|
|
Post by Tom on Jun 7, 2004 4:45:41 GMT -5
[Neljäs viikonloppu koulun alkamisesta]
Tom istui rannalla nojaten jalkoihinsa ja nakellen kiviä veteen silloin kuin sellainen tarttui käteen. Taikasauva lepäsi vieressä puoliksi hiekkaan hautautuneena.
Oli myöhä mutta jokunen oppilas oli tullut viettämään aikaansa rannalle. Läksyistä ei olisi huolta, vaikka ne olivatkin tekemättä. Kai ne viikonloppuna ehtisi tehdä, tai sitten ei. Kuten yleensä.
"No mutta herra Halliwell, joko taas?"
Muistaa McGarmiwan sanat ja virnistää. Onneksi tämä ei sentään puhutellut Tomia tämän oikealla nimellä. Romeolla.
|
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 7, 2004 4:58:00 GMT -5
Ilta oli jo viileä. Oppilaita oli kokoontunut järven rantaan, Ginny niiden mukana. Toisin kuitenkin kuin muut, tämä tyttö ei kikatellut ystäviensä seurassa vaan oli eristäytynyt muista oppilaista ja kirjoitteli kaikessa esseetä Punurmiolle Kuun vaikutuksesta häneen. Esseestä oli jo puolet valmiina, kun äkillinen tuulen puuska puhalsi järven yli ja sieppasi Weasleyn kovalla työllä ahertaman koulutehtävän mennessään.
"Eiiii!" tyttö huudahti ja lähti juoksemaan esseensä perässä pitkin järven rantaa.
Kunhan se ei vain tippuisi järveen. Weasley hakisi sen kaikkialta muualta, muttei järvestä.
|
|
|
|
Post by Tom on Jun 7, 2004 5:05:50 GMT -5
Käännähtää äkisti kun kuulee jonkun tytön kiljaisevan mutta samalla kaikki pimeni hetkeksi paperin osuessa Tomin naamaan.
"Mitä helv...?!"
Ottaa paperin pois naamaltaan ja etsii syyllistä katseellaan, tuuli se niitä kuljetteli mutta... Katsahtaa paperin ylänurkkaan jonne oli kirjoitettu Ginny Weasley. Sen punapään paperiko tämä oli? Hymähtää ja katsahtaa juoksevaa tyttöä ja nousee ylös virnistäen.
|
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 7, 2004 5:17:30 GMT -5
Ginnyn askeleet hidastuivat kun hän huomasi esseensä lentävän päin erään luihuisen naamaa. Oli hän tuon pojan nähnyt, muttei edes nimeltä vielä tiynnyt ja parempi olikin olla tietämättä. Luihuisten kanssa keskustelemisesta ei koskaan seuraisi hyvää.
Pieni punastus kasvoillaan Weasley lähestyi Tomia.
"Öh.. Anteeksi se karkasi käsistä.." tuo selitti ja katseli maahan.
|
|
|
|
Post by Tom on Jun 7, 2004 5:25:54 GMT -5
"Karkasi vai? Sinähän olet..."
Katsahtaa paperin yläkulmaa josta nimen oli lukenut äsken, mutta varmisti vielä.
"Ginny Weasley"
Jatkaa kohta antamatta kuitenkaan esseetä takaisin tytölle. Tom oli pidempi kuin Ginny, ehkä vain päätä mutta kuitenkin tämä ylettyi korkeammalle kuin tyttö itse.
"Kuun vaikutuksista? Läksyjä tähän aikaan? Rohkelikkomaista"
Hymähtää ja hetken mietittyään ojentaa paperin takaisin Ginnylle, mutta vetää sen pian takaisin.
"Haloo Tom, sinä olet Luihuinen!"
|
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 7, 2004 5:41:31 GMT -5
Tyttö punastui entisestään Tomin vilkuillessa hänen paperiaan. Kun nyt ei vain innostuisi hänen esseetään tarkemmin lukemaan. Essee kun oli melko henkilökohtainen sillä tyttö oli vuodattanut siihen Kuun vaikutuksesta juuri häneen. Ken muu tietää kuin Ginny, mitä kaikkea paperissa saattoi lukea.
Kuun vaikutuksista? Läksyjä tähän aikaan? Rohkelikkomaista..
Tässä välissä Weasleyn olisi tehnyt mieli jo sanoa, että mieluummin hän teki läksynsä ajallaan ja varmisti hyvän tulevaisuutensa, kuin tekisi niitä vapaa-ajallaan, mutta jätti sen kuitenkin jostain syystä sanomatta. Hänen oli saatava tuo esseensä takaisin.
Tom ojensi paperin hänelle, mutta juuri kun Weasley oli nappaamassa sen pois, poika vetikin paperin takaisin itselleen.
"No? Saisinko sen paperini?" tyttö kysyi hämillään ja nosti viimeinkin katseensa poikaan.
Ihan hyvän näköinen tuo oli, mutta luihuinen ja näköjään hieman outokin.
|
|
|
|
Post by Tom on Jun 7, 2004 5:49:18 GMT -5
"Vie pois minun puolestani, mutta Potter varmasti haluaisi lukea sen. Mitä luulet?"
Hymähtää huvittuneisuus kasvoillaan ja antaa katseensa nopeasti kiertää järvellä oleskelijoista. Useahan tiesi että Ginny piti Potterista, ehkä enemmänkin. Tai ainakin pari vuotta sitten. Mistä tiesi pitikö se vieläkin?
"Voit tosin näyttää sen itsekkin"
Hymähtää ja ojentaa esseen takaisin Ginnylle lukaisten sitä vaivihkaa vähän matkaa huomaten ettei Harryä näkynyt. Kohottaa aavistuksen toista kulmaansa ja lähtee astelemaan varjoisampaan paikkaan puun juurelle. Vaikkakin juuri sinne missä Ginny hetki sitten oli kirjoittamassa, mutta mistäs sen Tom olisi tiennyt.
Varjoakaan tässä tuskin olisi tarvittu, mutta ei hiekallakaan jaksanut tunti tolkulla istua.
|
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 7, 2004 6:07:06 GMT -5
Ginnyn ilme kasvoilla oli kerrasssaan mitään sanomaton. Miksi Harry hänen esseestään olisi kiinnostunut? Luuliko tuo luihuinen hänen pitävän vielä Potterista. Jälkeenjäänyt luihuinen, ei mikään ihme enää. Niitähän täällä koulussa riitti vaikka muille jakaa.
"Voinhan minä sen Harrylle näyttääkin, jos se on sinusta välttämätöntä." Weasley tuhahti ja riensi esseensä kanssa Tomin ohi kirjojensa luo ja jatkoi tuon koulutehtävänsä kirjoittamista.
Ginny oli todellakin ollut väärässä, kun oli luullut tuon luihuisen olevan poikkeus tapaus ja hieman muita viisaampi.
|
|
|
|
Post by Tom on Jun 7, 2004 6:16:39 GMT -5
Kohauttaa olkiaan Weasleyn rientäessä ohi, kysymykselle vastauksena. Tyypillistä Weasleytä. Niin mikä?
Tom hymähti hymyn kare huulillaan kun Ginny riensi samaiselle paikalle mihin hän itse oli menossa. Mutta mitä nyt suuntaa vaihtamaan. Poika asteli ripeää tahtiaan puun juurelle toiselle puolelle mitä Ginny ja istui alas nojaten puuhun.
"Olet ihan erilainen mitä kerrotaan"
Paukauttaa yhtäkkiä katsellen eteenpäin ja pyöritellen ruohonkortta käsissään.
"Tosin ei niihin ole luottamista"
Hymähtää ja viskaa ruohon menemään katsahtaen Ginnyyn, josta tosin näkyi vain punaiset hiussuortuvat ja olkapää.
|
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 7, 2004 6:25:46 GMT -5
Ginny nosti katseensa paperista ja vilkaisi luihuista.
"Mitähän minusta sitten kerrotaan?" tuo kysyi hämillään.
Kaikenlaisia juoruja sitä hänestäkin oli liikkunut vielä vuosi sitten, mutta eivätkö ne olisi jo kumottu. Mistähän tuo poika nyt puhui?
|
|
|
|
Post by Tom on Jun 7, 2004 6:31:41 GMT -5
"Että olet ihan liian ujo ollakseen totta, palvot Potteria ja punastut pienimmästäkin kohteliaisuudesta. Ainiin, ja inhoat joka ainoaa luihuista joka taitaa pitää paikkaansa"
Hymähtää ja nappaa uuden ruohon korren alkaen repiä siitä pieniä paljoa.
"Vaikkakin ne jotka niitä kertovat...nihin ei ole luottamista. Punastumis juttukin taisi olla osaksi totta"
Virnistää ja vaihtaa asentoaan. Nyt kun joku Luihuinen näkisi, itse Romeo rohkelikko tytön seurassa. Romeo.. inhottavaa.
|
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 7, 2004 6:39:22 GMT -5
Ginnyn korvat alkoivat punottaa. Taipumus punastumiseen oli oikea kirous koko Weasleyn perheelle, mutta minkäs teet. Se vain tuli luonnostaan niin helposti näkyviin.
"Vai sellaista minusta puhutaan.." tyttö sanoi melko hiljaisella äänellä, jota tuskin olisi kuullut, ellei järvellä olisi juuri nyt tullut hiljainen hetki kun muut oppilaat olivat alkaneet vetäytyä sisälle kouluun. Ginny tunsi kuinka puna nousi tuon poskillekin ja tyttö laski nolona katseensa esseeseen ja alkoi raapustaa sitä miltei väkisin, sillä tytön ajatukset eivät todellakaan olleet enää Kuussa vaan jossain aivan muualla. Luihuisiin koskeviin kysymyksiin tyttö ei edes yrittänyt vastata, sillä hän tiesi, ettei ääni tällä hetkellä kantaisi mihinkään.
|
|
|
|
Post by Tom on Jun 7, 2004 6:46:41 GMT -5
Virnuilee Ginnylle huomatessaan korvien hehkumisen yhtälailla hiusten väreissä. Huomaa oppilaiden lähtevän, ainakin osan niistä. Pari Luihuis tyttöä kävelee Tomin nenän edestä, mutta mitä niihin enemmän huomiota kiinnittämään. "Kas vain, itse Romeo Halliwell" Lause kiiri Tomin korviin ja lievä puna iski poskille kuin tauti.
"Pää kiinni...!"
Hän ärähti ja nappasi sauvan käteensä miettien mitä loitsua käyttäisi kun sanoja, Luihuiseen kuuluva tyttö, ehti kadota. Siinä ne istuivat, Luihuisen ja Rohkelikon oppilaat puun juurella molemmat posket punertavina.
|
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 7, 2004 6:58:42 GMT -5
Ginnyn pää ei ollu nytkähtänytkään luihuistyttöjen kulkiessa heidän ohitseen. Tyttö yritti näyttää raapustavansa jotakin paperille, vaikka itseasiassa koko paperi tuntui jo olevan täynnä muste läikkiä ja tekstikin tuntui pomppivan viistosti paperilla. Kauhistus. Hän oli pilannut hyvän esseensä. Nolona tyttö tunki paperin kaapunsa taskuun ja alkoi lukea Muodonmuunnoksen kirjaa tosin ei sitäkään ajatuksella.
Romeo Halliwell... Outo nimi tuo Romeo, mutta sopi silti tuolle pojalle. Voi miksi hän ajatteli edes koko poikaa. Tuohan oli luihuinen ja kaikki luihuiset olivat ilkeitä, haisivat pahalle ja omasivat harvat hampaat.
Eihän tuo totta ollut, mutta piti tytön jotenkin säilyttää järki päässään.
|
|
|
|
Post by Tom on Jun 7, 2004 7:07:46 GMT -5
Painaa päänsä puuta vasten vetäen syvään henkeä mutta hiljaa. Tom kokeili taskujaan ja löysi sieltä palan paperia ja kynän, mitä ne siellä tekivät? Sama se.
Luihuisen poika otti kynän käteensä ja paperin polveaan vasten. Entäs sitten? Runo? Laulun sanoja? Ei tosiaankaan! Tom hymähti kuvottavalle ajatukselle itse keksimästään runosta minkä olisi voinut tehdä. Tuskin.
Halliwell laittoi kynänpätkän takaisin taskuunsa ja rypisteli paperin möykyksi alkaen heitellä sitä ilmaan ja ottaen kiinni, pieniä lentoja.
"No... oletko hyvä ennustuksessa?"
Kysäisee yrittäen unohtaa äskeisen mahdollisimman nopeasti. Mistä tuokin tuli mieleen? Ginnyn esseestä kai..
|
|
