|
Post by Harry Potter on Aug 13, 2004 7:02:51 GMT -5
Ja sekin johtui siitä, että Voldemortin ja Harryn taikasauvat olivat täsmälleen samanlaiset. Siis se outo asia mikä tapahtui silloin viime vuonna... No ilman sitä Harry olisi ehkä kuollut mutta kuitenkin. Jaa ja kyllä Harrya muka pelottaisi? Hah. Ne mitä tämä poika pelkäsi sattuivat olemaan ankeuttajat. Voldemortin ja Kuolonsyöjien pelko... No okei, ehkä poika niitäkin pelkäsi mutta kyllä niiden edessä uskalsi olla ilman, että pelko ainakaan näkyi. Tai no, viime vuonna oli tullut oltua Voldemortin edessä ilman, että edes sinänsä pahemmin pelotti. Voldemortin ilme siinä enemmänkin näytti pelästyneeltä sen oudon tapahtuman jälkeen. Kidutu.. voi helv... Poika kaatuu maahan hieman kauemmas Siriuksesta... Silmät pyörii, huutaa, potkii, sätkii...
|
|
|
Post by Sirius Musta on Aug 13, 2004 8:45:16 GMT -5
Christina tuijottaa Harrya hymyillen pirullisesti itsekseen. "Ensi kerralla kukaan ei sinua pelasta Potter! Sinä kohtaat loppusi, eikä kukaan tee sille mitään!" Kuolonsyöjä nauraa kamalaa, mielipuolista, järjetöntä nauruaan Harryn huutaessa ja kiemurrellessa maassa. Nautittavaa tuokin. Christina katseli mielellään kun Potter kiemurteli maassa, eikä häntä kaduttanut lainkaan se mitä hän teki. Tosin se kuuluu kuolonsyöjän luonteeseen.
//Lyhkä, seuraavaksi Dumbledore mukaan...//
|
|
|
Post by Albus Dumbledore on Aug 13, 2004 8:54:54 GMT -5
"Lopeta Christina!" Kuuluu rauhallinen käsky kuolonsyöjän takana olevalta ovelta. Albus Dumbledore seisoo ovella ja tuijottaa vakava ilme kasvoillaan, ensin maassa liikkumattomana makaavaa siriusta, sitten kidutuskirouksen alla olevaa Harrya ja lopuksi Christinaa joka perääntyy pari askelta ja lopettaa sitten Harryn kidutuksen, osoittaen tuota yhä taikasauvalla. "Tule askelkin lähemmäs niin kidutan Potteria lisää." Christina sanoo, mutta Dumbledore ei astu askeltakaan kuolonsyöjän suuntaan, vaan kiskaisee kaapunsa helmoista oman sauvansa, ja kävelee sitten Harryn ja Siriuksen luo osoittaen Christinaa sauvallaan. "Häivy Tylypahkasta nyt heti! En tiedä kuinka olet onnistunut tulemaan tänne, mutta lähdet nyt!" Velho julisee ja kohdistaa taikasauvansa Christinaan.
|
|
|
Post by Harry Potter on Aug 13, 2004 9:07:24 GMT -5
Huokaisee helpotuksesta, kun se on ohi. Kituminen lattialla nimittäin. Paitsi, että pojalla nyt sattui olemaan melkoisen rankka päänsärky mutta noh, se oli pientä. Siihen oli ehtinyt tottua neljän vuoden aikana. Ja osittain tänä vuonnakin. Harry makaa edelleen lattialla toinen käsi otsalla ja irvistää. Auts. Ei mikään mukava päänsärky. Joko poika oli lyönyt päätään tuossa samalla johonkin tai sitten tuo Chrissen kirous muuten vain aiheutti tämän. No, hälläpä väliä. Pääasia, että tuo äskeinen oli ohi... Joskaan tuo nyt ei ollut edelleenkään samaa luokkaa kuin Voldemortin kidutuskirous olisi, jos se hullu olisi tuossa mielentilassa mutta samapa se. Paha paha kuitenkin. Miksi se lopetti? Harry raottaa silmiään... Dumbledore. No, saisi neiti kyytiä. Ja pahasti. Mitenkähän Christina tosiaan oli tänne päässyt? Kävellyt porteista sisään? Ei voi tietää. Jotenkin. Tai sitten Chrisse oli lentänyt tänne... Jäisi arvoitukseksi. Eikä edes haitannut Harrya pätkääkään, että se jäisi arvoitukseksi. Poika makaa hengästyneenä lattialla. No ainakin tuo äskeinen kidutus oli ohi, niin uskomattomalta kuin se nyt tällä hetkellä kuulostikin. Hey. Harryn taikasauva... Edelleen tuolla akalla. Hitto.
|
|
|
Post by Sirius Musta on Aug 13, 2004 9:18:54 GMT -5
((Christina)) Kuolonsyöjä tuijottaa edelleen Dumbledorea murhaavasti, ja vilkaisee sitten maassa makaavaa Harrya. "Tämä ei jää tähän!" Nainen sanoo ja pudottaa Harryn sauvan lattialle painuen samantien ulos pukuhuoneista ja häviten sitten illan, tai oikeastaan yön pimeyteen.
[[Dumbledore]] Osoittaa sauvallaan Christinan perään kunnes tämä on hävinnyt näkyvistä. Sitten velho sujauttaa oman taikasauvansa kaapunsa taskuun ja nostaa Harryn sauvan maasta. Sitten Dumbledore kävelee Harryn luo ja kumartuu tämän viereen. "Oletko kunnossa Harry? Lepää vähän aikaa, sitten lähdetään linnaan sairaalasiipeen." Rehtori sanoo ja siirtyy sitten Siriuksen luo, ja taikoo tämän alle paarit, joilla miehen voisi leijuttaa linnaan. Molemmat tarvitsivat sairaalasiipeä, sekä Potter, että Musta.
|
|
|
Post by Harry Potter on Aug 13, 2004 9:28:42 GMT -5
Yskäisee. Hemmetti. No ainakaan se ei vienyt taikasauvaa mukana. Se tässä nyt oli ainakin yksi pääasia. Poika katsoo Kuolonsyöjää, joka katoaa ovesta pimeyteen. Toivottavasti meni niin kauas missä pippuri kasvaa... Eipä kiinnostanut Harrya niin kauan kuin pysyisi tästä pojasta ja Siriuksesta erossa. Mutta nuo viimeiset sanat, että tämä ei jäisi tähän... No ei kuulostanut kovin lohduttavalta. Mikäs siinä sitten. Maailma pyörii ympyrää... Eikö tämä olo voisi jo helpottua? Kyllä tämä kohta... Harry hymähtää Dumbledorelle. "Joo, ihan kunnossa, kiitos vaan. Pientä päänsärkyä ja päässä pyörintää lukuunottamatta mutta noh, pientä." Joo pientä ainakin kun vertasi siihen miten Siriuksen laita oli.. Tosin Harrylta olisi varmaan kohta itseltään lähtenyt taju kankaalle. Joten piti kiittää onneaan siitä, että Dumbledore sattui paikalle. Poika nousee ylös.<br>"Joo, eiköhän lähdetä? Niin ja .. kiitos. Ilman sinua olisin varmaan samassa kunnossa kuin Sirius." Virnistää.
|
|
|
Post by Albus Dumbledore on Aug 13, 2004 9:55:21 GMT -5
Velho kuuntelee Harryn puheita vakavana, ja kysyy sitten. "Mitä täällä oikeastaan tapahtui? Ja miten Sirius on täällä, tiedätkö?" Tosin Dumbledore kyllä arvasi. Musta oli taas ollut vakoilemassa, josko harrya näkyisi, vaikka hän itse oli nimenomaan sanonut Siriukselle, ettei olisi viisasta poistua kalmanhanaukiolta... Mutta vapaahan mies oli tekemään mitä lystäsi. Nyt huolehdittaisiin vain siitä, ettei kukaan näkisi Siriusta sairaalasiivessä. Mutta se ei olisi vaikeaa. "Jaksatko kävellä? Lepää ihmeessä vielä hetki, kidutuskirous ei ole mikään mukava kokemus." Dumbledore kysyy ja vilkaisee sitten Siriusta. "Sirius jää muutamaksi päiväksi Tylypahkaan. Kunnes hän tokenee kunnolla lähteäkseen takaisin Kalmanhanaukiolle." Velho sanoo katsoen taas Harryyn. Tällä kertaa Dumbledoren olisi tosissaan varoitettava Siriusta Kalmanhanaukiolta lähtemisestä. Se voisi olla vaarallista, toki mies oli sen nyt itsekin huomannut...
|
|
|
Post by Harry Potter on Aug 13, 2004 10:58:54 GMT -5
"No, aloitetaan vaikka siitä, että koska Tylypahka on aina yleensä ollut iltaisin turvallinen paikka niin päätin sitten tulla illalla huispausta harjoittelemaan jälki-istunnon jälkeen. Ja kun tulin tänne palauttamaan tuota sieppiä, mikä tuolla laatikossa on nähtävillä niin Christina oli tuossa ovella. Kai se oli siis seurannut koko ajan sivusta noita minun harjoituksia. Ja sitten se heitti minuun kidutuskirouksen pienen niin sanotun "keskusteluhetken" jälkeen ja lopetti sen sitten ja "keskusteltiin" taas. Ja sain sitten toisen kerran kidutuskirouksesta... Ja juuri kun se nainen sen lopetti niin Sirius kai hyökkäsi tuosta ovesta koiramuodossaan mitä nyt siitä pystyi päättelemään mitä tuli kuultua päänsäryn ja muun päässä pyörinnän lisäksi. Joo, ja sitten tuli sekin siinä huomattua, että Christinalla oli minun taikasauvani.. Eh. Christina alkoi puhumaan jotain, että tappaisi Mustan - mikä nyt ei kyllä tule ikinä onnistumaan mikäli asia minusta on kiinni - ja siinä oli pieni sanasota ennen kuin se Kuolonsyöjä loitsi Siriukseen kidutuskirouksen ja siinä ei pahemmin voi sellainen tehdä mitään, jolla ei ole taikasauvaa joten sillä akalla oli yliote. Ja Siriukselta meni taju jonkin ajan päästä. Joo, taas sanallista tappelua ja sitten sain tuon kidutuskirouksen niskaani ja sinä saavuit paikalle..." Harry yskäisee. Tulipas taas puhuttua kuin papupata vaikka no, siihen oli kieltämättä vuosien aikana tottunut, kun erään kanssa oli tekemisiin niin paljon joutunut ja joka vuosi oli sitten selittänyt kaiken mitä oli tapahtunut. Oraven ja Voldemortin tapaus, Basiliskin ja Voldemortin tapaus, Lupinin & Mustan & Matohännän tapaus ja viime vuonna Voldemortin ja Kyyryn tapaus. Huh, ei ainakaan voinut sanoa, ettei poika olisi jo tottunut kauan kestäviin selityksiin. No tulipa tässä samalla hieman levättyä.<br>"Ja minä luulen, että me molemmat tiedämme mitä Sirius täällä tekee." Harry hymähtää ja vilkaisee Siriusta. Joo-o. Hyvä asia sinänsä, että Mustalla oli pakkomielle pitää huoli Harrysta. Ties kuinka pahasti äsken olisi käynyt ilman Siriusta. Joten kiitoksia Siriuksellekin vaikkei niitä juuri nyt voinutkaan sanoa ainakaan niin, että Sirius kuulisi. Mitä? Molemmat sairaalasiipeen? Harry katsoo Dumbledorea hieman yllättyneenä. No ei kidutuskirous kyllä mikään ihan helppo juttu ollut... Ja samallahan tulisi vietettyä aikaa Siriuksen kanssa. Ja Poppyn saarnaamista pitäisi kuunnella mutta mitäs pienistä... Ja Sirius olisi täällä muutaman päivän? Voisi vaikka pomppia mutta tässä tilassa se ei olisi kovin suotavaa... "Enköhän minä kävelemään pysty... Nyt kun tuli joulukin etuajassa."
|
|
|
Post by Albus Dumbledore on Aug 13, 2004 11:22:20 GMT -5
Albus kuunteli Harryn tarinaa välillä nuökytellen päätään. "Vai sillä tavalla..." Hänellä ei ollut aavistustakaan kuinka Christina oli onnistunut pääsemään Tylypahkaan kenenkään huomaamatta. Siitä täytyisi ottaa selvää, vaikka Christina olikin aina ollut kyvykäs asioissa. Mutta Tylypahkaan ei noin vain huomaamatta tultu... Tai noh, saattoi se onnistua jos otti riskin ja tiesi mitä teki. Dumbledore vilkaisee paareilla makaavaa Mustaa ja hymähtää. "Niinpä minäkin luulen..." Velho naurahtaa. Ainakin musta hoiti velvollisuutensa harryn huoltajana vähän liiankin tunnollisesti joskus. Vaikka kyllähän se oli tiedossa, että musta kuolisi Harryn puolesta mutta... "No lähdetäänpäs sitten kouluun. Poppy täytyy herättää, on nimittäin jo myöhä. Joskaan sinä et varmaan ole sitä huomannut, ja Sirius vielä vähemmän..." Dumbledore sanoo ystävällisesti hymyillen ja nostaa sitten sauvan liikkeellä Siriuksen näkymättömät paarit ilmaan ja astuu ovesta ulos. "Tulehan sitten."
|
|
|
Post by Harry Potter on Aug 13, 2004 11:23:17 GMT -5
"Juu, juuri sillä tavalla." Hymähtää kolkosti. Joo, olipa tullut saatua muutama kidutuskirous Kuolonsyöjältä niskaan. Mitäpäs pienistä. Etenkin kun Voldemortin kidutuskirous samoissa raivomitoissa olisi paljon, siis todella paljon pahempi. Mutta kyseessä ei ollut äsken Voldemort ja hyvä niin.. se tästä nyt vielä puuttuisikin, että sellainen hullu olisi Harryn kimppuun käynyt. Siinä vaiheessa ei olisi saanut niskaan enää pelkkää kidutuskirousta. Poika tuhahtaa hiljaa ja hymyilee sitten Dumbledoren sanoille. Jep. Molemmat varmasti tiesivät miksi Sirius täällä oli. Sinänsä hyvä päivänvalintakin - tai noh, illan - että Harry sattui olemaan huispauskentällä. Vaikkakin poika oli siellä nykyään ollut joka ilta. Mutta tuskin Sirius oli joka ilta ollut katsomassa. Vai? Eh... Mustasta kun ei koskaan tiennyt. Ja myöhä tuolla tosiaan näytti olevan, paljonko lie sitten kellokin mahtoi olla. Oikeastaan Harry ei edes tahtonut tietää... Niin paljon kuitenkin, ettei Poppy tahtoisi tähän aikaan tulla herätetyksi. Poika hymähtää taas ja lähtee Dumbledoren perään kohti koulua. Olipas taas ilta. Ja vain koska kyseessä oli Harry Potter. Pah. Jos joku tälle pojalle oli kateellinen niin saisi miettiä muutaman kerran uudestaan. Sellaiseen kun ei todellakaan ollut syytä.<br> [Ja mii meen tekeen uuden topicin ^^]
|
|