|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 20, 2004 11:31:40 GMT -5
Oli aamu. Ensilumi laskeutui maahan hiljalleen, eikä menisi aikaakaan kun maa olisi hennon lumipeitteen alla. Kerrassaan ihanaa. Joulu olisi pian ovella.
Weasley ripusti muutaman kuusesta tippuneen koristeen takaisin puuhun ja asteli keittiöön. Molly oli jo kattanut aamiaspöydän valmiiksi eilen illalla, mutta kukaan ei näköjään ollut vielä tytön lisäksi herännyt. No eipä tuo oikeastaan ihme ollut, sillä pojat tuntuivat aina nukkuvan pidempään kuin hän. Mistä se sitten johtuikin? Sitä ei ainakaan Ginny tiennyt. Eivät nuo ainakaan yhtää häntä enempää liikkuneet ja temmeltäneet. Ei ollut helppoa olla perheen ainut tyttö. Veljet ne sitten jaksoivat aina kiusata naistenvaivojen kustannuksella tai muulla yhtä typerällä. Huoh. Pääsisipä niistäkin hetkeksi eroon. Ajatella, että jopa joulunsa hän sai joka vuosi viettää isoveljiensä valvovien silmien alla. Ankeaa.
|
|
|
|
Post by Tom on Jun 20, 2004 11:40:55 GMT -5
Jos lähtisi seuraamaan askelia jotka olivat jääneet vastasataneeseen lumeen löytäisi Tomin varmasti heti. Poika kantoi selässään harmaata reppua ja oli pukeutunut jästi vaatteisiin. Olihan joulu jo lähellä ja lomaa koulusta. Mustan hupparin huppu oli vedetty pään päälle suojaamaan kylmältä muta hennolta tuulelta. Valoa kajasti edestäpäin kun tuo kulki pitkin hiekka tietä toivoen löytävänsä jonkun jolta lainata puhelinta ja luvan lämmitellä lämpimän takkatulen ääressä. Tom hieroi käsiään yhteen ja puhalsi yrittäen pitää ne lämpiminä samalla kun saapui kotikolon pihaan. Tosin sitä ei tiennyt, että talo oli juuri kotikolo ja siellä asustivat Weasleyt.
Halliwell astui kuistille ja koputti oveen.
|
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 20, 2004 13:34:27 GMT -5
Weasleyn kahvin keittimessä oli varmaankin jotakin vikaa, kun se tuntui pitävän ihmeellista kuminaa. Kuinkas se nyt niin oli päässyt hajoamaan käsiin.. Ginny sulki keittimen ja tajusi vasta sitten, että tuo ääni ei tullutkaan keittimestä vaan heidän tammiseen kotioveensa koputettiin. Outoa. Kuka siellä nyt tähän aikaan aamusta olisi? Kello oli hyvä kun juuri ja juuri seitsemän tosin ulkona oli niin piemää, että saattaisi luulla olevan keskiyö.<br>Tyttö asteli epävarmoin askelin kukkaisessa yöpaidassaan ja vaaleanpunaisissa aamutossuissaan ovea kohti. Hiukset olivat letitetty eilen illalla, mutta yön aikana lettitkin olivat päässeet löystymään. Nyt hiukset olivat vähän miten sattui ja pieniä hius tupsuja oli irrallaan siellä sun täällä.<br>Unisena haukotellen Ginny avasi ulko-oven ja hänen suunsa tosiaan jäi auki hämmästyksestä. Mitä ihmettä Tom teki hänen kotiovellaan?
|
|
|
|
Post by Tom on Jun 22, 2004 4:10:27 GMT -5
Katsomatta edes kuka oven oli avannut Tom oli ehtinyt avata jos suunsa.. "Saisinko lainata puhelinta, bussi..." sanat takertuivat kurkkuun pojan nyt kohdistettua katseensa oven avaajaan ja samalla yhteen talon omistajista, Ginnyyn. Samoin kuin tytön, myös Halliwellin pojan suu loksahti auki hämmästuksestä. "Ginny?!" Tom rääkäisi, kuitenkin melko hiljaa ja laski hupparin huppunsa alas ja sai lopulta ilmeensä takaisin normaaliksi katsoessaa yö pukuista tyttöä. "Mitä sinä täällä...tai siis, sinä asut...varmaan?" takeltelee hieman ja virnistää lopuksi. "Bussi heitti ulos" sanoo lopulta kuin selveentääkseen Ginnylle miksi oli tullut näiden ulkoovelle tähän aikaan. Nythän oli joulu, tai ainakin se oli tulossa ja varhainen aamu. Pimeydestä voisi sanoa että yö..
|
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 22, 2004 4:29:59 GMT -5
Weasley katsoi silmät pyöreinä Tomia pitkään, ennen kuin tajusi edes millaisen näköisenä hän tässä ovella seisoskeli.
"Bussi? Okei... Odota hetki.." tyttö sanoi ja painoi oven kiinni.
Tyttö juoksi kohti yläkertaa pukeutuakseen, mutta hoksasikin matkalla, että hänhän oli jättänyt poika-paran pakkaseen.
"Olen minä idiootti.." Ginny kirosi itsekseen ja juoksi takaisin ovelle.
Ovi aukeni ja tyttö nappasi Halliwellin eteisen puolelle.
"Keittiössä on kahvia. Ota sieltä jos haluat.." tuo sanoi punastuneena ja ryntäsi sitten yläkertaan.
Kirotut yllätysvieraat. Miksei kukaan ollut varoittanut häntä tällaisesta?!
Tyttö pamautti huoneensa oven kiinni niin, että ei olisi epäilystäkään, etteikö Molly olisi ainakin herännyt tuohon. Weasley riisui yöpaitansa ja puki nopeasti ylleen punaisen villapaidan ja mustatsamettihousut. Molemmat kulutetun näköiset, kuten kaikki Weasleylla. Itseasiassa nämäkin housut olivat varmasti Georgen vanhat, mutta tällä hetkellä juuri sopivat Ginnylle.
|
|
|
|
Post by Tom on Jun 22, 2004 4:46:04 GMT -5
Tom katsoi hetken ulko-ovea kun pamahti kiinni hänen nenänsä edestä. Kun tuo oli kohottanut kättään koputtaakseen uudelleen se aukeni samassa uudestaan. Poika nyökkäsi tytölle vastaukseksi ja etsi katseellaan keittiötä samalla kun Ginny juoksi portaat ylös. Hetken mielijohteesta ja virnuiltuaan Tom oli jo lähdössä tuon perään, mutta siä ajateltuaan... entä jos Weasleyn vanhemmat tai kuka muu tahansa tulisi vastaan? Halliwell oli luihuinen, eikä se ainakaan usein antanut hyvää ensi makua.
Hymähdys. Miksi hän etsi keitiötä kun se oli hänen nenänsä edessä? Tyypillistä. Katseltuaan ympärilleen hetken Tom istuutui lähimpään tuoliin pöydän ääressä ja laski reppunsa vierelleen. Ei edes kauaa siinä ehtinyt istua kun kova kopsahdus säpsäytti poikaa niin että tämä oli lentää tuolilla nurin. Se nyt ei olisi uutta... Poika käännähti ympäri ja näki pöllön valuvan pitkin ikkunalasia maahan. Katsottuaan häkeltyneenä paikkaa jossa pöllön oli nähnyt sai poika säpsähtää vihdoin uudelleen samaisen pöllön tupsahdettua sisään takasta.
|
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 22, 2004 5:07:38 GMT -5
Ginny kampasi vielä hiuksensa ja avasi sitten huoneensa oven.
"Kas huomenta, kultaseni!" Mollyn ääni sanoi Weasleyn vierellä ja samassa tyttöä rutistettiin niin, ettei henki meinannut kulkea. "Minä menenkin alakertaan laittamaan aamiasta. Herätä sinä pojat."
Tytön äiti lähti iloisesti hymyillen talsimaan yöpaita, aamutossut ja papiljontit päässään rappusia alas.
"Äiti! Ei! Älä!" tyttö kiljahti.
Molly katsoi tytärtään hämillään. Mitäs kummaa?
"Minä.. Minä voin laittaa aamiaisen. Mene sinä vain vielä löhöilemään isän kanssa." tyttö sanoi hymyillen väkinäisesti.
"Mutta kultapieni.. Ethän sinä osaa keittää puuroakaan?" Molly hymähti.
Piru äidin periköön. Pitikö tuon sanoa se juuri nyt?!
"Osaanpas!" Ginny kivahti. "Mars petiin siitä! Minä hoidan aamiaisen!"
Lapsi ryntäsi äitinsä ohi keittiöön ja lukitsi tuon oven munalukolla.
"Ginny? Ginny, onko kaikki kunnossa?" Mollyn ääni sanoi oven takana.
"Kaikki on mainiosti äiti! Mene jo!" tyttö huusi ja haroi hiuksiaan.
Hetken aikaa Mollyn askeleita kuului vielä oven takaa, mutta sitten ne katosivat. Huh. Tyttö lysähti ovea vasten ja nosti sitten katsettaan Tomiin.
"Niin mitä sinä tulitkaan etsimään?" tuo kysyi hieman hengästyneenä.
|
|
|
|
Post by Tom on Jun 22, 2004 5:19:15 GMT -5
Mikä ihmeen talo Weasleyden kotikolo oikein oli. Kummistustalo? Pöllön jälkeen Tom sai säpsähtää vielä kerran kun kuuli Mollyn äänen, ja tämän sanat. Hetken siinä oltuaan Halliwell ymmärsi mitä Weasleyn äiti oli tarkoittanut. Tämä oli tulossa keittiöön! Tom katsoi vauhkona ympärilleen etsien jotain sopivaa paikkaa jonne mennä, muttei löyänyt kuin ulko oven. Tuoli narahti kun poika oli noussut seisomaan, huomaten samalla Ginnyn. Toisissa vaatteissa. Hetken tätä katsottuaan Tom oli kuin olisi herännyt transsista kuullessaan Ginnyn kysymyksen.
"Puhelinta...." Tom sai vastaukseksi tuijottaen edelleen Ginnya ja katsahti sitten pöllöön joka oli tupsahtanut takasta, hieman nokisena. "Teille taisi tulla postia.." mutisee hieman ja viittaa pöllöön joka istui tuolin selkänojalla Tomia vastapäätä.
|
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 22, 2004 5:36:39 GMT -5
Puhelinta.. Aivan.. Kyllä kyllä. Missäs heidän puhelimensa taas olikaan? Mitä?! Kyllä hän nyt sen tiesi.. Se oli tuota niin... Luoja..
"Ai juu.." tyttö sanoi hieman vaivautuneena ja asteli pöllön luo napaten kirjeen sen jalasta.
Heidän rakas Possunsa. Pieni, höpsö ja saattoi matkoillaan eksyä vaikka kuinka pitkiksi ajoiksi, mutta silti koko perhe rakasti sitä. Tai no.. Roninhan tuo pöllö oli, mutta kun se heidän toinen pöllönsä oli kadonnut jonnekin viime matkaansa lähdettyä.. Tiedä sitten minne suden suuhun joutunut.
Weasley avasi kirjeen. Mitäs mitäs...?
Arvoisa, herra Percy Weasley. Täten kutsumme teidät Taikaministeriön järjestämään juhlatilaisuuteen, jossa teillä olisi kunnia kirjoittaa kaikki ministeri Cornelius Toffeen sanat ja julkaista Päivän Profeettaan. Tilaisuus on...
No johan nyt. Percy oli muuttanut aikoja sitten pois ja edelleen heille sateli näitä kirjeitä. Ginnyn teki mieli heittää koko kirje kuorineen takkaan, mutta tunki sen kuitenkin housujensa taskuun. Mollyn ei saisi tätä nähdä. Saisi vain taas äidin ajattelemaan Percyn lähtöä enemmän. Sitä itkua ei kukaan kestäisi.
Weasley heräsi ajatuksistaan. Hän oli kokonaan unohtanut taas Halliwellin.
"Öm.. niin se puhelin." tyttö sanoi nolona ja viittasi sitten keittiön perimmäisessä nurkassa olevaan puhelimeen.
Siinähän se tosiaan oli. Kuinka hän ei sitä aiemmin ollut saanut mieleensä.. Vaivautuneen oloisena tyttö asteli kahvinkeittimen luo ja kaatoi kahvia itselleen.
"Maistuuko sinulle kahvi?" Ginny kysyi Tomilta varovasti.
Kyllä hän sentään kahvit osasi keittää, vaikke ehkä puuroa.
|
|
|
|
Post by Tom on Jun 22, 2004 6:53:37 GMT -5
"Joo...maistuu. Kiitos" Tom sanoi ja nousi pöydästä ja käveli puhelimen luo. Halliwell nosti kuulokkeen ja näppäili koti numeronsa. Puolivelho, isä jästi ja äiti noita, silloin ei ollut suuria ongelmia käyttää puhelinta. Kuulokkeesta kuului vaimea 'tuut tuut' ääni kun se lähti yhdistämään Halliwellien puhelimeen. Tympääntyneenä kun kukaan ei hetkeen vastannut poika alkoi nojata seinään. "Tämä on Halliwell perheen vastaaja, emme ole nyt tavoitettavissa, mutta voit jättää viestin äänimerkin jälkeen" tuttu ääni kehotti langan toisesta päästä. Tom ärähti joka mikä mitä luultavammin jäi vastaajaan ja laski kuulokkeen paikoilleen. Äiti ei ollut vastannut, isäkään tuskin vastaisi kun leijaili jossain taivaassa.. Ja sisaruksia ei ollut. Poika huohahti ja käveli takaisin Ginnyn luo ja istuutui tuoliin.
|
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 22, 2004 7:07:44 GMT -5
Weasley kaatoi kahvia Tomillekin ja laski sitten kupin pöydälle istuen tuota pojan paikkaa vastapäätä.<br>"Kuinka kaukaa sinä olet tänne tullut?" tyttö kysyi uteliaana, mutta silti varovasti.
Tämä oli todellakin outo tilanne. Tom halliwell, aamu seitsemältä, joulupäivänä, heidän ovellaan. Hyyyyvin mielenkiintoista. Ettei olisi kohtalolla nappulansa pelissä.. Voi kunpa olisikin. No hui.. Mitä hän oikein ajatteli.
"Ja miksi ihmeessä sinut heitettiin bussista ulos?" tuo vielä varovasti hörpäten sitten kahviaan.
|
|
|
|
Post by Tom on Jun 22, 2004 9:27:40 GMT -5
Ginnyn kysymykset herättivät pojan taas katselemasta ympäri taloa sekä henkilöä edessään. Hörppää hieman kahvia ja laskee kupin varovasti takaisin pöydälle.
"Mm.. lähimmältä bussi pysäkiltä, heittivät ulos kun rahat loppui kesken.. Olin menossa kotiin kun kävin katsomassa huispaus matsia" Tom sanoi ehkä itsekkin hieman varoen, viimeksi Ginnyn kanssa rahasta puhuttuaan tuo oli lähtenyt. Pitäisi olla varovainen ellei haluaisi joutua takaisin pakkaseen. Kohottaa katseensa kahvikupistaan Ginnyyn. Se hetki. Se suudelma... Hitto, taas se mitä nyt muuta ajatella. Joki muu aihe nyt vain.. Tai sitten ei. Olihan sitä kiva muistella. Virnistää itsekseen ja vilkaisee sitten reppuaan jalkojensa juuressa - huispaus matsi... sieltä Tom oli tulossa, todisteena tumman harmaa reppu jonka sisällä erilaisia huispaukseen liittyviä esineitä. Ei se tosin kovin virallinen ollut. Mutta matsi mikä matsi. Ja Halliwell piti huispauksesta.
|
|
|
|
Post by Ginny Weasley on Jun 22, 2004 9:56:41 GMT -5
Weasley hymähti. Vai loppuivat tuolta rahat kesken. Jotenkin tuttu tilanne.
"Huispaus matsi? Ketkä vastakkain?" Ginny kysyi kuj ei oikein muutakaan puheen aihetta juuri keksinyt.
Itseasiassa häntä kyllä aihe kiinnosti, mutta kun Tomin kanssa olisi voinut paljon muustakin jutella.. He eivät olleetkaan kamalasti pitäneet yhteyksiä sen Tylyahon jälkeisen tapahtuman jälkeen. No ehkä se merkitsi vain, ettei Halliwell ollut tosissaan hänen suhteen. Sattumaltahan tuo oli nytkin tänne putkahtanut.
"Et vissiin saanut yhteyttä vanhempiisi?" Weasley sanoi katsellen ulos ikkunasta ja hörppäsi sitten kahvia taas.
|
|
|
|
Post by MollyWeasley on Jul 4, 2004 15:45:51 GMT -5
//Hmm... tuppaudun mukaan, vaikka Mollyhan esiintyikin jo pelissä aiemmin!//
"Ginny? Onko kaikki hyvin??!!!" Kuuluu taas oven takaa ääni "Ginnyyy??!" *Vetää taikasauvansa esiin ja osoittaa oven lukkoa* "Alohomora..." Samassa lukko lennähtää auki ja Molly astuu sisään "Ginny..." *Huomaa Tomin* "Ginny? Mitä hän täällä tekee?" *Kysyy Ginnyltä tiukkaan sävyyn* "Hänhän on... luihuinen!" *Sanoo tiukasti ja katsoo Ginnyä*
|
|
|
|
Post by Tom on Jul 11, 2004 4:08:50 GMT -5
Tuskin suu edes ehtii avautua jotta Tom voisi vastata Ginnyn kysymyksille kun Mollyn ääni kantautui kauempaa ja samalla kuului hienoinen narina kun ovi lennästi auki ja Weasleyn äiti astui keittiöön. Aluksi tuo vaikutti lempeältä ilmestykseltä mutta äänen sävy oli toista laatua. Kun Molly nimitti Tomia luihuiseksi, tajusi Tom vasta sitten miten merkillinen ilmestys tämä oli puhdasveristen Weasleyden keittiössä rohkelikko tytön seurassa. Mutta mistä tuo tiesi pojan olevan luihuinen? Katse kiersi omista vaatteista reppuun, mikään ulkoinen puoli ei sitä ainakaan kertoisi. Ei mitään vihreää tai hopeaa, reppu vain tumman harmaa.. outoa. tom kohotti hieman toisa kulmaansa sen jälkeen kun oli hypännyt ylös tuolista melkein kaataen kahvi kuppinsa ja vilkaisi Ginnya ja taas Mollya saamatta aikaan mitään puheen tapaista. "Minä....tuota..."
|
|
