|
|
Post by Remus on Jun 20, 2004 11:19:01 GMT -5
//Viikko ennen koulun alkua//
Remus Lupin istui eräässä kulmapöydässä hämmentäen hajamielisen näköisenä kahviansa. Hänellä oli yllään nyt uudempi kaapu, joka oli vähemmän nuhruinen kuin vanhempi kaapu. Lupin tuijotti eteenpäin poissaolevasti. Hän mietti ja muisteli asioita, joista harva tiesi ja joista harva jaksoi kiinnostua.
//Minulla on KUOLETTAVAN tylsää...//
|
|
|
|
Post by Windy on Jun 20, 2004 15:14:59 GMT -5
Tonks asteli pitkin jästejä vilisevää lontoolaista katua. Vaikka nainen oli jopa pukeutunut noidaksi hyvin jästimäisesti tavallisiin farkkuihin ja punaiseen T-paitaan, hän keräsi silti katseita puoleensa. Ehkä asialla oli jotain tekemistä liilojen hiusten kanssa. Varsinkin vanhemmat ihmiset katsoivat naista omituisen tuimasti. Tämä vain hymyili heille säteilevästi ja jatkoi matkaansa.
Muutaman kaupan päässä Tonks avasi oven hämyiseen pubiin, Vuotavaan noidankattilaan. Hänen tarkoituksensa oli oikeastaan vain mennä suoraan pubin läpi Viistokujalle, mutta hänen silmiinsä osui tutun näköinen mies kulmapöydästä. Nainen jatkoi matkaansa ulos takapihan ovesta kuin ei olisi tätä huomannutkaan. Jonkin ajan kuluttua tuosta samasta ovesta astui muutamaa vuotta vanhemman näköinen nainen, jolla oli pitkät ruskeat hiukset ja suuret siniset silmät. Tonks muutti harvoin ulkonäköään täysin tunnistamattomaksi, mutta tässä tapauksessa oli syytä, mikäli hän halusi jutella Lupinille. Lupin tiedettiin Dumbledoren hyväksi ystäväksi, eikä aurorin ollut hyväksi olla liian hyvissä väleissä tämän kanssa. Ah, kuinka mukavaa olikaan olla metamorfimaagi.
Tonks käveli kohti baaritiskiä, mutta pysähtyi puolimatkaan huomattuaan Lupinin muka ensimmäistä kertaa. Hän vilkutti miehelle hyväntuulisesti ja tuli tämän pöydän luo. ”No mutta, ei kai se vain ole Remus? Mitä sinulle kuuluu?” Hän kysyi hymyillen. Muodonmuutoksesta huolimatta tarpeeksi hyvin Tonksia tunteva saattaisi tunnistaa tämän hymyn. Toinen suupieli hieman toista korkeammalla. Lupin tuskin tuntisi, sillä he olivat tunteneet vasta muutamia kuukausia. Mutta ehkä tämä osaisi fiksuna miehenä arvata.
|
|
|
|
Post by Remus on Jun 20, 2004 15:42:20 GMT -5
Lupin hätkähti ajatuksistaan ja lopetti kylmentyneen kahvin hämmentämisen, kun violettihiuksinen nainen astui Vuotavaan Noidankattilaan. Lupin tunnisti naisen oitis Nymfadora Tonksiksi, jonka hän oli tavannut vain muutamia kertoja. Vain harvalla noidalla oli niin räikeähkönväriset hiukset. Lupin katselee Tonksin menoa, ja siirtyy taas hämmentämään kahviaan. Pian Pubiin astui ruskeahiuksinen ja sinisilmäinen noita, jota olisi voinut luulla ihan tavalliseksi kadun noidaksi. Toki Remus tiesi, että Nymfadora oli Metamorfimaagi, mutta eri kasvojenpiirteissä häntä oli erittäin vaikeaa tuntea. Kun ruskeahiuksinen ja sinisilmäinen noita tuli Remuksen pöydän luokse, Lupin tunnisti naisen. Vain jotkut tiesivät hänen nimensä, ja nekin yleensä karttoivat häntä, koska hän oli ihmissusi. Mutta Kiltalaiset olivat onneksi erilaisia. Heillä ei ollut sitä kauhua, että kesken keskustelun Lupin saisi jonkun kohtauksen ja hyökkäisi kimppuun. Ei ainakaan syyttä. "Päivää...öm.. Nymfadora?" Lupin sanoi hymyillen. "Ihan hyväähän minulle kuuluu... Entä itsellesi?" hän vastasi toisen kysymykseen.
|
|
|
|
Post by Windy on Jun 20, 2004 16:00:48 GMT -5
”Oi, ei, ei Nymfadora. Kuka hän on? Ja etkö sinä edes omaa serkkuasi tunnista? No voihan, olet tainnut sairastua dementiaan.” Nainen vilkaisi merkitsevästi viereisessä pöydässä istuvaa velhoa, jonka hän oli tunnistanut ministeriöläiseksi. Mies ei onneksi sentään näyttänyt huomanneen mitään ja oli näköjään lähdössäkin. Tonks istui alas Lupinia vastapäätä. Hän kumartui pienen matkaa mieheen päin ja madalsi ääntään. ”Se on Tonks, jos suot.” Merkitsevä katse mieheen. Hän uskoi kyllä tuoneensa tarpeeksi esiin nimeään kohtaan tuntemaa inhoa, mutta ilmeisesti ei. Tai sitten Lupin halusi vain pilailla. Sirius kutsui Tonksia kiusoitellen Nymfadoraksi vähän väliä.
”Minä voin ihan hyvin, kiitos kysymästä. Ja jos me nyt vain lopetamme tämän esityksen.” Jälkimmäinen lause oli taas hieman hiljaisempi, muttei mitään huomiota herättävää kuiskailua. ”Onko mitään uutta kuulunut? En ole muutamaan päivään ehtinyt käymään.”<br>
|
|
|
|
Post by Remus on Jun 20, 2004 16:15:02 GMT -5
"Mitään uutta ei ole... Ei ole tapahtunut vielä mitään. Dumbledorea ei ole näkynyt, eikä kyllä oikein ketään muutakaan. Mundungus raahasi tukikohtaan taas jotain salakuljettamiaan tavaroita..." Lupin sanoi siemaisten kylmää kahviaan. Hän oli viettänyt Kalmanhanaukiolla suurimman osan kesästä, ihan vain siitä syystä, ettei hänellä ollut mitään muutakaan paikkaa, jossa olisi saanut seuraa. Lupin nojasi Tonksiin päin, ja kysyi: "Entä mitä Ministeriössä? Tiedätkö, mihin Kingsley on tälläkertaa siirtänyt Siriuksen etsinnät? Entä onko mitään kuulumisia Kuolonsyöjistä?" Lupin supisi matalasti, ettei kukaan muissa pöydissä kuulisi. Olisi hyvinkin vahingollista, jos joku Kiltaan kuulumaton kuulisi keskustelut Siriuksesta tai Voldemortista.
|
|
|
|
Post by Windy on Jun 20, 2004 16:31:55 GMT -5
Tonksia hymyilytti Mundungusin tavarankuljetus. Eihän siinä mitään uutta ollut, mutta sen arvattavuus oli huvittavaa. Jatkuvasti varastettuja noidankattiloita, pimeitä liemiaineksia ja kerran Tonks luuli nähneensä jopa lohikäärmeen munan, mutta hän todella toivoi erehtyneensä.<br>”Taitavat jäljittää häntä yhä Tiibetissä. Ainakin Audrey ja Anthony on lähetetty perään. Käy sääliksi heitä, kun joutuvat turhan takia viikkokausiksi jäätäviin lumituiskuihin. Mutta minkäs teet. Pitää kai ehdottaa Kingsleyä sijoittamaan seuraava vihje Kanariansaarille.” Kohautti hieman olkapäitään. ”Kuolonsyöjistä ei ole mitään uutta. Toffee liikkuu edelleen Malfoyn kanssa. Olemme yrittäneet silloin tällöin hivuttautua lähemmäs kuuntelemaan, mutta emme ole kuulleet mitään järisyttävää. Yleensä he keskustelevat vain rahasta.” Naisen äänestä kuului selvästi, kuinka tämä halveksi sekä taikaministeriä, että tätinsä miestä. Raha, raha, raha... Mitään muuta ei tuntunut kummankaan päässä liikkuvan. Toinen halusi sitä itsessään ja toinen valtaa sen avulla.
|
|
|
|
Post by Remus on Jun 21, 2004 1:38:46 GMT -5
Remus naurahti kuullessaan Siriusta etsittävän Tiibetistä. "Kanariansaaret olisivat kyllä hyvä... Ministeriöllä on kyllä varaa matkustella vaikka minne..." Lupin sanoi hiukka katkeruutta äänessään. "Toffee vieläkin Luciuksen seurassa? Kumpa hän tajuaisi tekeneensä virheen, kun luottaa Luciukseen... Mutta eikös Lucius Malfoy lahjoittanut valtavia määriä kaljuunoita hyväntekeväisyyteen? Etenkin Pyhään Mungoon? Hän on ovela..." Lupin naurahti kuivasti. Hänen silmissään ei Kornelius Toffeen maine parantunut yhtään, vaikka hän näyttäytyikin turhan usein Lucius Malfoyn seurassa. Malfoyt kaikki olivat olleet Voldemortin palveluksessa, mutta väittäneet Voldemortin kukistuttua, että olivat olleet Komennuskirouksen alaisina. Ja Lucius varmasti yritti puhdistaa Malfoyn perheen julkisivua lahjoittamalla hirveitä summia.
|
|
|
|
Post by Windy on Jun 29, 2004 12:23:27 GMT -5
[Anteeksi kauheasti vastaamisen kesto, mutta ensin en keksinyt paljoa sanottavaa ja sitten oli liian kiirettä. *seliseli* Yritän olla aktiivisempi tämän pelin suhteen tulevaisuudessa. *hymn*]
”Lahjoitti kyllä. Kätevä tapa päästä suuren kansan suosioon. Ihmisiä on niin helppo hämätä lipevällä käytöksellä ja rahan säihkeellä.” Tonks tuhahti halveksivasti. Eihän hän ollut koskaan Luciusta paremmin tuntenut, vaikka suku yhdistikin. Onnekseen hän ei ollut joutunut sukujuhlissa käymään, puoliverisyydessä oli etunsa. Mutta hänen äitinsä oli puhunut yhtä ja toista perheestään ja sisariensa miehistä. Kuuleman mukaan Bellatrixin ja Narcissan avioliitot olivat toistensa vastakohtia. Bella pompotti Rodolphus Lestrangea mielensä mukaan ja Narcissa taas oli oman miehensä tossun alla. Malfoyn tapauksessa ei olisi kyllä ollut edes hankala arvata. Mies oli selvästi omistajatyyppiä, jolle vaimo ja kaikki muukin oli pelkkää koristetta menestymistä ajatellen. Mahtoiko Lucius välittää mistään tai kenestäkään oikeasti? No ehkä itsestään.
Tonks seurasi katseellaan ministeriön miestä, joka astui juuri ulos pubista. Mieli rentoutui hieman, kun ei enää tarvinnut pelätä tunnistetuksi tulemista. Työtovereiden karttelu oli aina yhtä riskialtista, vaikka olikin metamorfimaagi. Hän nojautui mukavampaan asentoon tuolissaan ja katseli kattoon hymy huulillaan. ”Pitäisiköhän minun oikeasti pyytää Kingsleyä siirtämään ne etsinnät Kanariansaarille? Malfoyn ansiosta ministeriöllä tosiaan on varaa. Voisin päästä itsekin mukaan, koska olen sukua Siriukselle. Loma etelän auringossa tekisi terää.” Nainen pohti haaveksiva ilme kasvoillaan ja laski sitten katseensa takaisin Lupiniin.
|
|
|
|
Post by Remus on Jun 29, 2004 13:33:04 GMT -5
//Ei se mitään. En itsekään ole täällä kovinkaan aktiivisena...//
"Siirrä toki. Saisi Malfoyn rahat parempaan käyttöön." Lupin naurahti. "Itselläni ei ole varaa oikein mihinkään. Olisin nuorena halunnut työpaikan Ministeriöstä... Mutta sinne ei ihmissusia kaiketi päästetä..." Lupin sanoi, eikä voinut olla kätkemättä kaikkea katkeruutta äänessään. Lupin oli ollut pitkään työttömänä, mutta onneksi Dumbledore oli ottanut hänet töihin Tylypahkaan.
|
|
|
|
Post by Windy on Jul 1, 2004 9:51:30 GMT -5
Tonks katsoi Lupinia hymyillen hieman anteeksipyytävästi, vaikka eihän ihmissusien syrjintä hänen vikansa ollut. ”Tiedän. Ja sen Pimennon saapumisen jälkeen töiden saaminen on ollut sinulle varmaan vielä vaikeampaa mistään muualtakaan? Mutta Pimennosta puheen ollen... Kuulin juuri eilen ohimennen, että hän olisi lähdössä ministeriöstä pidemmäksi aikaa jonnekin. Ehkä Toffee viimeinkin tajusi siirtää hänet kentaurivirastoon.” Mikä ministeriökielellä merkitsi potkujen antamista. Kentaurivirasto... paitsi ettei siellä koskaan käynyt yhtään kentauria, puolilajisten vastustamisestaan tunnetulle Pimennolle se olisi painajainen kaikessa mielessä. Tonks hymyili haaveksivasti, vaikka tiesikin koko jutun toiveajatteluksi. Ei hänellä mitään henkilökohtaista Pimennon kanssa ollut, hyvä kun tunsi naista edes ulkonäöltä. Mutta häntä inhotti katsoa, miten se nainen suhtautui puolilajisiin. Ja miten hänen suhtautumisensa tuotti harmia Lupinin kaltaisille mukaville ihmisille.
|
|
|
|
Post by Remus on Jul 1, 2004 14:31:51 GMT -5
"Onhan se hankalaa. Eihän kukaan ihmissutta haluaisi työpaikallensa ottaa." Lupin sanoi katkerasti. Onneksi Dumbledore oli kiltti, ja otta hänet töihin Tylypahkaan jo toisen kerran. "Ömm... Kentaurivirasto? En oikein osaa näitä Ministeriön termejä. Pimentohan vihaa puolilajisia. Miksi hänet Kentaurivirastolle siirrettiin? Vai tarkoittaako se jotain muuta, kuin osastoa Ministeriössä?" Lupin kysyi ihmeissään. Tuollaiset sanat menivät jo yli ymmärryksen. Eivätkös Taikaeläinten valvontakomission (tai joku sentapainen) alueena ollut sekä taikaolennot että puolilajiset?
|
|
|
|
Post by Windy on Jul 5, 2004 14:22:47 GMT -5
Tonks naurahti pirteästi. ”Ei, ei tosissaan kentaurivirastolle. Se on vain käyttämämme kiertoilmaus potkuille. Kentaurivirastoon yleensä siirretään hyödyttömimmät työntekijät, koska se on kaikkein hyödyttömin virasto. Kentaurit eivät todellakaan välitä siitä, onko heillä oma virasto vai ei.” Kentauriyhteyksien virasto oli jäänne ajalta, jolloin kentaurit oli vielä luokiteltu henkilöiksi. Mutta koska ne vastustivat joitakin taikaolentoja, kuten vampyyrejä ja syöjättäriä, joiden kanssa niiden olisi pitänyt olla henkilöitä, ne pyysivät saada jäädä otuksiksi. Virasto oli kuitenkin jäänyt toimintaan. (Kukaan ei tosin enää tiennyt, mitä siellä todella työskentelevät tekivät päivät pitkät.)
”Tarkoitin siis tuolla koko jutulla toivovani, että Pimento olisi viimeinkin saanut potkut.” Tonks vielä sanoi varmistaakseen, että Lupin oli tajunnut. Liian kauan tiettyä termiä käyttäneenä unohtaa, etteivät kaikki ymmärrä sanan merkitystä.<br>
|
|
|
|
Post by Remus on Jul 5, 2004 15:03:47 GMT -5
"Vai että potkut" Lupin naurahti. "Enpä usko, että Ministerille niin tärkeä henkilö saisi potkut. Jos tarkasti katselee kaikkia Päivän Profeetan kuvia, joissa Ministeri on pitämässä jonkun toimitustilaisuuden, saattaa huomata Pimennon taka-alalla." Lupin naurahti. Hän oli tutkinut Piskuilanin paon jälkeen kaikista Päivän Profeetan kuvista kaikki yksityiskohdat. "Päivän profeetassa olisi varmasti kerrottu Pimennon potkuista. Mutta mistäs minä asian oikeaa laitaa voisin tietää..." Remus sanoi.
|
|
|
|
Post by Windy on Jul 6, 2004 14:37:10 GMT -5
Liioitellun pettynyt huokaus. ”Niinhän se varmaan on. Mutta ainahan sitä voi toivoa.” Murheellinen ilme vaihtui nopeasti naurahdukseen. ”En minä tosissani ollut. Toffee on niin Pimennon pauloissa, ettei kyllä antaisi tälle potkuja. Tiedä sitten mistä syystä he ovat niin hyvää pataa. Luultavasti sitä naista ollaan vain lähettämässä johonkin työmatkalle levittämään ’hurmaavaa’ sanomaansa puolilajisten epäoikeuksista tai jostain muusta yhtä typerästä.”
|
|
|
|
Post by Remus on Jul 8, 2004 11:28:57 GMT -5
"Tokihan sitä toivoa voi" Remus sanoo valuen tuolilla. Tonksin naurahtaessa ja kertoessaan, ettei ollut tosissaan, Lupin katsoi tätä huvittuneesti. "Lähettäisivät vaikka sivistämään pohjoisten napaseutujen asukkeja tiedoillansa" Lupin sanoi korjatessaan istuma-asentoaan. Että nuo tuolit osasivat olla ilkeitä. Selkä menee kipeäksi vähemmästäkin.
|
|
