|
Post by Draco Malfoy on Jun 11, 2004 15:16:37 GMT -5
"Entäs se kuolaava kummisetäsi Sirius.. Aikamoinen säälittävä tapaus hänkin.. Pakkomielteinen kuulema Jamesista..", malfoy aloittaa silkkisen ilkeällä äänellään. Tämän täytyi olla arka kohta. "Näinkin sen kuolaavan rinnuksillesi juna-asemalla.. Aika rohkea veto joka käy kalliiksi.. Olemme jo aivan hänen kintereillään", Malfoy sanoo pirullisesti. "Mitä sinä näet siinä piskissä?", kysyy sitten hymyillen.
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 11, 2004 15:29:57 GMT -5
Tuhahtaa ensin tuon aloittaessa lauseensa. Ei kai nyt jotain Cedricistä taas? Malfoyn mainitessa sanan kummisetä ja sen jälkeen Sirius, Harry hätkähtää ja kuuntelee tuon sanat loppuun. Draco tiesi. Lucius tiesi. Mutta eivät ne voineet tietää missä Sirius oli. Eihän sitä taloa edes näkynyt ellei osannut laittaa sitä näyttäytymään. Kunpa Sirius pysyisi siellä... . 'Mitä sinä näet siinä piskissä?' Harry vapisee, raivosta tosin. "En ainakaan mitään sellaista hapannaamaa, joka on koko ajan niinkuin olisi sinut nenän alla." Harry syöksyy kohti Malfoyta käydäkseen tuon kimppuun. Ei taikavoimin tällä kertaa vaan käsin. Nyt tuo oli mennyt liian pitkälle. Tälle pojalle kun ei Siriusta haukuttaisi.
|
|
|
Post by Draco Malfoy on Jun 11, 2004 15:37:37 GMT -5
Virnuilee tuolle. Ihmeen hyvin tuo murtuneella jalalla kulki. Ihme parantuminen, eh? "Joko räjähti?", Malfoy kysyy. Katsoo aprikoivasti tuota. Tuo tosiaan aikoi varmasti tehdä hänestä muussia. No eihän se käynyt päinsä. Hänen ulkonäkönsä. Hänen juuri hoidetut kasvonsa. Parahtaa ajatuksistaan kun poika on jo hänen kimpussa. Yrittää päästä eroon tuosta takiaisesta potkimalla tuota kipeään jalkaan. "Niin jästimäistä!", ärähtää.
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 11, 2004 15:50:02 GMT -5
Hämmentyy itsekin kun onnistuu käymään tuon kimppuun. Noh, raivo sai ihmeitä aikaan. Samoin viha. Tässä tapauksessa minkäänlaisesta rakkaudesta olisi turha puhua mutta se nyt sattui olemaan myös yksi ihmeiden aiheuttelija. Ja nyt tuo todellakin oli mennyt liian pitkälle. Kaiken muun Harry ehkä kesti mutta ei Siriuksen tai vanhempiensa tai kenenkään muunkaan itsellensä tärkeän henkilön haukkumista. Draco tässä saisi katua... . Irvistelee Malfoyn potkiessa tuota kipeään jalkaan, joka tulee entistäkin kipeämmäksi ja yrittää samalla hakata koko tyypin muusiksi. Ärähtää Malfoyn sanoille. Tuolla oli jästit housuissaan.
|
|
|
Post by Draco Malfoy on Jun 11, 2004 15:54:13 GMT -5
Puree huultaan. Ei kivaa tulla hakatuksi. Menisi taas kiva aika parannellessa. "Näemmä olet enemmän jästi kuin velho herra Potter", poika jatkaa irvailuaan. "Sirius olisi niin ylpeä kun hänen lemmikkikoiransa täällä toimii hänen jatkeenaan..", sanoo yrittäessä hieman perääntyä ja huitaisee tuota nyrkillä päin näköä. Kävihän se näimnkin vaikka tästä jäi muistot. No, tällä vauhdilla tuo herra saisi maistaa kidutusta lisää kun tuo rauhoittuisi hieman. "Vai ovatko kaikki Potterit yhtä vinksahtaneita päästään? Lienee Mustakin aika vinksahtanut", Draco sanoo.
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 11, 2004 16:05:54 GMT -5
Lennähtää hieman kauemmaksi tuon iskiessä nyrkillä ja kiroaa istuessaan maassa horjahdettuaan kipeällä jalallaan suuren kivunhuudon säestämänä. Harry katsoo murhaavasti Malfoyta yrittäen olla välittämättä jalassaan viiltävästä tuskasta... . "Sirius ei ole vinksahtanut, tiedoksi sinne sinun sahanpuru aivoihisi! Ja ei ole kukaan tästä suvustakaan!" Pääsisiköhän Harry ylös? Ehkäpä... Ehkäpä... Tuo yrittää mutta koska tässä nyt ei satu mitään seinää vieressä tukena olemaan tai muuta vastaavaa, mätkähtää takaisin maahan ja yrittää toisella tavalla uudestaan päästen nyt ylös pienen matkan päässä Malfoysta edellisen nyrkin iskun vuoksi ja puristaa sauvaansa kädessään. Antaisi tulla vain.
|
|
|
Post by Draco Malfoy on Jun 11, 2004 16:12:16 GMT -5
Katselee tuota. "No, vaikea uskoa", Malfoy virnuilee ja osoittaa sauvalla. "En voi sietää jästejä enkä heidän tapojaan. Ne pilaavat ulkonäkönsä noin ja näemmä sinäkään et ajatellut omaa parastasi.. Ajatella että he ruhjovat kasvonsa noin.. En olisi sinusta uskonut", Malfoy sanoo itserakkaan antaumuksella. "Kidutu!", malfoy lausuu once again ja osoittaa Potterin poikaa. Tiettyyn rajaan asti oli kaikki mahdollista. Isä olikin puhunut joistain etuuksista. Tänne vain kaikki kelpasi. "Sirius on perheensä musta lammas ja hän kyllä löytää paikkansa.. Ei hän ikuisesti pysy vapaana!", Malfoy sanoo itsevarmuutta uhkuen vaikka puree huulta samalla kivusta. Koko kehoa tuntui kivistävän tuon äskeinen käsittely. Tällä menolla kumpikin makaisi puolikuolleena kohta maassa jos loppua ei tulisi.
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 11, 2004 16:30:48 GMT -5
"Äh, pää kiinni!" Harry sihahtaa ja luo tuiman katseen Malfoyn poikaan. Oli ainakin poika tullut isäänsä. Mutta ei.. Harry ei häviäisi tuolle. Ei ainakaan helpolla. Mulkaisee toista ja tuhahtaa tuon sanoille. Ääliö. Harry säpsähtää kuullessaan sen taas... anteeksiantamattoman kirouksen, joka osuu tuohon väistämättä ja niinkuin tuolla nyt ei muutenkaan olisi jo tuskia niin nyt ne tuskat ainakin olivat sitten monta kertaa pahemmat joskaan eivät varmastikaan tälläkään kertaa yhtä pahat kuin tämä olisi Voldemortin aiheuttamana. Kuitenkin tuo sätkii jonkin verran taas maassa kauheissa tuskan kivuissa.
|
|
|
Post by Draco Malfoy on Jun 11, 2004 16:38:45 GMT -5
Oli tämä kyllä aika nastaa. Ehkäpä hänen pitäisi puhua isänsä kanssa vaikka ehkä aivan pieni osa mielen takimmaisessa nurkassa huusi tämän olevan väärin. "Poistuus!", sanoo lopulta ja virnistää. "Ah, joko luovutat.. Tuo on niin turhaa.. Myönnetään en ykllä todellakaan isäni tai Pimeyden lordin tasolle mutta haluaisitko sinä edes maistaa miltä niiden loitsut maistuu? Sait nyt niinkuin esimakua.. Ajatella että kidutu loitsulla voi ajaa ihmisen järjiltään kuten erään perheelle kävi", Malfoy sanoo vihjailevaan sävyyn.
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 11, 2004 16:49:53 GMT -5
Edelleen sätkii ja kouristelee - tai jotain sinne päin - maassa älähdellen ja irvistellen kunnes Malfoy sanoo helpottavat sanat, joita Harry tosin ei kuule eli 'poistuus'. Harry alkaa ensin yskiä ja sitten haukkoo henkeään ennen kuin perääntyy joten kuten seinälle asti ja nousee ylös väsymyksestä huohottaen. Poika kääntyy toisen suuntaan. "Minä en luovuta Malfoy. Mutta katsotaan mitä sinä teet tilanteessa, jossa minä olen ollut." Potter katsoo tuota tuimasti ja heilauttaa tai pikemminkin survaisee sitten sauvallaan.... . "Harhastus... basiliski!!" Ensimmäisen sanan Harry kuiskaa niin, ettei Malfoy kuule ja toisen lähes huutaa niin, että tuo varmasti kuulee mikäli edes tietäisi mikä se oli. No kohta tietäisi. Pojan taikasauvan päästä tulee valtavan suuri basiliski käärme noiden kahden väliin ja Harry ottaa muutaman askeleen sivuseinän vierestä sivuun vilkaisten takaseinään. Tuonne oli vielä matkaa. "Halkinaurus!" Poika sanoo hiljaa osoittaen Malfoyta. Tuo harhautus basiliski ei tappaisi mutta saisi ehkä Dracon laskemaan alleen.
|
|
|
Post by Draco Malfoy on Jun 11, 2004 16:57:44 GMT -5
Hymy hyytyy. Kuinka tuo jaksoi. Sitten yllättäen iso basiliski käy kimppuun. Poika nielaisee perääntyen. Kidutu tuskin kelpaisi tuolle. No, hän oli harjoittanut yhtä toistakin loitsua tai no, kirousta eläimiin. Kyllä se toimisi. Sen olisi pakko. "AVADA KEDAVRA!", poika huutaa osoittaen tuota otusta. Vihreä valo lähtee sauvasta mutta koska basiliski ei ole aito se katoaa ja tuo vihreä valo osuu samaan aikaan Harryyn kuin tuon nauruloitsu osuu Malfoyhyn.
|
|
|
Post by Harry Potter on Jun 11, 2004 17:08:34 GMT -5
Ei Harry tiennyt miten hän jaksoi... kai se oli Sirius ja Lily ja James, jotka auttoivat jaksamaan kuten silloin Voldemortiakin vastaan viime vuonna. Niiden avulla kai tuo oli vielä päässyt ylös. Harry vilkaisee basiliskia. Uskottavan näköinen otus. Poika haukkoo edelleen henkeään äskeisen kidutuskirouksen takia ja koko tappelun takia helpottuneena.. Tuskin Malfoy tuota oikeaksi uskoisi. Tai no parempi jos uskoisi ja luovuttaisi. Onneksi tässä salissa ei enää ollut mitään sotkuja.. pöydätkin olivat jossain vaiheessa karanneet salin sivuille, tuossa oli yksi aivan Harryn takana. Kaksi pöytääkin katkaistu tosin molemmat korjattu. Harry hymähtää voitonriemuisena. Ei Malfoy tuosta käärmeestä selviäisi, ehkä se... . Ajatus katkeaa, Harry pysähtyy niille sijoilleen yritettyään juuri liikkua tosin edettyään vain parin askeleen verran kipeällä jalallaan. Tappokirous. Malfoy oli juuri lausunut sanat 'avada kedavra'. Harry kääntyy säikähtänyt ilme kasvoillaan Malfoyta kohti tosin vihreä valo tulee jotain ihme suhinaa pitäen vauhdilla Harrya kohti. Ei tuota ehtisi väistää... . Vihreä valo osuu poikaan ja tuo kaatuu maahan. [Taju pois Saa hittiä XD Ja hyppikee yli. En mie tajuttomana sano mitään XD *hyst. naurua*]
|
|
|
Post by Draco Malfoy on Jun 11, 2004 17:16:42 GMT -5
Malfoy on alkanut nauramaan. Näkee että basiliski katoaa. Hän näkee kuinka kirous jatkaa matkaansa osuen Potteriin ja näkee tuon kaatuvan. Nauru senkuin vain lisääntyy. Poika astelee lähemmäs nauraen vain lisää vedet silmissä.<br>"Kuuluisa Harry Potter on kuollut!", ulvoo naurusta. "Minä tapoin pojan jota ei edes Voldemort kyennyt tappamaan", Malfoy huudahtaa nauraen vain lisää ja kaatuu maahan hakaten nyrkillä lattiaa ja nauraa yhä.<br>"Potter on kuollut.. YTämä on aivan liian uskomatonta!", Malfoy hohottaa. Tuijottaa Potteria nauraen kuin viimeistä päivää ja koko sali täyttyy Malfoyn naurusta. No, kukaan muu tuskin älysi että nauru oli loitsittu. Voisi luulla että Malfoy todella nautti tuosta. Draco ulvoo ja kiemurtelee naurusta ja toistelee koko ajan lausetta: "Potter on kuollut vain minun ansiostani!"
|
|
|
Post by Clara Moore on Jun 11, 2004 17:23:08 GMT -5
Clara asteli käytävällä kun kuulee jonkun huutavan tappokirouksen. Lähtee äänen suuntaan ja avaa salin oven. Suu loksahtaa auki. Malfoy nauraa viimeistä päivää ja Potter makaa...kuolleena? Clara juoksee pojan luokse. "Mitä sinä teit? Tapoit Potterin! Kuinka sinä kehtaat.. Ja naurat vielä.. Juuri kun sain uuden ystävän sinä menet ja tapat tämän.. Tästäs saat!", Clara sanoo raivostuneena ja loikkaa nauravan Malfoyn päälle ja jästitietoudella alkaa nyrkeillään mukiloida tuota minne vain osuu pojan jatkaessa nauramista. Ei kai tuo ollut järkeään kokonaan menettänyt. "Lopeta tuo nauraminen.. Sinä kuolet.. Sinä joudut azkabaniin.. Sinä olet kuollut, malfoy!", Moore karjuu ravistellen tuota väkivaltaisesti. Kyyneleet virtaa poskilla. Raivon vääristämillä kasvoilla. Hän ei silti voinut käsittää että Potter voisi olla kuollut. Tämä ei voinut olla todellista.
|
|
|
Post by Tusken on Jun 12, 2004 4:42:14 GMT -5
Kalkaros asteli läheisellä käytävällä. Potter ei sitten ollutkaan päättänyt ilmaantua jälki-istuntoon ja tämä tarkoitti jälleen uutta syytä poistaa Rohkelikoilta pisteitä. Ja kenties pidentää Potterin jälki-istuntoa viikolla. Samassa Kalkaroksen ajatukset katkeavat, kun Suuresta salista alkaa kuulua huutoa, mukilointia ja naurua. Mitä tuolla tapahtui? Illallinen oli ohi, ei siellä enää pitäisi oppilaita olla. Severus kurtisti kulmiaan ja astui sitten saliin käskeäkseen oppilaita tappelemaan omissa tupahuoneissaan. Kalkaros pysähtyi ovelle. Moore hakkasi Malfoyta, joka nauroi hysteerisesti? "Neiti Moore, päästäkää oitis irt-" Kalkaros ärähti ja ryntäsi kohti tappelevaa kaksikkoa, mutta näki sitten jonkun makaavan maassa hyvin liikkumattomana. Potter. "Mitä täällä on tapahtunut?" Kalkaros ärähti ja kumartui sitten kiskomaan Mooren pois Malfoyn kimpusta, mikä oli helpommin sanottu kuin tehty.
|
|