|
Post by Matthew Downdreef on Nov 1, 2004 12:35:02 GMT -5
Matthew kohautti olkiaan. "Kai se ottelu joskus on..." Matthew totesi hajamielisen oloisesti ja huomasi Danielin katseen tauluihin. "Huvittavaa, että täällä seinilläkin on korvat." Matthew sanoi hiukan ivallisesti, mikä ei yleensä ollut hänelle luonteenomaista. Matthew katsoi erästä taulua, jonka hahmo siirtyi toiseen tauluun kuiskaamaan toiselle jotain, kunnes palasi omiin kehyksiinsä. Matthew päätti jättää taulut omaan arvoonsa ja muisti Jessen maininnan Lee Jordanista. "Totta, Lee Jordan on kyllä paras selostaja mikä on ollut. Tosin hän on ollut ainoa selostaja mikä on ollut täällä sinä aikana, kun minä olen täällä ollut, että ei sen puoleen..." Matthew totesi kohauttaen taas hiukan olkiaan ja hymyillen pienesti. Matthew oli saanut huomata, että rohkelikossa oli aika paljon kaikkia hulivili oppilaita, jotka tekivät mielellään kepposia. Fred ja George Weasley olivat ainakin olleet tyypit, joiden tempuista Matthew oli saanut kuulla jo ensimmäisellä luokallaan. Tylypahkassa tosissaan seinilläkin oli korvat. Harvoin mikään pysyi hiljaa salassa, vaan yleensä joku hullu juorukello päätti ottaa uuden aiheen jostain ja silloin kärpäsistäkin tulee härkäsiä. Sen Matthew oli kolmen vuoden aikana saanut huomata ja että mistään, minkä ei haluaisi koko koulun tietävän, oli parempi pitää vain omana tietonaan. Muuten sen varmasti tietäisi parin päivän sisällä koulun jokainen olento, tietysti ottaen huomioon että juorujen tuppasi paisua matkan varrella... Matthew huokaisi hiukan ja silmäili taas tauluja, joista jotkut mulkoilivat takaisin tai kuuntelivat muuten vain korvat höröllä.
|
|
|
Post by Jesse Conway on Nov 2, 2004 10:50:19 GMT -5
Niinpä niin. Tylypahkassa ei auttaisi edes sata salaisuudenpitäjää. Kaikki olisi kuitenkin puolen tunnin sisään koko koulun tiedossa. Jessen oli kuitenkin onnistunut säilyttämään omansa olemalla puhumatta siitä kenellekään muulle kuin Dumbledorelle. Opettajat tuskin hölöttivät oppilaiden asioista julkisilla paikoilla. "No niin... Jordanista puheen ollen, voisinkin etsiä hänet... ja Weasleyn kaksoset käsiini.", Jesse toteaa hieman levottoman oloisena. Olihan päivä jo melkein illassa, eikä mitään mielenkiintoista ollut tapahtunut. Hänellä oli ideoita, muta tarvitsi niihin vapaaehtoisia. "Joten poistun näyttämöltä.", sanoo heilauttaen kättään toisille ja lähtee painelemaan käytävää kohti rohkelikkotornia.
[Jesse's OFF. Kiitän.^^]
|
|
|
Post by Daniel Whitebrook on Nov 4, 2004 10:25:49 GMT -5
Katsahtaa Matthewiin. "No jaa, kaipa sen voi lukea huvittavaksi, varsinkin kun saa tuntea niiden katseet selässään", naurahtaa ja katsoo taulua, joka kuvasi pilalle mennyttä hedelmävatia. Jollakulla ei ollut paljoakaan mielikuvitusta. "Mitkäs muuten ovat vahvimpia aineitasi?" kysäisee, kun Jesse oli karistanut käytävän tomut jaloistaan. "Itse pidän taikaeläinten hoidosta... Ja muodonmuutoksista", sanoo hymyillen pienesti.
[Tynkä..]
|
|
|
Post by Matthew Downdreef on Nov 4, 2004 11:51:22 GMT -5
Matthew katsoi, kun Jesse käveli pois päin. Matthew katsahti Danieliin ja totesi hetken mietittyään. "Minuun vahvinpia aineitani ovat ainakin tähän mennessä olleet loitsut ja taikahistoria..." Matthew hymyili hiukan ja kysyi vuorostaan Danielilta: "Mikä aine on mielestäsi vaikein? Pimeydenvoimilta suojautuminen on tuottanut minulle hankaluuksia koko koulnu käyntini ajan.." Matthew hymyili hiukan vaisusti, sillä hän oli joutunut rämpimään pimeydenvoimilta suojatumisen kurssit läpi suoraan sanottuna väkipakolla. Matthew katsoi Danielia, heilauttaen sitten hiukan päätään, jotta sai hiuksensa pois kasvoiltaan. Hiukset kun tuppasivat aina tulemaan kasvojen eteen, silloin kun niitä ei kaivattu.
|
|
|
Post by Daniel Whitebrook on Nov 5, 2004 13:01:07 GMT -5
"Liemet", Daniel vastaa epäröimättä Matthewin kysymykseen. Ei sillä, että itse aine olisi vaikea. Opettajalla vain sattui olemaan vaikea luonne. "Hmh, Kalkaros saisi minun puolestani jäädä varhaiseläkkeelle", naurahtaa ja katsoo tauluja, jotka yhä tuijottivat heitä herkeämättä. Danielille alkoi tulla epämiellyttävä tunne. "Mitä jos vaihtaisimme johonkin muuhun paikkaan? Elleivät nuo taulut lopeta tiirailujaan, en vastaa seurauksista", sanoo vilkaisten kyseisiä esineitä kulmiensa alta. [Tämä taitaa olla viimeinen viestini ennen matkaani. Nähdään viikon kuluttua. ]
|
|
|
Post by Matthew Downdreef on Nov 6, 2004 14:21:32 GMT -5
Matthew nyökkäsi, kun Daniel toivoi Kalkaroksen jäävän varhaiseläkkeelle. Matthewkin vilkaisi tauluihin ja totesi sitten myöntyväisesti: "Mikäs siinä... vaihdetaan vain paikkaa. Mikäli täältä linnasta nyt löytyy paikkaa, jossa taulut eivät kyttää..." Matthew mutisi ja vaihtoi kirjan oikeaan käteen, kun vasen alkoi puutua. Matthew katsahti Danieliin ja kysäisi sitten kohteliaaseen sävyyn: "No, minne me vaihdamme paikkaamme?" Matthew oli päättänyt, että Daniel saisi päättää paikan, kun kerran oli siirtymistä ehdottanutkin.
//No, me näemme sitten viikon päästä. Pidä hauskaa matkallasi.^^//
|
|
|
Post by Daniel Whitebrook on Nov 14, 2004 5:02:38 GMT -5
Daniel mietiskeli. Linnassa ei ollut montaakaan paikkaa, missä taulut eivät pitäneet oppilaita silmällä.<br>"Kirjastoon kenties? Siellä ei ole mitään muuta liikkuvaa kuin se vanha haukka", virnistää ja siirtyy askeleen verran kirjastoon vievää käytävää eteenpäin. "Muutakaan paikkaa en saa mieleeni, ainakaan ihan heti. Joku linnan salakäytävistä olisi kai myös hyvä, mutta niissä ei näe nenäänsä pidemmälle", hymähtää.
[Eli siis täällä taas. ^^]
|
|
|
Post by Destiny Durham on Nov 14, 2004 5:15:44 GMT -5
|En oo varma saanko liittyä seuraan mutta tungen kummiski ^^|
Destiny harppoi Matthewin ja Danielin luo. " Hei, pojat!" Hän hihkaisee ja aivan äkkiarvaamatta lentää selälleen liukkaalla lattialla. " Auuuhh!" Hän kiljaisee ja nousee vaivoin pystyyn. Olipa noloa! Ja vieläpä Danielin ja Matthewin nenän edessä!<br>Destiny hymyilee pojille ja nilkuttaa heidän luokseen. " Heh heh...tarvitsisin apua läksyissä...voisikohan jompikumpi auttaa...etsin ihmisiä oleskeluhuoneesta mutta kaikki olivat lähteneet jonnekkin.."
|
|
|
Post by Matthew Downdreef on Nov 15, 2004 12:47:58 GMT -5
//Öh, no kai se on ihan sama. Ei kai se haittaa, jos tänne tulee, vai?//
Matthew avasi suutaan kysyäkseen jotain niistä salakäytävistä, mutta jonkun tytön ääni keskeytti hänet. Matthew vilkaisi saapuvaan tyttöön päin ja kohotti lievästi kulmiaan, kunnes tämä äkki arvaamatta pyllähti nurin. Matthew irvisti hiukan ilmeellä "Auts. Tuo mahtoi sattua." Matthew wi tuntenut tyttö, mutta arveli ainakin Danielin tuntevan hänet. Matthew kohotti jälleen kerran kysyvästi kulmiaan, kun tyttö kyseli apua läksyihinsä. Matthew ei oikein ollut oppinut tuntemaan ihmisiä Tylypahkassa, kun oli ollut sen verran hiljainen ja yksinolija, joten Matthewin täytyi ihan hetki pohtia, kuuluiko paikalle tullut tyttö hänen tupaansa. "Öh..." Matthew äännähti hiukan kysyvästi, kun oli täysin pihalla. Matthew käänsi katseensa tytöstä Danieliin, kuin toivoen että Daniel olisi paremmin perillä siitä kuka tuo tyttö oli.
|
|
|
Post by Daniel Whitebrook on Nov 16, 2004 7:23:10 GMT -5
"Moi Destiny", Daniel lausahti virnistäen. Tytön pyllähtäminen näytti huvittavalta. Vilkaisee kelloaan, joka näytti aikaa puoli viisi. "Kaipa minä voin auttaa. Kirjastossa on tarpeeksi rauhallista - ja lähdeteoksia", sanoo hymyillen. Enemmän kuin tarpeeksi, jos tarkkoja ollaan. Samoista aiheista saattoi olla jopa parikymmentä eri teosta. "Tuletko sinäkin Matt? Sinullakin on varmasti paljon tietoa pääkopassa", kysyy ja hymähtää. [No problem, ainahan porukkaa mahtuu. ]
|
|
|
Post by Destiny Durham on Nov 16, 2004 11:56:07 GMT -5
" Kiitoksia kovasti!" Destiny sanoi ja pomppelehti riemuissaan ilmaan." Lähdetään samantien!" Destiny hypähteli eteishallissa kuin perhonen ja törmäsi kerran seinäänkin." Auuhh!" Hän valitti ja hieroi otsaansa. " Anteeksi...en ole päiviin ollut näin vaara- altis...heh heh..."
|
|
|
Post by Matthew Downdreef on Nov 16, 2004 12:54:50 GMT -5
Matthew katsoi hiukan oudosti tyttöä, joka lähti loikkimaan käytävää pitkin kuin aropupu. "Kaipa minä sitten voin tulla..." Matthew mutisi ja kohotti kummaksuen kulmiaan, kun tyttö törmäsi seinään. Matthew irvisti hiukan ihmeissään. "Onko..hm... hän aina tuollainen?" Matthew kysyi hiljaa Danielilta, vilkaisten tätä kysyvästi. Vaara-asltis. Tuo tyttö oli totisesti vaara-altis. "Käyttäisi kypärää..." Matthew tuumaili hiljaa mielessään, mutristaen aavistuksen suutaan. Matthew huokaisi ja totesi sitten rauhalliseen sävyyn: "Kirjastoon siis..." Matthew virnisti hiukan ja lähti kävelemään kirjaston suuntaan, kuitenkin odottaen hiukan Danielia, sillä Matthewin ei tehnyt mieli olla vieraan vaara-alttiin tytön kanssa. Matthew huokaisi hiukan, vaihtaen kirjan toisesta kädestä toiseen, kun se oli huomaamatta painanut pienen painauman hänen käsivarteen. Taas sitä mentiin...kirjastoon.
|
|
|
Post by Daniel Whitebrook on Nov 17, 2004 8:42:16 GMT -5
Vilkaisee Matthewia. "En minä häntä nyt joka hetki tiiraile", hymähtää ja lähtee seuraamaan Destinya ja Matthewia. "Kai sinulla Destiny on kirjat mukana? Ja kirjoitusvälineet?" kysäisee pikaisesti. Nekin olisi hyvä olla mukana, jos aikoo läksyjä tehdä. Ellei kaiverra vastauksia pöytään ja halua saada tuimia katseita kirjastonhoitajalta. [Kukas muuten aloittaa sen pelin kirjastossa? ]
|
|
|
Post by Destiny Durham on Nov 17, 2004 12:20:42 GMT -5
//Minä minä ^^//
|
|
|
Post by Matthew Downdreef on Nov 19, 2004 12:30:05 GMT -5
//Oukei... eli siirrymekö me nyt sinne kirjaston puolelle, vai?(Tosin minä siirryin jo sinne...^^')//
|
|