istuskelua.

[Eliza Wonderwall]

Liza istui järven rannalla.
oli upea, aurinkoinen päivä, ja Liza nautti siitä, vaikke siltä ulkoapäin näyttänytkään; hän näytti yhtä kylmältä ja etäiseltä kuin aina.
Hän katsoi halveksivasti ykkösluokkalaisia rohkelikkoja jotka yrittivät järven rannassa saada houkuteltua jättiläiskalmarin pois vedestä: tuhoontuomittu yritys.

Liza tuhahti ja kaivoi laukustaan taikasauvansa: hän pyöritteli sitä kädessään pohtien, langettaisiko iloisiin lapsukaisiin jonkin taian vai ei.
Huomattuaan Minerva McGarmiwan järven toisella rannalla hän päätti luopua aikeistaan.
Rohkelikkojen tuvanjohtaja oli hirveä; tiukkapipo ja puolueellinen. Toista oli Kalkaros. Mairea hymy levisi Elizan kasvoille hänen muistellessaan miten Kalkaros oli sättinyt tottelemattomia oppilaita; mutta ei luihuisia, ei toki.

Järven ranta näytti olevan täynnä ihmisiä; rohkelikkoja ehkäpä eniten, mutta kyllä korpinkynsiä ja puuskupuhejakin löytyi. Luihuisia ei ikävä kyllä näkynyt, tai sitten Liz ei vain huomannut heitä.<br>Tosin kyllä puuskupuhista ja korpinkynnestäkin löytyi muutama lähestulkoon inhimillinen tapaus.
mutta heitä ei ollut monia.

[Eliza Wonderwall]

[ jokujokujoku? ^___^]

[Gizua]

//Minäminäminä nyt tungen kun on pakko johonkin saada ensimmäinen peli täälläkin pelattua ^^ Toivottavasti vielä ilmestyt tänne, vaikka tän topicin tekemisestä onkin aika kauan, mitä minä nyt ymmärrän näistä tämän foorumin jutuista.. ^^'//

Korpinkynsi tyttö Gizua käveli rauhallisesti auringosta nauttien linnalta päin, hänen punaruskeat hiuksensa olivat auki ja heiluivat hieman vienossa tuulessa, joka kävi aina välillä pihan läpi. Hän katseli ympärilleen lähestyessään rantaa, ja huomasi joitain ykkösluokkalaisia rohkelikkoja, jotka houkuttelivat jättiläiskalmaria pois vedestä, tyttö pudisti päätään naurahtaen näiden puuhille ja jatkoi sitten muiden rannalla olijoiden tutkiskelua. Hän heilautti ruskean, nahkaisen laukkunsa paremmin olalleen ja pysähtyi sitten yhyttäessään vesirajan, tyttö kyykistyi ja kokeili kädellään vettä, joka oli aika viileää.
Gizua suoristi selkänsä, kuivasi kätensä violettiin paitaansa ja kääntyi ympäri, lähteäkseen etsimään jotain mukavaa paikkaa, jossa voisi istuksia. Mutta hänen silmänsä osuivatkin hieman sivussa istuvaan tyttöön, Todennäköisesti luihuisesta, koska en ole nähnyt häntä ennen..., hän tuumi. Katseltuaan hetken toisen luotaantyöntävää olemusta, Gizua harkitsi kahdesti, ennenkuin päätti - vasten tavallista ujoa luontoaan - mennä jutustelemaan tuon tytön kanssa.
Gizua kulki rauhalliseen tapaansa toisen luo kysyen: "Hei, kelpaako seura..?"

//Outo.. Mutta ihan hyvä ekaksi peliksi tällä hahmolla ^^ Sekotan vieläkin tän mun toiseen hahmoon ^^' //