|
|
Post by Destiny Durham on Nov 2, 2004 14:14:38 GMT -5
Destiny asteli varovaisesti Myrtin vessaan ja käveli varovaisesti lammikoiden päältä lähimmän kopin luo. Hän meni koppiin, sulki sen ja kaivoi viittansa uumenista kirjan, pienen, maagisen kirjan. Se oli päällystetty sinisellä sametilla. Destiny laski kirjan pytyn kannelle ja käänteli sen kellastuneita sivuja. Kirja oli nimittäin koulun kirjastosta ja kiinnosti valtavasti tyttöä vaikkei hän kunnolla tiennytkään sen sisältöä.<br>Varovaisesti Destiny otti taikasauvansa viitan taskusta ja loi sillä valon koppiin." Valois!" Hän sanoi ja pieni valotuikki syttyi sauvan kärkeen. Hitaasti Destiny ryhtyi selaamaan kirjaa..mitä se sitten sisälsikin.
Hän pelästyi huomatessaan ettei loitsut olleet lainkaan hänen ikäluokkaansa kuuluville noidille, vaan harjaantuneille ja kokeneille.
Hieman värisevänä Destiny huokaisi syvään ja selasi kirjan loppuun. Mitä hän tekisi moiselle? Liian vaikeitako loitsuja? Destiny sulki silmänsä ja tunsi sen taas..polttavan...viiltävän kivun sisällään...
Destiny avasi silmänsä rakoselleen...huomaamattaan hän oli vajonnut lattialle kontilleen. Sauva oli vierinyt kopin ulkopuolelle. Tärisevänä Destiny nousi puoliseisomaan ja otti kirjan uudestaan käsiinsä. Tälle olisi varmasti jokin syy...jokin hyvä syy...
Destiny avasi hitaasti kopin oven ja varmisti ettei kukaan ollut näkemässä. Nopeasti hän kahmaisi sauvansa ja paineli takaisin koppiin ja lukitsi oven. Hän istui pytylle ja selasi kirjaa..hänen täytyisi löytää jokin loitsu särkyä vastaan...mikään muu ei taatusti auttaisi...
|
|
|
|
Post by Lavender Brown on Nov 6, 2004 4:16:22 GMT -5
/tunkeilen nyt tänne, jos en saa nii ignore tää viesti.../
Lavender käveli reippain askelin kohti myrtin vessaa, pitää hakea se, pitää hakea se...... sanat soivat hänen päässään.
Lavender avasi oven ja astui sisään. Hän käveli äkkiä yhden ikkunan luo ja rupesi tutkimaan sen pieltä. Hän irrotti pienen kiven ja otti sen takaa puisen rasian. Lavender laittoi sen äkkiä taskuunsa ja oli jo lähdössä pois. Hän kuitenkin päätti jäädä vielä tutkimaan tavaraa.
Lavender meni ikkunalaudalle istumaan ja otti laatikon, hän avasi sen ja otti sieltä hopeisen riipuksen. Riipuksessa oli pieni medaljonki.
|
|
|
|
Post by Destiny Durham on Nov 8, 2004 8:10:27 GMT -5
Destiny paukautti kirjan nopeasti kiinni kuin peläten jonkun tulevan hänen koppiinsa. Hän kuuli kuinka joku tai jokin astui vessaan. Hiljaa jännittyneenä Destiny kyykistyi lattialle ja yritti oven alta nähdä tulijan. Hän ei kuitenkaan nähnyt ketään. Raskaasti mutta hiljaa hengittäen Destiny yritti teeskennellä kuin vessassa ei olisi ketään. Sitten hän havahtui. Ei hän kuitenkaan siinäkään voisi koko loppupäivää istua. Nyt oli hyvät neuvot tarpeen. Destiny ei halunnut kenenkään huomaavan häntä koska siitä heräisi epäilyttäviä huhuja sattumanvaraisia kipuja läpi käyvästä Destinysta. Destiny nojasi kopin oveen ja sulki silmänsä. Hiljaisuutta ei kuitenkaan ehtinyt kestää kuin hetken sillä kopin ovi oli hauras vaikka se oli lukossa ja se lennähti auki. Destiny kiljaisi niin että koko vessassa kaikui ja lensi päistikkaa kiviselle vessan lattialle.
|
|
|
|
Post by Lavender Brown on Nov 10, 2004 12:35:23 GMT -5
Lavender säikähti räsähdys ääntä joka kuului yhtäkkiä. Hän käänsi päänsä äänen suuntaan ja huomasi tytön makaavan lattialla.
"Ööh.... mä luulin ettei täällä oo ketään.... Eikai sua sattunu?" Lavender sanoi ja meni tytön luo hän ojensi kätensä tytölle.
Lavender vilkaisi kirjaa tytön kädessä. Lavender katsoi tyttöön ja koitti muistella onko nähnyt tämän ennen, Lavender ei saanut mieleensä mitään. Äkkiä hän huomasi pitävänsä korua kädessään, hän laittoi sen äkkiä taskuun.
|
|
|
|
Post by Destiny Durham on Nov 10, 2004 13:38:12 GMT -5
" Ööh..." Destiny mutisi nolona ja sulki koppinsa oven nolostuneena." Tuota...ei..ei minua sattunut...hmm...oli vähän lennokas lähtö...heh heh..." Destiny hihitteli arasti ja piilotteli kirjaa selkänsä takana." Mutta mitä sinä täällä teet...tarkoitan...eikö sinulla ole oppitunteja?" Destiny kysyi ihmeissään. Hän kuitenkin havaitsi ettei Lavender ollut suinkaan tullut vessaan. Hän oli tekemässä jotain aivan muuta. Siitä Destiny oli varma.
|
|
|
|
Post by Lavender Brown on Nov 11, 2004 7:17:57 GMT -5
Lavender sanoi: "Noh.... kyllä pitäis olla, mutta mä en vaan menny sinne. Ja samaa voisin kysyä sulta..." hän vilkaisi itseään peilistä.
" Ootkos sä Destiny? Mä oon nimittäin niin taliaivo etten muista välillä mitään." Lavender hymyili.
Hän huomasi tytön piilottelevan sitä kirjaa, Lavender ei kuitenkaan halunnut puuttua muiden yksityisasioihin. Toivottavasti Myrtti ei nyt tulisi, sitä saattaisi hyvinkin hauskuttaa muiden kaatumiset.
|
|
|
|
Post by Destiny Durham on Nov 14, 2004 4:57:40 GMT -5
" Joo...minä olen Destiny." Destiny sanoi ja oikoi mekkoaan." Minulla on hyppytunti...muodonmuutosten- tunti peruutettiin joten päätin tulla tänne ja öh...mietiskellä ylimääräisiä.<br>Destiny oli hetken aivan hiljaa ja tarkkaili Lavenderia.
Sitten hän ei enää kestänyt...hän oli liian utelias...
" M- mitä sinä piilottelet?" Hän paukautti ja punehtui. Ei hän olisi saanut puuttua toisten asioihin...mutta minkäs mahdat kun olet kiinnostunut.
|
|
|
|
Post by Lavender Brown on Nov 16, 2004 13:15:42 GMT -5
Lavender katsoi hämmästyneenä Destinyä ja sanoi sitten hämmentyneenä: "No ööö.......... se on vain sellanen juttu, vanha juttu, et varmaan tajuaisi mitään vaikka selittäisinki sinulle. Vain vanha koru."
Hän oli vähän aikaa hiljaa ja kysyi sitten vastakysymyksen: "Samaa voisin kyllä kysyä sinulta..." Lavende käänsi katseensa peiliin. Hän sipaisi hiuskiehkuran pois kasvoiltaan.
Tylypahkassa on aina enemmän ja enemmän salaisuuksia, Lavende ajatteli, onhan se kyllä välillä ihan mukavaakin, jännitystä elämää.
|
|
|
|
Post by Destiny Durham on Nov 17, 2004 8:41:06 GMT -5
Destinya alkoi hermostuttamaan. Hänen kätensä tärisivät ja naama punehtui korvia myöten.
" M- minä etsin r- rauhaa." Hän sanoi nopeasti ja vilautti Lavenderille kirjaansa ja piilotti sen takaisin selkänsä taakse." Että sellaista..."
Destiny käveli vessan ikkunan luo ja avasi sen.
Kylmä viima kävi hänen kasvoilleen, mutta Destiny ei siitä välittänyt vaan katsoi kauas mitään näkemättömin silmin.
|
|
|
|
Post by Lavender Brown on Nov 18, 2004 10:30:22 GMT -5
"Ahaa..." Lavender sanoi, hän ei ihan tajunnut Destinyä, mutta yritti antaa asian olla. Jotain erikoista siinä kirjassa on. Lavender otti riipuksen ja laittoikin sen kaulaansa sen sijaan että olisi piilottanut sen uudestaan.
Medaljonki heijasti auringon valoa, mitä avoimesta ikkunasta tuli. "Täällähän alkaa tulla kylmä.... Haluatko sinä että lähden? Jos haluat olla rauhassa..." Lavender sanoi ja katsoi Destinyä. Kyllä Lavender voisi lähteä, ei hän halunnut puuttua toisten asioihin.
|
|
|
|
Post by Destiny Durham on Dec 6, 2004 6:58:29 GMT -5
Destiny kääntyi ympäri ja katsoi Lavenderia. Hän sai idean.
" Ei, ei sinun tarvitse lähteä. Itseasiassa minulla on hyvä idea, jotta elämämme ei kävisi turhan mutkikkaaksi...pysytkö kärryillä? Tarkoitan että..."
Destiny käveli Lavenderin luo ja näytti kirjaansa.
" Jos minä kerron mitä minä täällä toimitin, sinä kerrot mitä sinä teit, ok? Olisimme sujut. Molemmilla yksi salaisuus kannettavanaan...sama taakka...sama vastuu.." Destiny innostui ja hänen kalvakat kasvonsa hehkuivat nyt punaisena." Miten on?"
|
|
|
|
Post by Lavender Brown on Dec 9, 2004 12:22:19 GMT -5
"Ööh, no okei, muista sitte ettet pety mun juttuun, koska se saattaa kuulostaa muista ihan tyhmältä, mutta mulle se on tärkeetä..." Lavender sanoi ja käänsi katseensa maahan. Hän nosti päänsä ja otti taskustaan medaljongin.
Hän avasi sen ja näytti kuvia kahdesta ihmisestä. Toinen esitti vihaisen näköistä miestä, jonka tummat hiukset oli kammattu sileiksi sivuille. Toisessa oli nainen joka oli ystävällisemmän näköinen ja jolla oli pitkät kiharat hiukset. Kumpikin kuva liikkui, ja nainen ja mies paransivat asentoaan kuvassa.
"Tässä on minun isoisäni, hän oli aika salaperäinen tyyppi, ei kertonut kenellekään puuhistaan. Ja tämä toinen on minun isoäitini mukava ja ystävällinen. Ne kumpikin katosi matkalla Ranskaan, kukaan ei tiedä miksi, ja minä olen ruvennut ottamaan selvittämään heistä tietoa, esim. isoisäni puuhista. Katselen välillä kuvia, löytääkseni jotain lisää." Lavender sanoi ja sulki medaljongin.
Sitten hän jatkoi: "Että ei sen ihmeellisempää..." Lavender katsoi odottavasti Destinyyn.
|
|
|
|
Post by Destiny Durham on Dec 9, 2004 13:19:14 GMT -5
"Hmm..." Destiny sanoi ja kaivoi kirjansa esiin.
"Minä lainasin tämän koulun kirjastosta. Se sisältää mutkikkaita loitsuja." Destiny piti tauon.
"Jutun nimi on se, että eräänä iltana tunsin viiltävän, polttavan kivun sisälläni. En tiedä mitä se oli, mutta normaalia se ei taatusti ollut. Tuntui kuin...kuin...kaikki sisältäni olisi ollut....tulessa." Destiny piti harkitsevan tauon."Mutta minä en tiedä mistä se johtuu, mitä se minulle merkitsee tai edes mikä se on. Luultavasti jokin kirous...mutta miksi juuri minussa?" Pitkä tauko vallitsi vessaa.
"Ja nyt minä yritän etsiä tälle vastakirousta, joka ilmeisestikin vaikuttaa vaikealta tehtävältä, koska kirjan loitsut ovat vaikeita." Destiny sanoi ja aukaisi kirjan keskeltä Lavenderin nähtäväksi. Sitten hän sulki kirjansa."Näin minä toimin ja luulen ettei Matami Pomfrey selvittele näitä tilanteita päivittäisesti. En halua sotkea tähän ketään mukaan."
Destiny käveli muutaman askeleen vessan ovelle päin, kunnes hän muisti erään asian.
"Lavender...minä oletan että tämä pysyy salaisuutena.
Lupaan etten kerro sinun tarinaasi kenellekkään."
Hän sanoi.
|
|
|
|
Post by Lavender Brown on Dec 16, 2004 8:07:49 GMT -5
Lavender katsoi Destinyyn ja nyökkäsi. Sitten hän sanoi: "Kiitos, enkä minä sano sinun asiaasi kenellekään." Hän käveli ikkunan luo ja istui laudalle. Lavender toivoi että Destiny saisi selville vaivansa, ja että hän itse saisi myös omat asiansa selville.
Lavenderia kuitenkin arvellutti, oliko Destiny löytänyt kirjan kirjastosta ja mistä sieltä. Hän vilkaisi äkkiä Destinyyn ja käänsi sitten katseensa takaisin kädessään olevaan medaljonkiin.
|
|
