|
|
Post by Melanie on May 24, 2004 9:50:01 GMT -5
Melanie käveli sisään kirjastoon. Siellä oli hiljaista kuten aina, ei kirjaston hoitaja antaisi kenenkään puhua kuiskausta kovempaa ilman seurauksia.
Melanie kuli hyllyjen välissä ja etsi kirjaa. Hän halusi lukea kirjan, joka kertoo erilaisista taika kasveista.
Melanie rakasti yrttitietoa. Lopulta hän löysi etsimänsä. Se oli painava nahka kantinen kirja. Välimeren taika kasvit.
melanie uppoutui kirjaan täysin, hän ei olisi kuullut jos joku olisi tullut kirjastoon.
|
|
|
|
Post by Cho on May 24, 2004 10:10:23 GMT -5
Cho Chang kävelee kirjastoon mietteliään näköisenä. Koko paikka näytti tyhjältä lukuunottamatta Melanieta, joka istui täysin syventyneenä kirjaansa. Cho hymyili itsekseen, kun huomasi että Melanien lukema kirja oli yrttitiedon opas. Aine, joka oli muiden mielestä niin tylsä, oli Melanielle kiintoisa. Mutta saihan jokainen pitää mistä halusi. Cho käveli vielä vähän matkan päähän, mutta Melanie oli niin keskittynyt kirjaan, ettei huomannut mitään.
"Hei, Melanie..." Cho kuiskasi. Matami Prilli näytti olevan sillä tuulella, että se joka puhuisi, lentäisi ulos hetkessä. Parempi pysyä hiljaisena.
[Hauska nähdä Melanie vaihteeksi täällä ^^]
|
|
|
|
Post by Melanie on May 26, 2004 7:13:15 GMT -5
Melanie luki kirjaa todella syventyneenä, eikä ensin huomannut Chota joka oli kävellyt hänen luokseen. Vasta kun Cho kuiskasi tervehdyksen hän havahtui lukemasta.
"Ai, hei! Olin niin syventynyt tähän ihanaan kirjaan etten huomannut sinua", Melanie tervehti, mutta ehkä hieman liian kova äänisesti. Hän siirtyi hieman kirja kasan taakse, ettei matami Prilli huomaisi häntä.<br>"Mitäs sinä etsit täältä?" Melanie kysyi varmistuttuaan siitä ettei kirjastonhoitaja ollut huomannut häntä.<br>"Minä ajattelin, että voisin lukea tämän ylimääräisen yrttitiedon kirjan. Tämä on niin mielenkiintoinenkin", hän jatkoi.
|
|
|
|
Post by Cho on May 26, 2004 10:51:47 GMT -5
Cho meinasi purskahtaa nauruun kuullessaan sanan "mielenkiintoinen". Melanie oli silti täysin tosissaan, eikä Cho viitsinyt nauraa tietäessään että Melanie ei pitäisi.
"Huispaus-aiheista kirjaa... Minä vain olen huono löytämään täältä mitään. Törmäämättä Kalkarokseen ja menettämättä pisteitä", Cho sanoo vähän apeaan sävyyn. Viimeksi kun hän oli harjoitellut huispausta, Kalkaros oli tullut ja vienyt häneltä kymmenen pistettä turhaan.
|
|
|
|
Post by Melanie on May 28, 2004 5:07:25 GMT -5
"Mmm." Melanie mumisi, koska ei voinut vastustaa kirjaa jota luki. "Kalkaros on sellainen nipottaja..." Melanie sanoi nenä yhä kiinni kirjassa.
Kirjassa kerrottiin juuri kidusruohon käytöstä ja se oli Melanien mielestä kiinnostavaa, vaikka hän huomasi ettei se olisi Chota kiinnostanut. Hän luki aina vain huispaus kirjoja. Niistä Mel ei erityisemmin pitänyt.
"No, onko teillä mennyt huispaus hyvin? En ole hetkeen käynyt katsomassa pelejä", hän kysyi, lopulta lopetettuaan kirjansa.
|
|
|
|
Post by Cho on May 29, 2004 8:18:23 GMT -5
Cho hymyilee. Hänellä oli ainakin mennyt tällä kaudella hyvin.
"Ihan hyvin. Vaikkakin rohkelikko on aika kova vastus." Tyttö kävelee yhden hyllyn luokse ja alkaa katsella siinä olevia kirjoja. Hän ottaa yhden hyllystä ja huomaa sen olevankin taikaliemiin liittyvä. Cho naurahtaa ja laittaa sen takaisin paikalleen.
"Meillä on kuulemma tämä vuosi rankempi kuin edelliset... Saa nähdä mitä sekin tarkoitti. Tähän mennessä on ollut yhtä helppoa kuin ennenkin", Cho sanoo mietteliäästi.
|
|
|
|
Post by Melanie on May 31, 2004 0:42:47 GMT -5
"Niin. Tähän asti on ollut oikeastaan todella helppoa..." Melanie vastasi. Hän sulki kirjansa ja keskittyi keskusteluun Chon kanssa. "Viides luokkalaisilla ainakin on rankkaa kun on V.I.P:t" hän jatkoi.
"Minä en ole koskaan oikein ymmärtänyt huispausta... Miten se peli loppuu?" Melanie kysyi, koska ei ollut, silloin kun oli ollut katsomassa peliä, nähnyt paljon mitään iso kokoisten luokka tovereittensa takaa.
|
|
|
|
Post by Cho on May 31, 2004 11:15:54 GMT -5
Cho hymyilee. Huispauksen selostaminen oli aina hauskaa.
"Se loppuu siihen kun toisen joukkueen etsijä saa siepin... Ja se kenellä on eniten pisteitä voittaa. Yksinkertaista?"
Oikeastaan peli oli oli tuntunut kaikelta muulta kuin yksinkertaiselta silloin, kun Cho oli aloittanut huispauksen. Se oli kuitenkin helppo selittää nyt, kun oli harrastanut useamman vuoden sitä.
[nyt ei keksi mitään...]
|
|
|
|
Post by Melanie on Jun 1, 2004 1:39:40 GMT -5
//Ei niin... Tylsää kun tuo dk3 ei toimi...//
Melanie kuunteli hieman kiinnostuneena. "Okei... Ööh, niiin sinä olit etsijä ja sinä otat sieppiä kiinni ja jos saat sen niin todennäköisesti Korpinkynsi voittaa... Ei se niin monimutkaiselta kuulosta..." Melanie kertasi.
"Joo. Mutta minun pitää kyllä mennä tekemään vielä loput läksyt... Nähdään, sitten joskus!" Melanie lähti kirjastosta mutta lainasi ensin lukemansa kirjan, jotta voisi perehtyä siihen tarkemmin. Se oli niin mielenkiintoinen.
//Mä lähin nyt kun ei enää oikeen keksinyt mitään//
|
|
|
|
Post by Cho on Jun 2, 2004 11:13:28 GMT -5
Cho nyökkää Melanielle, kun syli on täynnä hyllystä pudonneita kirjoja. "Niin, nähdään - joskus!" Sitten tyttö kääntyy taas laittamaan kirjat paikalleen ja lähtee pian sen jälkeen kirjastosta. [  Minäkin menen... Tuli vähän tylsä peli^^] |
|
Minäkin menen... Tuli vähän tylsä peli^^]