|
|
Post by Clara Moore on Jun 18, 2004 10:14:06 GMT -5
Kuuntelee tuota.
"Etkä ole tulossa. Pitäähän sitä hieman varovainenkin olla", sanoo hymyillen. Mussuttaa leipää tyytyväisenä ja tapittaa poikaa juoden välistä viiniä. Tarpeeksi kun joisi niin sittenhän se ilo raikaisikin. Heh. Syötyään yhden ottaa toisen. Ja jatkaa syömistä. Nälkähän tässä oli tullut kun aamiainen oli jäänyt välistä.<br>"Mm. Eikös Hermionella ollut joku kotitonttu-yhdistys vai jotai?", kysäisee sitten.
|
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 18, 2004 10:32:25 GMT -5
"Joo, mutta minä taidan olla vähän liikaaki. Tai en minä tiedä."
Voisiko Harryn elämäntilanteessa olla edes liian varovainen? Eipä kai. Tyyppi oli Voldemortin tappolistan ensimmäisellä ja ainoalla sijalla, se hullu oli keksinyt jo melkoisen montakin keinoa yrittää tappaa Harryn tosin aina epäonnistunut ja sitten vielä Voldemort tai joku muu laittoi Pikku Whingingiin kaksi ankeuttajaa. Ja tyyppi, jota luuli aivan parhaaksi PVS opettajaksi osoittautuikin Kuolonsyöjäksi, joka oli varmistanut Harryn pääsyn pokaalille, Cedric mukavana lisänä, jotta se vain lisäisi Harryn omaatuntoa ja henkisiä tuskia ja kaikkea.
"No joo.. hällä väliä. En minä sitä hullua ala nyt miettimään. Ja Hermionella oli joo sellainen kotitonttu-yhdistys. En tiedä onko enää mutta nimi oli kuitenkin S.Y.L.K.Y. ja hän yritti sillä saada kotitontut vapautetuiksi tai jotain."
Niinkuin aiheen Voldemort unohtaminen muka olisi helppoa. Ja pah. Muille kyllä, Harrylle ei kun se äijä muistutti itseään sillä, että arpea vihloi.
|
|
|
|
Post by Clara Moore on Jun 18, 2004 10:45:39 GMT -5
"Ehkä, ehkä et", sanoo hymyillen. Tulee sitten tuon syliin ja katsoo tuota sulosesti ja suutelee tuota.
"Älä sinä huolehdi turhia.. Ei ole mitään pahaa mitä ei hento käteni torjuisi", sanoo hymyillen ja suutelee tuota uudelleen. Jotenkin hänellä oli taas hellyyden kipeä olo. Ja jotenkin turvaton. Ja se lähti pois vain tuon lähellä. Outoa sinänsä. Että luulisi että tuon lähellä olisi turvaton olo koska Voldemort jahtasi tuota ja kaikki tuon läheiset oli vaarassa mutta ei.
|
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 18, 2004 11:01:54 GMT -5
Oi kyllä Harry mietti sitä liikaa mutta ei kai se mikään ihme ollut. Ihan kuka vain samassa elämäntilanteessa olevakin miettisi. Hymyilee tytölle, kun tuo tulee syliin istumaan ja katsoo takaisin vähintään yhtä suloisesti vastaten sen jälkeen suudelmaan. Harry kietoo kätensä Claran ympäri ja hymyilee tytölle hymähtäen sitten tuon sanoille ja nostaa tytön käten silmiensä eteen. Hento sinänsä tosiaan... Laskee käden pois ja vastaa toiseenkin suudelmaan kiedottuaan ensin taas kätensä kunnolla Claran ympärille. Suudelman jälkeen Harry vain hymyilee sanomatta sanaakaan ja katsoo Claraa.
|
|
|
|
Post by Clara Moore on Jun 18, 2004 11:15:21 GMT -5
Hymyilee tuolle ja tuon pikku tempauksille. Katsoo tuota ja kietoo omat kädet tuon ympärille ja tapittaa tuota silmiin. Suukottelee tuon kasvoja hymyillen ja painaa pään tuon olkapäälle huokaisten. Suukottelee tuon kaulaa ja koko keho rentoutuu hitaasti. Äh.. Ihanan rento olo..
[Tuli uninen olo -.-]
|
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 18, 2004 11:43:04 GMT -5
[Nooh älä välitä.. itsellekin tulee kohta...]
Tapittaa myös silmiin hymy kasvoillaan ja kirkkaan vihreät silmät sädehtien. Ja taas kasvoille tulee jokin virnistyksen ja hymyn sekainen, kun Clara alkaa suukotella kasvoja tosin sekin vaihtuu pelkäksi hymyksi, kun tyttö painaa päänsä tuohon olkapäätä vasten. Harry heittää päätään ihan vähän sivuun Claran suukotellessa kaulaa - se kun sattuu kutittamaan ja huokaisee sitten vetäisten tytön hieman paremmin hellästi syliinsä ja suukottaa tuon otsaa.
"Äsh, miksi me huomasimme toisemme vasta nyt?"
|
|
|
|
Post by Clara Moore on Jun 18, 2004 11:51:42 GMT -5
Hymyilee vain.
"Niin, me oisimme voineet olla jo yhdessä, aiemmin.. Mutta en tiedä. Minulla oli Marie. Ja no, minä olin aika ujo ihminen ja koska se oli niin lääpällään suhun.. Ei sitä itse tsiigailla sillon ystävän ihastusten perää. Ja ehkä parempi näin.. Nyt mulla on nimittäi aikaa olla sun kaa ni paljo ku haluan",sanoo ja suutelee tuota hellästi ja huokaa tyytyväisenä.<br>
[Näläkä]
|
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 18, 2004 13:25:22 GMT -5
Kääntää hieman yllättyneenä katseensa Claraan. Marie oli ollut hulluna Harryyn? No tuo oli uutinen.
"Niin no.. eipä sitä tosiaan ystävien ihastuksia pahemmin katsella... Ja muutenkin."
Hymyilee yllättyneisyyden jälkeen ja vastaa tuohon neidon hellään suudelmaan ja hymyilee sitten taas katsoen tuota. Huah, Harry oli onnellinen mutta kauanko tätä onnea saisi kestää? Toivottavasti ja mikäli se Harrysta oli kiinni niin kauan... Todella kauan.
|
|
|
|
Post by Clara Moore on Jun 18, 2004 13:33:13 GMT -5
Hymyilee ja kääntää katseensa koriin ja ottaa muutaman rypäleen.
"Haluatko?", kysyy ja syö yhden ja virnistää ilkikurisesti.
"Mm... Eihän sitä.. Mä en iki iki ikinä halua erota susta. Ei tää rakkaus saa ikinä loppua.. Vaikka kaikki sanoo että teininä koetaan rakkautta mutta se ei koskaan kestä", sanoo ja masentuu pienesti. Olisiko niin että kun kesä alkaa he eroaisivat. Kauhea ajatus.
"Ja ajatella.. Joudumme olemaan joulu- ja kesäloman erossa. Kun kesällä olet niiden jästien luona ja ne ei varmaan päästä sua mun luo tai mua sinne.. Ja jouluna menen kotiin vaikkei siellä ketää ole ku vanhemmat on töissä, ellet halua tulla sinne mukaan", sanoo hiljaa.
|
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 18, 2004 14:09:48 GMT -5
"Jep jep... ."
Virnistää tytön kysymykselle vastauksensa jälkeen. Rypäleitä ei ollutkaan tullut syötyä pitkään aikaan. Harry hymyilee Claran sanoessa, ettei halua ikinä erota Harrysta. Kuka tässä oli eroamisesta puhunutkaan? Virnistää mielessään. Tai no... eräs pieni ääni pään sisällä käski jättää tytön rauhaan koska tämä oli hengenvaarallista ja tulella leikkimistä. Pah. Kai Harrylla sentään olisi oikeus olla onnellinen. Tosin mikäli se oli eräästä pannupäästä kiinni niin vastaus oli ei. Tällä pojalla ei ollut oikeutta olla onnellinen ainakaan kauan mutta Clarahan oli sanonut ottavansa sen riskin kuten kaikki Harryn ystävät ja muut. Katsoo surullisesti, kun tuo masentuu pienesti.
"Hei... Kyllä tämä kestää. Vaikka niin kauan kunnes kuolema meidät erottaa."
Hymähtää, nostaa hieman tytön päätä leuasta ylös ja antaa tuolle suukon suulle ja hymyilee rohkaisevasti. Tiedä sitten koska se kuolema tulisi....
"No joo...ne ovat vain onnellisia, jos en ole siellä niiden nurkissa meluamassa. Niin kuin minä muka meluaisin. Ja jos minulle nyt yhtäkkiä ei mitään muita menoja tule niin minä tulen mielelläni teille pitämään yksinäiselle omalle rohkelikon pikku pirulleni seuraa."
Virnistää ja suutelee taas - olikohan tuosta suutelemista tullut jo liian riippuvaiseksi? Ainakin tuosta tytöstä oli tullut jo liian riippuvaiseksi.
|
|
|
|
Post by Clara Moore on Jun 18, 2004 14:23:48 GMT -5
Hymyilee tuolle. Ojentaa sitten tuon suuta kohti rypälettä virnuillen ilkikurisesti. Hauskaa. Aina.
"Tuo kuulosti jo häävalalta", naurahtaa ja suukottaa tuota. Hymyilee tuon viimeisille sanoille ja melkein purskahtaa itkuun. Mikä ihme hänellä oli? Vaikkakin onnesta once again. Halaa tuota lujaa ja huokaa tyytyväisenä.<br>"Sinä olet ihana. Kiitos että olet olemassa!", sanoo tuolle.
|
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 18, 2004 14:39:25 GMT -5
Nappaa rypäleen suuhunsa ja syö sen melkoisen nopeasti, jonka jälkeen naurahtaa Claran sanoille häävalasta virnuillen itsekin ilkikurisesti.
"Ehkä se oli sellainen... ."
Pitää pienen tauon ja katsoo Claran reaktiota. Ja taas se uhkaa tulla mieleen mutta Harry saa ajatuksen Tom Lomen Valedrosta pidettyä suunnilleen poissa mielestä.<br>".. no ei vaineskaan. En minä aio vielä pitkään aikaan ajatella naimisiinmenoa ja muutakaan siihen liittyvää."
Virnistää ja hymyilee kun Clara suukottaa ja suukottaa itse tyttöä sen jälkeen eri puolille kasvoja ja hymyilee. Harry hätkähtää vähän tuota halausta ja hymyilee sitten taas saatuaan hieman horjahtaneen tasapainonsa takaisin ja halaa lujasti Claraa.
"Kiitos itsellesi, että olet olemassa vaikka noh.. saamme kai kiittää olemassaolostamme aivan muita. Ja sinäkin olet ihana."
Huokaisee ja rutistaa.
|
|
|
|
Post by Clara Moore on Jun 18, 2004 14:48:43 GMT -5
Hymyilee tuolle pyörittäen päätään.
"Hassu", sanoo ja hymyilee. Pitelee tuosta ja hymyilee.
"Olen niin onnekas kun saan olla kanssasi. Ja minä toivon ettei ikinä jouduta eroamaan. Minä en ikinä halua mitään muuta kuin sinut..", neito sanoo. Jo tässä vaiheessa hän tunsi että halusi elää loppuelämänsä tuon kanssa.
|
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 18, 2004 14:55:24 GMT -5
Hymyilee ja virnistää.
"Hassu Tassu, Lähmänassu."
Naurahtaa. Tuokin vain tuli yhtäkkiä mieleen. Toinen mieleen tullut oli tosin hassu se on pienikin tassu mutta olkoon. Harry hymyilee ja pitelee Claraa sylissään kädet neidon ympäri kiedottuina yllättyen hieman tuon sanoista. Silmät hieman suurenee ja kohottaa kulmiaan pikaisesti.
"Niinkö? Todellako? No ei... Niin minäkin olen onnellinen, kun saan olla sinun kanssasi ja toivon myös, ettei tämä lopu."
Mieleen tulee jostain syystä pikaisesti James ja Lily tälle samalle paikalle samaan tapaan asettuneina ja keskustelemassa mikäli tämä nyt edes mitään kunnon keskustelua oli mutta se pyyhkiytyy nopeasti pois. Harry suukottaa ensin pienin suukoin tuon kaulaa ja sitten suutelee neidon kaulaa ja siitä sitten toiselle poskelle ja siitä huulille... Wow.
|
|
|
|
Post by Clara Moore on Jun 19, 2004 1:28:33 GMT -5
Naurahtaa tuon sanoille. Ihana. Huumorintajua ainakin löytyi. Hymyilee tuon sanoille ja lämpimät aallot kulkee tuon keholla tuon suukotellessa ja inahtaa pienesti. Oh god. Ihanaa. Täydellistä. Suutelee tuota takaisin ja hymyilee. Suukottelee tuon kasvoja ja suukottelee tuon huulia pikkusuudelmilla.
|
|
