|
Post by Lainey on Aug 28, 2004 11:43:33 GMT -5
Lainey juoksutti sormeaan pitkin kirjariviä.<br>Tuon olen lukenut jo kolmasti, tuota en edes halua lukea, liian paksu... Hän tunsi matami Prillin hengittävän niskaansa ja siirtyi toiselle kirjahyllylle, joka koostui lähinnä taikaeläimistä.<br>Tuo voisi olla ihan mukava, mutta se ei välttämättä mahdu laukkuuni... Hassua, kuinka ei voinut löytää mitään luettavaksi kelpaavaa kirjaa näin suuresta kirjastosta, joka voitti jopa jästien pääkirjastot. Paitsi noin kolmasosan tilasta vei Salaisten kirjojen osasto, jonne pääsi vain opettaja allekirjoittamalla lapulla. Eikä Laineylla ollut tarpeeksi hyvää syytä pyytäö opettajalta sellainen lappu, joten hän päätti unohtaa koko jutun. Kaiken lisäksi kutittava kaapu alkoi tuntua tukalalta. Pahus.
|
|
|
Post by Malena Swan on Sept 22, 2004 13:21:59 GMT -5
Malena pujahti hyllyjen välistä seuraavalle rivile ja oli vähällä kaataa kumoon tytön, joka oli seisonut hyllyn vierellä. "Voi ei", Malena voihkaisi pudottaessaan kädessään olevan kirjan lattialle. Hän kumartui poimimaan kirjansa ja katsoi samalla tyttöä, joka näytti hivenen säikähtäneeltä hänen äkillisen ilmaantumisensa johdosta. Malena ei tuntenut tyttöä, mutta muisteli nähneensä tämän joskus Korpinkynnen oleskeluhuoneessa. "Anteeksi, ei kai sinuun sattunut?"
|
|
|
Post by Lainey on Sept 23, 2004 12:09:08 GMT -5
"Umm, hei", mutisee hämmentyneenä yllätyksestä ja kumartuu poimimaan kirjoja maasta. "Ei sattunut. Minun päähäni on osunut kirja ennenkin", virnistää ja nousee seisomaan ojennettuaan kirjat toiselle tytölle. Hän veti hyllystä, jota oli katsellut, ohuehkon vihkosen jonka kannessa oli jos jonkinmoista eläintä. Tyttö tunnisti muun muassa maahisen, kentaurin, aarnikotkan ja yksisarvisen. "Tylsä päivä sinullakin, kun olet kirjastoon eksynyt?" kysäisee hetken kuluttua ja nostaa katseensa vihkosesta toisen tytön silmiin.
|
|
|
Post by Malena Swan on Sept 23, 2004 13:18:09 GMT -5
"Hmm... Oikestaan yritän saada vihdoinkin jotain aikaan läksyjen saralla." Malena vastaa ja yrittää samalla saada kirjoja mahtumaan jo muutenkin täyteen laukkuunsa. "Olen kamalasti jäljessä aikataulustani. Ja sivuun mennen sanoen, minä olen muuten Malena Swan. Ja vielä kerran anteeksi, kun törmäilen tällä tavalla." Hänen katseensa siirtyy toisen tytön kädessä olevaan vihkoseen. "Luetko sinä taikaeläimistä vai?" Malena rakasti näitä eläimiä. Ehkä juuri siksi, että hän ei ollut aivan varma, pitäisikö osaa niistä lukea eläimiksi ollenkaan. Maahiset ja kentaurit olivat ainakin paljon "eläin" tittelin ylä puolella.
|
|
|
Post by Lainey on Sept 25, 2004 7:43:21 GMT -5
Hymyilee. "Minä olen Lainey Cobb." Tyttö vilkaisee kädessään olevaa vihkosta. "Noh, yritän löytää täältä kirjaa, jota en ole vielä lukenut. Äläkä pyytele anteeksi, itse olin niin uppoutunut ajatuksiini, että en kuullut tuloasi", hän hymähtää. Oikeastaan Lainey oli jättänyt taikaeläimistä kertovat hyllyt tarkoituksella viimeisiksi, jotta olisi jotain hohtoa homehtua tässä pölyisessä huoneessa. "Matami Prilli ei varmaankaan siivoa täällä paljoakaan. Pölyä on niin paljon, että palkintohuonekin jää jälkeen", tyttö naurahtaa.
|
|
|
Post by Malena Swan on Sept 25, 2004 11:07:53 GMT -5
Hymyilee myös. "Hauska tutustua, sinähän olet myös Korpinkynnessä?" Malena todellakin tarkoitti sitä, silä omasta tuvastaan hän ei tuntenut kovin montaa, vaikka olikin ollut kolussa jo mota vuotta. "Prill ei varmaankaan kerkeä siivoamaan täällä, kun hänellä on niin kova työ olla hengittämässä meidän niskaamme... No ei, ensimmäiset kirjat olisivat jo uudestaan pölyisiä, kun viimeinen olisi saatu puhtaaksi."
[Hmm, lyhyt tuli...]
|
|
|
Post by Destiny Durham on Sept 28, 2004 11:53:54 GMT -5
"Hei! Saanko liittyä seuraanne..?" Destiny sukelsi toisten luo ja vilkuili niitä kirjakokoelmia hyllyillä.<br>"Oletteko tekin tulleet etsimään jotain? Kenties loitsuja?" Destiny kysäisi ja tempaisi hyllystä yhden kirjan; niin hän aina teki, sillä niin hän löysi parhaimman kirjan. Kummallistahan se kyllä on, mutta taikakoulussahan voi aina olla vaikka mitä ihmeellisyyksiä. Kirja oli melko paksu muttei mikään sadan kilon järkäle sentään. Destiny aukaisi kirjan ja keltaiset sivut osoittivat sen olevan hyvin vanha. "Taidankin ottaa tämän." Destiny sanoi ja uppoutui kirjan taakse ja unohti tytöt kokonaan.
|
|