|
Post by Windy on Jul 14, 2004 14:52:47 GMT -5
”Totta. Eipähän olisi täällä jakamassa neuvojaan. Mutta emmeköhän me hänestä vielä kuule, valitettavasti.” Tonks katseli pohtivana Lupinin vielä lähes täyttä kuppia. Tuskin mies ajatteli enää juoda jäähtynyttä kahviaan. ”Hmm… minäkin voisin varmaan ottaa kupillisen.” Nainen sanoi nousten paikaltaan. ”Haluatko sinä toisen? Minä voin tarjota.” Lisäsi hymyillen. Tarjouksella ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, että Tonks tiesi Lupinin olevan hiukan huonoissa varoissa. Yleensä vain oli kohteliasta tarjota, jos itselleenkin haki. Kysymys tuli automaattisesti. Tajusi vasta muutamaa sekuntia jälkeenpäin, että se saattoi kuulostaa hieman tökeröltä, kun juuri oli puhuttu ihmissusien työnsaannin vaikeudesta. Mutta kaipa Lupin ymmärtäisi.
|
|
|
Post by Remus on Jul 16, 2004 15:46:48 GMT -5
Tonksin tarjotessa kahvia Lupin vastasi: "Ei kiitos". Varsin vaatimattomana ihmisena Lupin olisi potenut jälkeenpäin huonoa omatuntoa. Hän joi kulauksen kylmentynyttä kahviaan, ja laittoi kupin takaisin pöydälle. Kylmä kahvi ei ehkä ollut parhaimman makusta, mutta virkistävää se ainakin oli.
|
|
|
Post by Windy on Jul 17, 2004 3:26:17 GMT -5
No jos kahvilta ei kerran muuta tarvinnut kuin kofeiinia, niin sama sen maku kai oli. Tonks nyökkäsi ja nousi paikaltaan. Hän pujotteli pöytien välistä baaritiskille. Maksettuaan ostoksensa Tomille hän palasi paikalleen höyryävä kupillinen kädessään. Tai niin ainakin oli tarkoitus. Joku oli mennyt jättämään laukkunsa keskelle pöytien välistä käytävää, eikä Tonks tietenkään sitä huomannut. Hänen jalkansa sotkeutui laukun kantohihnaan ja hän joutui kompuroimaan muutaman askeleen, ettei kaatuisi rähmälleen lattialle. Kuppi lensi asetiltaan hienossa kaaressa särkyen aivan Lupinin jalkojen vieressä. Kuumaa kahvia läikkyi miehen kengille ja kaavun helmaan. Tonks huudahti säikähdyksestä kompuroidessaan eteenpäin. Jalka oli edelleen jumissa laukun hihnassa ja nainen tömähti polvilleen lattialle. Käsillään hän pysäytti vielä vain alaspäin suuntautuvan liikkeen. Kämmenissä tuntui ikävää kipua niiden osuessa kupinsirpaleisiin. Hetken hän tuijotti lattiaa käsiensä välistä ja nosti sitten katseensa hiukan ylöspäin peläten, mitä tulisi näkemään. Hän oli näköjään kaatunut suoraan Lupinin jalkojen juureen. Naisen kasvot helottivat jo hyvinkin punaisina. ”Oi! Anteeksi kamalasti. Olen niin pahoillani. Tuo pahuksen laukku takertui jalkoihini ja...” Tonks sopersi anteeksipyyntöjä samalla, kun nousi istumaan jalkojensa päälle. Hän nappasi kahvikupin mukana tulleen servietin lattialta ja yritti sen avulla pyyhkiä pahimpia kahvitahroja miehen kaavunhelmasta. Refleksimäinen reaktio, sillä hiukankaan pidempi ajattelu olisi tuonut mieleen taikasauvan ja kuuraannu-loitsun. Jostain pubin perältä kuului pieniä nauruntyrskähdyksiä.
|
|
|
Post by Remus on Jul 17, 2004 6:27:15 GMT -5
Lupin hätkähti Tonksin kahvikupin särkyessä hänen jalkojensa juureen. Pian ryömi itse Nymfadorakin paikalle alkaen selittää tapahtunutta, ja yrittäen servetillä putsata Lupinin kaapua. Lupin hymyili anteeksiantavasti. "Ei se mitään..." Hän osoitti ensin kahvikuppia:"Entistus" ja perään haapuansa ja kenkiänsä:"Kuuraannu". Pian oli Lupinin kaavun helma taas puhdas, ja kahvikuppi kokonaisena. "Sinä se osaatkin olla joskus kömpelö" Lupin naurahti.
|
|
|
Post by Windy on Jul 18, 2004 13:26:03 GMT -5
Tonksin kasvot loistivat kirkuvan punaisina hänen kömpiessään pystyyn lattialta ja istuessa paikalleen pöytään. Hän mutisi joitakin kiitoksen sanoja miehen siivotessa hänen jälkiään. Häpeästään huolimatta hän sai pienen hymyn loihdittua huulilleen tämän huomauttaessa kömpelyydestä. ”Eh... niin olen. Luulisi minun jo oppineen, mutta ei mitenkään.” Nainen katseli pöydän pintaa nolostuneen näköisenä. Ei uskaltanut nostaa katsettaan naureskeleviin asiakkaisiin tai Lupiniin. Miksi hänen aina piti onnistua nolaamaan itsensä?<br>Vasta nyt hän huomasi kätensä, joihin kupin sirpaleet olivat tehneet ikäviä viiltoja. Muutama veripisara vieri pöydälle pitkin kämmentä. Tonks irvisti. ”Auts! Et sattuisi tietämään jotain kätevää loitsua, jolla lasinsirut saisi poistettua haavasta? Osaan toki Korjautumios parannuksen, mutta silloinhan ne jäävät sisään ja se tuskin olisi kovin mukavaa.” Vilkaisi varovasti Lupinia kulmien alta. Älä naura minulle, kiltti? On ihan tarpeeksi kamalaa, kun nuo muut nauravat.
|
|
|
Post by Remus on Jul 18, 2004 14:08:41 GMT -5
Lupinin kasvot vakavoituivat nopeasti. "Juuri nyt ei tule parempaa loitsua mieleen, kuin että Tulejo-loitsu, mutta se sinkauttaisi lasinsirut taas minun päälleni... Mutta kokeillaan silti." Lupin sanoi, ja katsahti Tonksiin kysyvästi.
|
|
|
Post by Windy on Jul 18, 2004 14:35:51 GMT -5
Tonks näytti miettivältä, mutta pudisti sitten päätään. ”Äh, ei kuulosta hyvältä. Olet saanut kärsiä jo ihan tarpeeksi minun takiani. Jaloissasi on varmaan ilkeitä vesikelloja sen kahvin takia. Minä voin ihan hyvin turvautua tilapäisratkaisuunkin.” Kaivoi kaapunsa sisätaskusta taikasauvansa ja osoitti kättään. ”Fenkoli” Sauvan kärjestä alkoi tulla sideharsoa, jonka nainen pyöritti kätensä ympärille. Ehkä hiukan turhan kireälle. Sirut tuntuivat painuvan vain entistä syvempään. Tonks kuitenkin jatkoi mitään sanomatta, kunnes hänen kätensä ympärillä oli siisti valkoinen sidekerros. Toivottavasti tämä ei pahentaisi tilannetta entisestään, hän ajatteli solmiessaan siteen päät pienelle rusetille kämmenselälle. Pakkohan ne oli saada sieltä ulos jollain keinolla hiukan myöhemminkin. Työnsi taikasauvansa takaisin taskuun. ”Noin. Sillä siitä selvittiin.” Tonks sanoi hymyillen, joskin hieman epäaidosti.
|
|
|
Post by Remus on Jul 18, 2004 14:43:17 GMT -5
"Sinä varmaan aijot käydä Pyhässä Mungossa poistamassa lasinsirut? Jästiohjelmissa olen kyllä nähnyt, kuinka he ottavat joskus lasinsiruja pois pinseteillä... Kivuliaan näköistä" Lupin sanoo katsoen vuorotellen Tonksiin ja tämän käteen.
//lyhyttä... -_-//
|
|
|
Post by Windy on Jul 18, 2004 15:03:10 GMT -5
”Näh, en minä nyt sentään sairaalaan lähde moisen pikkujutun takia. Kaipa minä hankkiudun johonkin tyhjään huoneeseen ja yritän kutsuloitsua. Eipä ainakaan kukaan muu saa lasinsiruja silmiinsä.” Tonks sanoi tuhahtaen. Hän katseli suu mutrussa pöydällä olevaa koko sotkun syypäätä: korjattua kahvikuppiaan. Kupista näytti puuttuvan joitakin pieniä palasia. Ei, toista hän ei lähtisi hakemaan, vaikka mikä olisi. Puna naisen poskilla alkoi pikku hiljaa häipyä.
|
|
|
Post by Remus on Jul 18, 2004 15:15:38 GMT -5
"Noh... Hyvä, ettei käynyt pahemmin" Lupin sanoi katsahtaen itsekin Tonksin kahvikuppia. "Jos sirpaleita olisi lentänyt naamaan, voisi jälki olla pahaa, mutta toisaalta sinähän olet Metamorfimaagi." Lupin hymähti. Tonks esiintyi edelleen vanhahkona naisena.
|
|
|
Post by Windy on Jul 18, 2004 15:32:57 GMT -5
”Niin. Mutta ei se silti olisi mukavaa ollut. Onhan minulla oma luonnollinen ulkonäkönikin. Muodonmuutoksessa joudun keskittymään jollain tasolla koko ajan. En esimerkiksi voi nukkua missään muussa hahmossa. Arvet jäisivät kai omaan näkööni. Olisi inhottavaa keskittyä koko ajan niiden peittämiseen.” Ei sillä, että keskittyminen olisi hirveän vaikeaa ollut. Muuttihan nainen hiuksiaankin jatkuvasti. Mutta se oli helppoa. Jos keskittyminen herpaantui, hiukset vain muuttuivat jonkin toisen näköiseksi, mikä ei naista yhtään haitannut. Hänhän muutteli niitä huvikseen muutenkin mitä ihmeellisempiin väreihin ja kampauksiin. Mutta jos hän halusi jatkuvasti pysyä saman näköisenä, se oli jo vaikeampaa.
|
|
|
Post by Remus on Aug 22, 2004 4:19:15 GMT -5
Lupin nyökkäsi hiljaa, ja katsahti kelloa. "Voi sentään. Minunhan pitäisi olla jo ihan muualla! Näkemiin, neiti Tonks" Remus sanoi keräten nopeasti tavaransa ja kiirehtien pois Vuotavasta Noidankattilasta.
|
|
|
Post by Windy on Aug 22, 2004 14:29:18 GMT -5
Tonks sulki silmänsä ja veti terävästi henkeä kuullessaan taas nimensä. Mutta muistaessaan, ettei paikalla ainakaan pitänyt olla ketään vaarallista ihmistä nainen huokaisi syvään. Ei kai salailua saanut liioitellakaan... Hän nosti katseensa mieheen ja hymyili. ”Eipä olla liian virallisia, Remus. Jätä se neiti siitä edestä pois. Nähdään.” Huikkasi perään. Nainen istui vielä hetken pöydässä ennen kuin nousi ja poistui Vuotavan noidankattilan takaovesta Viistokujalle.
|
|