|
|
Post by Lavender Brown on Sept 23, 2004 11:45:07 GMT -5
Lavender käveli hitaasti käytävällä muodonmuutoskirja sylissään, hän katsoi yhdestä ikkunasta ulos ja huokaisi. Taas ei ollut mitään tekemistä, läksyt ehkä pitäis tehdä, mutta ei niitä nyt jaksa. Lavender istui ikkunan pielelle ja tuijotti haikeana aurinkoiselle pihalle. Käytävä oli tyhjä ja hiljainen, "äh!" Lavender sähähti ja hyppäsi alas , hän lähti jatkamaan matkaansa. Pieni punainen kirja tuntui jotenkin polttavan hänen laukussaan, Lavenderin päiväkirja, ehkä se halusi lisäyksiä suureen salaisuusvarastoonsa. Mutta Lavender jatkoi matkaansa, tullen sisäpihan viereen. Hän astui pois katon alta ja istui penkille auringon alle. Hän sulki silmänsä.<br>
/outo, outo, outo I now/
|
|
|
|
Post by Yvonne Condon on Sept 28, 2004 9:24:34 GMT -5
[Tahtoo tulla mukaan pliss!?]
Yvonne laahusti kohti Lavenderia.
'Oliko koulussa aina näin tylssä?' hän mietti.
Lavenderin huomattuaan ja pitkän pohdinnan jälkeen hän lysähti tämän viereen.
"Miten menee?" Yvonne sanoi ilottomasti ja huitaisi samalla hiuksensa silmiltä. Yve huomaa Lavenderin punaisen kirjan ja tarttuu siihen.
"Mikä kirja tämä on?"
|
|
|
|
Post by Lavender Brown on Oct 7, 2004 6:39:08 GMT -5
/tule tule, ihanaa että joku tulee  / Lavender napasi kiinni kirjastaan ja sanoi: "Hyvinhän minulla, mutta tässä kirjassa on yksityisasioita. Joten päästätkö, pliis, irti? Kertoisit mielummin mitä sinulle kuuluu." Aurinko meni pilven taakse ja Lavender tunsi viileän tuulenvireen. Ei olisi todellakaan mukava jos joku saisi tietää hänen salaisista asioistaan, vaikkakin useimmat niistä olivat mennyttä aikaa, Lavender muisti kuinka oli toisella luokalla ollut kuoleman ihastunut Roniin, onneksi se oli mennyt ohi. Kolmas ja neljäs vuosi olikin päiväkirjatonta aikaa. Lavender havahdutti ajatuksensa nykyaikaan. |
|
|
|
Post by Yvonne Condon on Oct 10, 2004 2:23:51 GMT -5
Yvonne päästi kirjasta irti vähän säikähtyneenä.<br>"Ei mulle mitään erikoista kuulu, kai? Sattui vaan olemaan taas erittäin tylsä päivä, eikä mitään kiinnostavaa tapahtunut...taaskaan", Yvonne sihahto ja kierähti mahalleen.
"Saisi tapahtua edes jotain ihan pientä... tai JOTAIN! Tänne kuolee tylsyyteen!" Yvonne marisi ja siirsi katseensa taivaalle.
|
|
|
|
Post by Lavender Brown on Oct 10, 2004 5:06:25 GMT -5
"niinpä." Lavender vastasi huokaisten. "Tylyahon viikonloppuki vois tulla kohta... Luulis, että tylypahka ois viimenen paikka missä ei tapahtuis mitään." Lavender ajatteli haikeasti viime kesälomaa, kun hän oli ollut perheensä kanssa Ranskassa ja ottanut aurinkoa, uinut..... Täällä "pohjolassa" alkoi jo tuntua syksyn kylmät tuulet.
|
|
Parvati Patil
Velho/Noita
You can see my light in the darkness, honey.
Posts: 122
|
Post by Parvati Patil on Oct 10, 2004 8:54:48 GMT -5
[Tästähän vois saada jotain kivaa, saanko pliis liittyä? Jos en niin hypätkää yli  ] Ruskeahiuksinen tyttö asteli pitkin käytävää reippaasti, yllään oranssi paita ja tummat farkut. Tyttö ei halunnut aina kuljeskella kaapu päällään. Hän kuuli kahden ytön keskustelevan vähän matkan päässä, ja kiihdytti vauhtiaan. Tyttö kääntyi mutkassa ja huomasi rohkelikon ja jonkun toisen jutustelevan. "Moi Lavender, ja..Kukas sinä olet?" neito kysähti. Hän ei tunnistanut millään toista, vaikka yrittikin muistela, missä oli tämän nähnyt. "Mitä kuuluu?" Parvati sanoi kohteliaasti. |
|
|
|
Post by Yvonne Condon on Oct 12, 2004 5:00:46 GMT -5
[Tule vaan kyllä mulle käy! ;D]
Yvonne katsoi kummastuneena Parvatia.
"Yvonne Condon! Olen Rohkelikossa niinkuin sinäkin, hmmm... meillä taitaa olla samaan aikaan ennustusta!" Yvonne nousi seisomaan, ojensi kätensä Parvatille ja hymyili ystävällisesti.
Ehkä tänään sittenkin tapahtuisi jotain, Yvonne toivoi.
Aurinko puikahti taas esiin ja lämmitti mukavasti.
|
|
|
|
Post by Lavender Brown on Oct 12, 2004 8:56:15 GMT -5
/tervetuloa! / Lavender kääntyi. "Moi Parvati ja hyväähän minulle kuuluu." hän sanoi hymyillen. "Onkos sulla ollu yhtä tylsä päivä kuin meillä?" Lavender kysyi Parvatilta. Lavender siirsi laukkunsa pois penkiltä. Hän laittoi jalkansa ristiin ja nautti auringon säteistä. Ei hänkään tuntenut Yvonnea kovin hyvin, mutta hän oli mukava. |
|
Parvati Patil
Velho/Noita
You can see my light in the darkness, honey.
Posts: 122
|
Post by Parvati Patil on Oct 12, 2004 12:25:00 GMT -5
"Tylsäkö? Älä edes kysy!" tyttö sanoo ja huokaisee. Kääntyy katsomaan Yvonnea. "Ai joo, muistankin sinut ennustuksesta", neito huikkaa ja hymyilee pikkuisen. Nauttii ihanan lämpöisestä auringonsäteestä, ja sädehtii nyt kuin aurinko itsekin. Parvati pysähtyy kaivamaan laukkuaan. "Jaa-a...Taitaa olla vielä pari tuntia jäljellä", sanoo tutkien lukujärjestystä. Jep, ainakin Parvatilla oli vielä muodonmuutokset, ja loitsut. "Lav, eikö sinulla ainakin ole sama lukkari?" kysyy Lavenderilta. Taisipaollakkin, tytöt olivat ainakin valinneet suht samat aineet, mikäli neito oikein muisti. Neito haluaisi lintsata, mutta pelkäsi, että nuo olisivat hikipinkoja, ja käräisivät McGarmivalle, ja sitten pisteitä lähtisikin. [Tynkääh.....  ] |
|
|
|
Post by Lavender Brown on Oct 13, 2004 10:55:48 GMT -5
Lavender heilutteli jalkojaan ja rummutti penkkiä. Mutta lopetti kun kuuli Parvatin kysymyksen.
"Joo on." Lavender vastasi. Alkaisikohan tunti kohta, Lavender ajatteli ja katsoi isoa kelloa seinällä, vielä viisi minuuttia. Jotain vielä ehtisi tehdä jos vain keksisi mitä.
"Ääh kohta alkaa tunti ja meidän pitää hiostua luokkahuoneessa kuunnellen tylsistyneenä. Ootteko te tehny läksyt?" Lavender kysyy ja katsoo Yvonnea ja Parvatia.
/[shadow=red,left,300]jep, pitää-keksiä-jotain[/shadow]/
|
|
|
|
Post by Yvonne Condon on Oct 15, 2004 12:18:38 GMT -5
"Olen mä tainnut tehdä läksyt...tai siis jos joku ei ole repinyt niitä tähän mennessä, hehheh....", Yvonne sanoi ilottomasti ja tähyili ohi pyyhältäviä oppilaita. Hän yritti vaivalla keksiä jotain hauskaa sanotavaa, mutta ei keksinyt mitään. "Mä tapasin kesällä yhden Joshuan ja...", Yvonno kohautti kulmiaan ja virnisti Parvatille ja Lavenderille. "...Ja mä voin näyttää teille sen kuvan!" Yve kaivoi repustaan paksun jästikaupasta ostetun lehtiön ja selaili sitä vinhasti, viimein Yvonnen sormet pysähtyivät lyijykynällä piirretyn kuvan kohdalle. Kuvassa oli poika jonka hiukset oltiin nostettu geelillä pystyyn piikeiksi, pojalla oli kuluneet farkut jotka oltiin laskettu sen verran että niitä pystyi sanomaan lökäreiksi ja pitkänhassu t-paita jossa luki"Eks sä mua tunne?!" "Mä en halua herättää sitä henkiin, koska muuten joutuisin repimään kuvan... Oliko teillä mitään säpinää kesällä kenenkään kanssa?" Yvonne kysyi ja tunki lehtiötä kassiinsa. [Hauskaa...hetken mielijotheet ovat vaarallisia! VAROKAA!  ] |
|
Parvati Patil
Velho/Noita
You can see my light in the darkness, honey.
Posts: 122
|
Post by Parvati Patil on Oct 16, 2004 4:41:14 GMT -5
"Oon tehny joo läksyt", sanoo. Näyttää tehtyjä läksyjään toisille. Katselee Yvonnen ojentamaa kuvaa.
"Komea poika, heh" kikattelee ja virnistää. Tytöllä oli ollut hiukan säpinää kesällä, mutta hänen ei tehnyt meli puhua siitä, joten ei noteerannut kysymystä ollenkaan. Tyttö oli tavannut erään pojan, johon oli rakastnut, ja poika Pavatiin. Ongelmana oli, että poika asui Amerikassa. Tyttö ioli itkenyt monta yötä kesäloman päätyttyä. Parvati oli nimittäin ollut lomalla Amerikassa. Toki tyttö pystyi lähettelemään kirjeita, ja näkisi pojan ensi kesänä, mutta silti. Tyttö ei oikeastaan enää edes pitänyt pojasta, hän inhosi tätä, kun tyyppi oli käynyt hiukan imeläksi. Kääntyy katsomaan Lavenderia, joka ei ollut vielä vastannut.
|
|
|
|
Post by Lavender Brown on Oct 20, 2004 12:46:15 GMT -5
"Jep." sanoi Lavender vilkaistuaan kuvaa, "Söpö on."
Ranskassa oli kyllä ollut eurooppalaisia poikia, mutta ei se ollut mennyt flirttailusta pidemmälle,
varmaan muisto Oliverista kaihersi mieltä, he olivat eronneet juuri ennen lukuvuoden päättymistä. Lavender huokaisi ja sanoi: "Ei mitään ihmeempää säpinää oo ollu, Oliverin jälkeen." Hän sanoi viimeiset sanat hiljaisemmin.
Lavender naurahti vähän. Hiljaiset hetket ovat todella kiusallisia hän ajatteli.
"ööh....okei tää on aika tylsä kysymys, mut ootteko te ajatellu mitä teette koulun jälkeen, siis mihin ammattiin aijotte?" Lavender pudisti vähän päätään omalle keksimättömyydelleen ja käänsi katseensa neljän luihuisen jengiin.
|
|
Parvati Patil
Velho/Noita
You can see my light in the darkness, honey.
Posts: 122
|
Post by Parvati Patil on Oct 22, 2004 8:13:46 GMT -5
Tosiaan. Tyttö ei ollut vielä oikein ehtinyt ajatella, mihin ammattiin ryhtyisi. Samapa tuo, ei sillä niin suurta väliä ollut. Aurorin ura toki oli kiinnostava, mutta tuskin tyttöä tuohon ammattiin hyväksyttäisiin. Oikeastaan mikään ammatti ei neitokaiselle tuntunut sopivan, pitäisiköhän khta ruveta Pimeyden Lordin kannattajaksi? Ehkei sentään...
"Enpä oikein tiedä", vastaa lopulta. "Aurorin ura kyllä kiinnostaa..."
Katsoo myös luihuisjoukkua, joka mekastaa tuolla. Huokaus. Noilla oli aina hauskaa. Kaivaa laukustaan hiuslakan, ja suhauttaa hiukan pörröisiin hiuksiinsa sitä. Nypläilee käsissään roikkuvia moninkertasia löysiä nauhoja.
|
|
|
|
Post by Lavender Brown on Oct 24, 2004 7:36:02 GMT -5
Lavender katsoo Parvatia ja sanoi:" aijaa, mä ajattelin itselleni opettajan ammattia, mieluiten ehkä loitsujen opettajan ammattia." Miten Parvati näyttää aina noin tyylikkäältä, Lavender ajatteli ja katsoi omaa olemustaan.
Lavenderin äiti oli lähettänyt pöllöpostin jossa sanottiin että Lavender saisi ehkä silmälasit, ajatuskin kauhistutti Lavenderia, hän kuvitteli itselleen samanlaiset silmälasit kuin McGarmiwalla. Lavender naurahti vähän ääneen. Kello on jo tasan, tunti alkaa, mutta hänestä tuntui, ettei mitenkään jaksaisi nousta.
Lavender otti peilin laukustaan ja siisti hieman ulkonäköään.
|
|
/
]
]
]