|
Post by Clara Moore on Jun 2, 2004 11:53:53 GMT -5
[Joku. Ihan sama. Tulen hulluksi jos en saa tekemistä.]
Clara istui pöydässä syömässä päivällisen rippeitä ja tuijotti eteensä ja oli ihan muualla kuin siinä. Huokaisee ja jatkaa syömistä ja mulkoilee ohikulkijoita murhaavasti. Hänellä ei ollut kovin hyvä päivä tänään.
[Tapahtuu vaikka kuukauden päästä koulun alusta]
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 2, 2004 13:43:50 GMT -5
Ginny istahti Rohkelikkojen pöytään ja sattumalta juuri Claran viereen edes aluksi tätä huomaamatta. "Anteeksi nyt kun tuppaudun tähännn.... Sinä.." Weasley sanoi sanottua ennen kuin iski silmänsä Claraan. Hän oli kuullut tuosta tytöstä vaikka minkälaisia juoruja. Ilkeä kuin piru ja niin kylmä ja tunteeton. No kai tuon vieressä yhden ruokailun viettäisi. Ginny nappasi nopeasti ruokaa lautaselleen ja alkoi ahmia sitä naamaansa. Toivottavasti Moore ei aiheuttaisi hänelle ongelmia.
|
|
|
Post by Clara Moore on Jun 2, 2004 13:52:25 GMT -5
[Heh olin jo noussut pöydästä. No, muoksin ton parempaan uskoon xD]
Clara vilkaisee viereen istuvaa tyttöä. Ginny Weasley. "Ginny Weasley oletan", sanoo kylmällä äänellä ja katsoo tuota tutkivasti. Tuolle tytölle hän ei ollut tänä vuonna vielä sanonut mitään. Ei kyllä muinakaan vuosina. Sehän oli vuotta nuorempi vai kaksikin. Vilkaisee lautastaan ja kohottaa tylsistyneenä kulmiaan. "No, mitenkäs sinun koulupäiväsi meni, Weasley?", kysyy pienoisella ivalla maustettuna ja leikkii ruuallaan. Ajan kulua sekin. Sama kai sitä aikaa oli tappaa puhumalla vierustovereille vaikka epäilemättä kukaabn ei viihtynyt hänen seurassaan juuri sen takia että hän ivasi, piikitteli ja oli varsin ei mieluisa ja paukautti asiat päin naamaa. No, kaikella oli syynsä. Hän halusi pitää kaikki kaukana itsestään. Mutta oli kiva välistä ärsyttää toisia ja muuten vaan pulista oppilaille. Ei joutunut olemaan kokopäiväerakko.
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 3, 2004 13:18:15 GMT -5
//Ahi anteeksi kamalasti.. En taas ollu keskittyny.. Plaah.. Mine olen ihan finito.. -.-//
Ginny mietti hetken, miten vastaisi ja päätyi kokeilemaan aivan normaalia äänensävyä ja tunne tilaa tuohon ensimmäiseksi. "Kiitos oikein mukavasti tähän asti. Entäs sinun?" tuo kysyi väkinäinen hymy kasvoillaan ja popsi viattoman oloisena kasviksia lautaseltaan.
|
|
|
Post by Clara Moore on Jun 3, 2004 13:50:41 GMT -5
Katsoo tuota. Heh. Luontaista. Ei aito hymy. Hienoa. "Oikein mukavasti.. Oikein mukavasti", sanoo virnistäen. Hänelle kaikki oli lähes aitoa. Paitsi joissain tilanteissa. "No, mitenkäs ihastuksesi Potterin poikaan on edistynyt? Joko ollaan suudelmatasolla.. Vai ei kai Potterin kiinnostus ole vain hiipunut? On kulkenut huhuja että hänellä ja Cholla olisi vispilän kauppaa", neito aloittaa ilkeällä äänensävyllä mikä muuttuu sitten teennäisen kauhistuneeksi. Ah, Marie suuttuisi. Se oli niin lätkässä Potteriin. Mutta hän ei ollut täällä vai mitä joten voisi kai tällä hieman leikkiä. Vaikka sinänsä ei Claraa kiinnostanut olla nyt hirveän ilkeä. Kai kaikilla sai olla ihastuksensa. Mutta katsotaan miten tuo reagoisi. Tuskin kovi moni tiesi tuosta ellei Ginny itse ollut sitä jaellut muille. Ainakaan sellaista huhua ei vielä ollut tullut. Hän itse oli eilen kävellyt vessaan korjaamaan meikkiä ja oli tehnyt löydön. Erääseen koppiin oli raapustettu Ginny sydän Harry. No, saattoi olla että joku oli pilaillut tai sitten Ginny oli itse harrastanut vessojen töhräilyä. No, nythän asiasta saattoi ottaa selvää.
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 3, 2004 13:57:50 GMT -5
Ginnyn kasvot kalpenivat ja tytön pisamat korostuivat kasvoista entistä selvemmin. Mitä Moore oli juuri sanonut? Kuuliko hän varmasti oikein. Hetken Weasley vain katsoi pako kauhuisena Claraa, kunnes veti syvään henkeä ja avasi suunsa. "En tiedä mistä puhut. Ellet ole sattunut muilta tahoilta kuulemaan, minulla ovat aivan muut pojat mielessä." tyttö sanoi hätäisesti ja lippasi ruokaa poskeensa. Ruuan nieleminenkin tuntui yhtäkkiä hankalalta kun tyttö tiesi Mooren tarkkailevan häntä silmät valppaina. Mistä ihmeestä tuo edes oli kuullut hänen ihastuksistaan? Ginnylle ei ainakaan tullut mitään järkevää selitystä mieleen. Eihän hän ollut kertonut edes siitä kenellekään. Eikä hän enää ollut niin kovasti Harrysta onneksi kiinnostunut, joten vaikka asia leviäisikin, hän kyllä pystyisi kumoamaan huhut.
|
|
|
Post by Clara Moore on Jun 3, 2004 14:03:28 GMT -5
Neito naurahtaa tyytyväisenä tulokseen. Eli ihastusta ilmassa. "No, tuossa eilen satuin eksymään WC:n ja mitäs silmäni näkevätkään. Koppiin oli kirjoitettu musteella rakkaudentunnustuksia.. Ginny sydämiä Harry.. Voithan käydä itse tarkastamassa. Kaikkien luettavana se siellä on. En viitsinyt pyyhkäistä sitä pois jos sillä on joku vihjaileva tarkoitus jos vaikka Harry itse eksyisi sinne.. Hänhän aika useasti käy siellä", neito sanoo ja virnistää nyt oikein omahyväisesti. "Mutta eihän siinä ole mitään vikaa.. Tunnusta pois rakkautesi.. Se helpottaa..", neito sanoo ja iskee silmää ja juo juomaansa. Päivähän alkoi muuttua mukavammaksi hetki hetkeltä. Ja tuon reaktio oli todellakin näkemisen arvoinen. Todellakin. Rakastuneita ja ihastuneita oli niin kiva härnätä. Ei se ole pahantahtoista. E-hei.
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 3, 2004 16:01:05 GMT -5
Weasleyn silmät pullistuivat Mooren kertoessa löytämästään rakkaudentunnustuksesta, mutta tyttö tyytyi vain lippaamaan ruokaa suuhunsa sanomata yhtikäs mitään Claralle. Paras olisi nyt olla noteeraamatta tuota, käydä tyttöjenvessassa heti ruokailun jälkeen pyyhkimässä se kirottu teksti pois (kuinka hän olikin niin tyhmä, että unohti pyyhkiä sen) ja syyttää sitten Claraa valehtelijaksi, jos juoru leviäisi. Oikeastaan.. Ei Ginnyn ollut enää nälkä ollenkaan. Tyttö nousi pöydästä ja lähti astelemaan hätäisesti kohti Suuren Salin eteiseen vieviä ovia.
//Saat pysäyttää Ginnyn ihan vapaasti, jos keksit syyn.//
|
|
|
Post by Clara Moore on Jun 3, 2004 16:06:22 GMT -5
Neito yllättyy hieman tuon noustessa ja lähtiessä. Ehkä hän oli ollut hieman liian töykeä. Mutta ainakin tuo tiesi nyt mitä siellä luki. Nousee ja lähtee tytön perään. Hän ei edes tiennyt miksi. Ei hänen luonteelleen kuulunut pyydellä anteeksi ja perua sanojaan. Mutta Marielta hän tätä oli oppinut. "Kirottua..",mumisee. Astuu tytön eteen estäen tämän etenemisen. "Hei.. Kuule, anteeksi.. Taisin olla hieman liian tylyehkö.. Ainakin tuollaisissa asioissa..", neito sanoo ja katsoo tuota suoraan silmiin. "Eihän ihastuminen ole piikittelyn aihe.. Tai no, mulle se on.. Mulla on siihen syyni", neito sanoo sitten. ja sitähän hän ei kaikille kertoisi. Ei. Marien tarinaa ei muut saisi tietää. Ehei. Pysyköön hänestä erossa.
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 3, 2004 16:16:30 GMT -5
Ginny katsoi Claraa uskomatta silmiään ja höristi korviaan uskomatta niitäkään. Mitä ihmettä Moore oikein teki? Ei tämä ollut ollenkaan sellainen kuin kerrottiin. Hetken Weasley vain tuijotti suu ammollaan tuota suurempaa Rohkelikkoa, kunnes tajusi painaa leukansa yhteen. Ahaa.. Hän olikin tainnut juuri napata pienen tiedon jyvän Mooren sanoista. Tyttö astui hieman lähemmäs Claraa ja kuiskasi arasti: "Sinäkinkö?"
|
|
|
Post by Clara Moore on Jun 3, 2004 16:25:24 GMT -5
Katsoo tuota kysyvästi. Mitä tuo nyt meinasi? Sitten hänellä välähtää. Että hän Potterista. No, se olisikin jo suuri asia. "Että minäkin Potterin-poikaan", neito sanoo ja virnistää. Joo, sun unissas. "Ei, pidä sinä vain Potter yksinoikeudella ellei Cho ehdi ennen vaikka se taitaa surra vain kuollutta exäänsä.. Mutta kuitenkin minä en harrasta rakkautta.. En sen jälkeen kuin..", neito aloittaa iloisesti mutta se häipyy kuulumattomiin. "Unohda", neito sanoo yllättäen yhden kyyneleen karatessa silmäkulmasta ja kääntyy yllättäen ja lähtee reippain askelin pakoon. Hänhän ei alkaisi muiden nähden itkeä. Riitti jo se että itki itsensä uneen joka ilta. Sen nyyhkytyksen kuuli kaikki.
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 3, 2004 16:33:29 GMT -5
Ginny hätkähti hieman. Sanoiko Clara Chon pitävän Harrysta? Ohhoh. Jopas oli uutinen. No pitäköön neiti Potterin, hän etsisi jonkun muun kiinnostuksen kohteen, sillä mitä mahdollisuuksia Ginnyllä olisi ollut, kun Harrylle oli omanikäistäkin seuraa tarjolla. Paras pysytellä vain tuon ystävänä.<br>"Clara! Älä mene!" Weasley huudahti hetken emmittyään. Hänen olisi kyllä pitänyt mennä pyyhkimään se teksti vessasta, mutta sympaattisen luonteensa vuoksi, päätti ensin katsoa että Moore oli kunnossa. Tyttö juoksi Claran perään ja saavutettuaan tuota astui tuon tien tukkeeksi. "Äläs karkaa." Weasley sanoi ensin, vetäisi henkeä ja siirsi sitten hieman pelokkaana katseensa Claraan. "Oletko sinä kunnossa? Ihan tosi. Tiedät kyllä itsekin mitä kaikkea sinusta puhutaan ja se varmasti sattuu, mutta minä haluaisin edes yrittää tulla toimeen kanssasi. Et sinä niin paha ole kuin huhutaan. Kerro mikä sinua vaivaa."
|
|
|
Post by Clara Moore on Jun 3, 2004 16:43:06 GMT -5
Kuulee juoksu askelia takaansa ja pian tuo nuori neiti on tuossa ja puhuu. Ah, miten tuo voisi ymmärtää. Miten? Jarrylle hän oli kerran avautunut mutta. Se oli silloin. "Minä olen kunnossa. Usko pois..", neito tokaisee. Huhut. "Kyllähän minä tiedän. Koska annan sellaista kuvaa ja sellaisena aion sen pitää. Sillä saa ihmiset pysymään kaukana, ymmärrätkö? Ihmiset ovat uteliaita. Ne ei pysy poissa koska ne ovat kuin haaskalintuja mutta kun on kylmä ja täydellinen kusipää niin ne pysyy poissa koska he eivät halua hyeenan puremaa jalkaansa", neito sanoo ja katsoo tuota. Ääni on värisevä mutta kylmä mutta silmistä paistaa suru jota hän yrittää piilotella. "Muistatko sinä sen suositun tytön.. Marien..", kysyy yllättäen ja kohottaa toista kulmaansa. Suosittu Marie, kaikkien rakastama. Pyyhkäisee kyyneleen pois. Hänen kysymyksensä oli paljastava. Taas se ahdistus nousi. Pari luihuista kulki ohi katsoen sillä ivallisella ilmeellä. Yrittää taas ottaa jalat alleen kun kuumat kyyneleet meinaavat purkautua. "Ette te voi ymmärtää.. Ei kukaan voisi.. Paitsi ehkä Potter", älähtää ja yrittää taas pakoa.
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 3, 2004 16:53:07 GMT -5
Voi kuinka Ginny tunsi olonsa typeräksi tuossa Claran purkaessa sydäntään. Tietenkin hänen olisi pitänyt tajuta, että ihminen joka todellakin käyttäytyi noin kuin Moore, halusi pitää ihmiset loitolla. Se oli Weasleystä kovin surullista. Hänen tuli todella paha mieli kuunnellessaan Claraa. Tuolla oli varmasti ollut vaikeaa ja oli edelleen. Mitä Ginny nyt sanoisi? Ei hän muistanut ketään Marieta. Tuskin oli koskaan kuullutkaan. Valitettavaahan tuo oli, mutta tyttö ei todellakaan saanut Marie nimestä minkäänlaista kuvaa. Ennen kuin tyttö ehti mitään sanoakaan, Moore otti jo jalat alleen. Ginny katseli Mooren perään surullinen ilme kasvoillaan. Turha hänen kai olisi Claralle yrittää puhua, kun tuo ei halunnut häntä lähelleen. Niinhän tyttö oli juuri sanonut. Ehkä Ginnyn pitäisi puhua Harrylle. Moorehan oli sanonut, että korkeintaan tuo ymmärtäisi. Potterkin oli menettänyt rakkaitaan... Joka oli sekin kamalan surullista, mutta antoi syyn Claran kohtaamiseen. Weasleyn täytyisi puhua Harryn kanssa heti kun tuo vain tulisi vastaan. Kieli saattaisi hieman mennä solmuun, mutta hän halusi auttaa Claraa jotenkin. Tämä keskustelu oli todellakin jättänyt tytön sydämeen tyhjän aukon. Se tulisi täyttää jotenkin.
|
|
|
Post by Dolores on Jun 29, 2004 11:25:51 GMT -5
Kävelee kohti opettajien pöytää ja luo yhtäkkiä tuiman katseen Ginnyyn ja saanoo hänelle "Vai niin.... Vai niin... Itse Ginny Weasley" Naurahtaa ilkeästi ja jatkaa matkaansa kohti opettajien pöytää
|
|