Parvati Patil
Velho/Noita
You can see my light in the darkness, honey.
Posts: 122
|
Post by Parvati Patil on Nov 20, 2004 6:29:03 GMT -5
[Njuuh no tällänenhan tämä...Aika on sellainen joulukuun iltapäivä, jolloin on suojasää ja lunta metrin kinokset]
Tummahiuksinen tyttö kävelee lumihangessa rantaviivaa pitkin. Tummat lantiofarkut kastuvat lahkeista, ja mustat buutsit menevät läpi. Parvati istahtaa penkille lähellä vettä. Ilma on ihanan lämmin, ja aurinkokin kurkistelee pilven takaa. Voiko parempaa olla? Tytön tekee mieli riisua sininen takkinsa pois päältä, mutta ei viitsi. Hän tekee lumipallon ja heittää sen järvelle, jossa on jo paksu jää. Parvati taikoo itselleen luistimet, ja pukee ne jalkaan. Sen jälkeen hän lähtee luistelemaan järvelle. Tyttö tekee muutaman hypyn, ja luistele sitten ympyrää rannan tuntumassa. Näkee kalmarin kurkistelevan veden pinnan alla, ja vilkuttaa sille hymyillen. Luistelee rantaan ilman kylmetessä, ja varpaiden jäätyessä. Heittaa luistimet pois jaloistaan, ja ne häviävät yhdessä hujauksessa. Tyttö pukee sitten buutsit takaisin jalkaan, ja istahtaa penkille. Nappaa laukustaan piirrustuslehtiön, ja luonnostelee siihen vaatteita.
[Njuuh mukaan joku, kiitos^^]
|
|
Gizua
Aloittelija
I walk this empty street, On the Boulevard of Broken Dreams..
Posts: 27
|
Post by Gizua on Nov 27, 2004 12:00:05 GMT -5
//No minä tulen, kun kukaan muu ei ole vaivautunut ^^//
Gizua käveli tavallista rentoa laahustustansa linnalta päin, tytöllä oli päällään pitkä harmaanruskea takki, jonka vuori oli jonkinlaista pehmeää karvaa, hanskoja tai hattua hän ei ollut ottanut, sillä oli todennut, että ulkona oli kohtalaisen 'lämmin' ilma, jalassaan tällä oli harmaakarvaiset "saappaat", joista tuli mieleen jonkinlaisen eskimon kengät.
Gizua oli päättänyt lähteä pienelle happihyppelylle niin pitkän sisällä olon jälkeen. Kävellessään järven rantaa pitkin hän katselee maahan, ja huomaa yllättäen, että joku oli kävellyt siitä äskettäin. Tyttö nostaa katseensa hohtavan valkeasta lumesta, ja huomaa jonkun matkan päässä tytön, joka istuu penkillä jonkinlainen lehtiö sylissään. Gizua kävelee tuon tuntemattoman henkilön luokse ja tervehtii: "Hei, onpas kaunis ilma tänään.", tyttö naurahtaa mielessään sanoilleen, 'onpas kaunis ilma tänään' olipa siinä vasta keskutelun aloitus.
|
|
Parvati Patil
Velho/Noita
You can see my light in the darkness, honey.
Posts: 122
|
Post by Parvati Patil on Nov 27, 2004 14:47:48 GMT -5
Hätkähtää hieman.
"Juu on. Kuka sinö muuten olet, ei olla ennen tavattu", kysähtää.
Olipas se kaunis tapa kysyä asiaa...ajattelee ja pudistelee itsekseen päätä. Selailee piirrustuslehtiötä, ja tunkee sen pian laukkuun.
"Itse olen Parvati Patil,, rohkelikosta ja viidenneltä luokalta", mumisee ja hymyilee, "voit toki sano Vat, lyhyempihän se on."
Kaivaa taikasauvan taskustaan, mutisee loitsun, jonka ansiosta harja ilmestyy kuin tyhjästä, harjaa tytön hiukset ja pörröttää niitä hiukan. Parvati mittailee katseellaan toista tyttöä.<br>
[Kiva kun vaivauduit^^]
|
|
Gizua
Aloittelija
I walk this empty street, On the Boulevard of Broken Dreams..
Posts: 27
|
Post by Gizua on Nov 28, 2004 12:34:26 GMT -5
Hymyilee ystävällisesti toiselle, joka kertoi nimekseen Parvati. "Minä olen Gizua Zourene, Korpinkynnestä ja myöskin viidennellä luokalla.", vastaa toisen kysymykseen ja ojentaa kätensä, ennemminkin vain tottumuksesta, kuin ollakseen kohtelias. "Olet siis Rohkelikosta, mahdatko tuntea kaksoissisartani Kitiaraa?", kysäisee ohimennen. Kääntää sitten meripihkan väristen silmiensä katseen järven jäälle päin ja takaisin uuteen tuttavaansa ja kysäisee "Kestääkö tuo jää?"
//Vähän tökkii tänään... Ja sitten vielä semmoinen juttu että; en ole varma, mutta mielestäni Kitiara sanoi minulle, että aikoo mennä Rohkelikkoon, ei vain tiennyt silloin, saako itse päättää tuvan, että todennäköisesti jos hahmokuvauksessa ei vielä lue tupaa, niin hän ei ole vain ehtinyt käydä sitä sinne kirjoittamassa ^^ Tuo vain ihan ilmoitus asiana, kun taisit sitä tuolla Kitiaran hahmokuvauksen topicissa kysellä ^^//
|
|
Parvati Patil
Velho/Noita
You can see my light in the darkness, honey.
Posts: 122
|
Post by Parvati Patil on Dec 4, 2004 11:40:57 GMT -5
"En tunne, en. Tosin meitä rohkelikkoja on niin monta, ettei mikään ihme", sanoo ja väläyttää pienen hymyn. Katsoo järven jäistä pintaa.
"Kyllä se ainakin minua kesti, ja kestää se sinuakin, ellet sitten ole jokin tonnikeiju", sanoo ja virnistää. Antaa ruskeiden silmiensä katsella talvista maisemaa. Talvi teki tytön iloiseksi.
Kaivaa piirrustuslehtiönsä takaisin, ja rupeaa piirtämään jotain, joka muistuttaa hyvin selvästi Ayumi Hamasakia. Vaikka tuo Japanin lahja olikin jästi, tyttö piti hänestä silti. Kaunis nainen, kaunis musiikki.
[Töks..]
|
|
Gizua
Aloittelija
I walk this empty street, On the Boulevard of Broken Dreams..
Posts: 27
|
Post by Gizua on Dec 11, 2004 11:53:50 GMT -5
Hymähtää toisen vastaukselle, "Ehkä se kestää minuakin.. En ainakaan usko olevani kovinkaan tonnikeiju..", virnistää ja vaipuu sitten hetkeksi ajatuksiinsa, tuijottaen järven jäätä, jonka alla oli elämää siinä missä kesälläkin.
Katsahtaa sitten toisen piirrustusta ja kysäisee: "Mitä piirrät?"
//Töks töks.. ^^'//
|
|
