimeyden lordin nimen ja he vilkuilivat nyt säikähtäneinä opettajiaan. Kalkaros hengitti nopeasti ja tuijotti Lupinia raivoissaan. Kuinka tuo saattoi huudella tuollaista keskellä päivää ja hänen seurassaan?
|
|
|
Post by Remus on May 11, 2004 10:25:56 GMT -5
"En sanonut mitään. Unohda" Lupin sanoi saaden kasvonsa taas vakaviksi. Hänkin oli huomannut nämä muutamat oppilaat, jotka olvat kavahtaneet kuullessaan Voldemortin nimen. "Pelkäätkö entisen isäntäsi nimeä?" Lupin kysäisi vahingoniloisesti hiljentäen ääntään sen verran, etteivät muut sitä kuulisi. Olisihan se Kalkarokselle tietenkin oikein, että oppilaat saisivat tietää hänen olleen(/olevan) Kuolonsyöjä. Olihan hänkin toitottanut koko koululle Lupinin olevan Ihmissusi. Mutta onhan Kalkaros nyt vakoilemassa Voldemortin puuhia Feenixin killalle.
|
|
|
Post by Tusken on May 11, 2004 11:07:27 GMT -5
Kalkaros tuijotti murhaavasti ihmissutta. "Sinulla ei ole oikeutta puhua minulla noin. Muista asemasi, ihmissusi." Kalkaros sihahti hiljaisella äänellä ja nojautui penkkinsä selkänojaa vasten alkaen taas tuijottaa nyt autiolle sateiselle kadulle. Severus ei halunnut muistella aikaansa Kuolonsyöjänä. Hän oli tappanut ihmisiä, kiduttanut heitä, luovuttanut Pimeyden lordille... Kalkaros huokaisi hiljaa. Ainakin hän oli lähtenyt pois ajoissa. Muuten hän olisi kuollut, Azkabanissa tai pahempaa. Severus oli kuitenkin lähtenyt ja liittynyt Kiltaan. Tai no... Ei häntä Kiltaan oltu hyväksytty, mutta ainakin hänet katsottiin hyvien puolelle kuuluvaksi. Hän oli petturuudellaan saanut itselleen työpaikan, vakaat tulot, ihmisiä, jotka jotakuinkin luottivat häneen... Mitäpä muuta entinen Kuolonsyöjä olisi kaivannut?
|
|
|
Post by Remus on May 11, 2004 11:19:06 GMT -5
Lupin mutisi jotain, ja katsahti itsekin ulos. Viikon päästä olisi täysikuu. "Kai sinä olet valmistanut sen Sudenmyrkkyjuoman?" Lupin kysyi hiljaa Kalkarokselta. Tietenkin Kalkaros oli valmistanut sen, mutta ainahan olisi hyvä varmistaa. Ja Kalkaros oli varmastikin mielissään, kun pääsee kerran kuukaudessa opettamaan Pimeyden voimilta suojautumista. Oppilaat eivät kyllä olleet mielissään. Se oli tullut jo todettua.
|
|
|
Post by Tusken on May 12, 2004 10:36:14 GMT -5
"En. Miten niin?" Kalkaros kysyi ja vältteli Lupinin katsomista. Sudenmyrkkyjuoma oli vaikea valmistaa, koska se vaati täydellisen huomion alkuvaiheessa. Ensin piti valmistaa kaksi erillistä lientä, joihin kumpaankin käytettiin useaa kymmentä ainesta. Liemet yhdistettiin, lisättiin vielä kymmenkuntaa liemiainesta ja annettiin kiehua puolipäivää. Ja tämä oli yksinkertaistettu versio. Itse liemen valmistukseeen kului vain seitsemisen tuntia ja kiehuminen. Lupin ei tätä tietenkään tiennyt. Kaikilla Rohkelikoilla tuntui olevan käsitys, että mitä vaikeampi liemi, sitä kauemmin sitä piti keittää. Idiootit. Mutta Lupinhan tästä ajatuksesta kärsi.
|
|
|
Post by Remus on May 12, 2004 11:25:40 GMT -5
"Kuinka kauan liemen valmistus kestää? Viikon päästä on jo Täysikuu..." Lupin kähisi hiljaa Kalkarokselle. Se tästä vielä puuttuisi, että Liemi jäisi valmistamatta. Tietenkään Lupinilla ei ollut hajuakaan siitä, kauanko liemen valmistus kestää. "Minunhan pitäisi juoda se viikkoa ennen muodonmuutosta...". Lupin ei halunnut kokea enään sitä muuttumisen tuskaa, kun mieli ja ruumis vaihtuvat. Sudenmyrkkyjuoman juotuaan Lupin pystyy hallita mieltään, vaikka ruumis vaihtuukin.
|
|
|
Post by Tusken on May 12, 2004 13:02:22 GMT -5
"No, hups." Kalkaros sanoi tylsistyneellä äänellä. "Sinun pitänee taas karaista kivunsietokykyäsi." Liemi oli tehokkainta, jos sen joi noin viikkoa ennen muuttumista, mutta se toimi aivan yhtä hyvin, jos sen joisi vain viisi minuuttia ennen muutosta. Toimiminen tarkoitti siis sitä, ettei ihmissusi hyökkäisi kenenkään kimppuun. Muuttaminen oli yhä tuskallista. Se sopi Kalkarokselle aivan hyvin. Pullassa eläneelle ihmissudelle pieni kärsimys ei olisi pahitteeksi. Lupin luuli kokeneensa niin kovia, koska oli ihmissusi. Ainakin hän tiesi syyn, miksi ihmiset katsoivat häntä kieroon. Kun Kalkaros oli tullut Tylypahkaan, hänet oli valittu puruleluksi ilman mitään syytä. Siinä oli nuorelle aivan riittävästi kärsimistä.
|
|