|
|
Post by Clara Moore on May 23, 2004 15:35:07 GMT -5
Clara oli tylsistynyt oleskeluhuoneessa oloon. Ja päätyi tulokseen tulla vakoilemaan mitä muut tekivät. Hauskaa puuhaa itse asiassa. Katsella mitä muut tekivät. Mukaan hän otti tietenkin lehden jota lukemalla hän esitti keskittyvänsä muuhun. Hän nojaili seinään ja katsoi lehteen ja vilkuili ettei opettajia näkyisi. No, ei kai heissä mitää mutta varsinkin Kalkarokseen ei kannattanut törmätä sillä se sai aina neidon onkelmiin sillä hän rakasti piikittelyä ja olla ärsyttävä. Ja se ei toisi hymyjä muille rohkelikoille koska se vei pisteitä. ja itse saisi tylsiä jälki-istuntoja joten toivon mukaan tuo opettaja pysyisi tänään kaukana. Ehkäpä aulassa tapahtuisi jotain mielenkiintoista. No, ainakin toivoa sopii. Elämä oli tänään harmaata. Huokaisee ja jatkaa "lukemista". [Kaikki tänne  ] |
|
|
|
Post by Samantha on May 29, 2004 10:35:48 GMT -5
Samantha oli juuri menossa ulos, kun hän äkkäsi seinän vieressä seisovan Rohkelikkotytön, Clara Mooren. Moore näytti piileskelevän lehtensä takana ja se herätti oitis Samanthan huomion. Tyttö katsoi nopeasti, että lähettyvillä ei näkynyt opettajia ja lähti sitten astelemaan Rohkelikon luo. "Kas! Mooreko se siinä?" Samantha sanoi ja veti lehteä sivuun. "Etkai sinä vain ole piilossa ketään? Voin sanoa, että lehti ei tarjoa kylliksi suojaa, jotta se peittäisi sinut", tyttö sanoi ja naurahti pilkallisesti. Kyllä nuo viidesluokkalaisten jutut tiedettiin.
|
|
|
|
Post by Clara Moore on May 29, 2004 15:47:44 GMT -5
Tuijottaa toista tylsästi. Tämä oli toinen syy miksi hän halusi olla luihuinen. Hänen luonteensa sopisi luihuisiin muutenkin. Tyhmä hattu. Tuijottaa toista ivallisesti ja tuhahtaa.
"Mm.. Mikäs sun nimi olikaan? Teillä luihuisilla on kuulema oikein tylsiä nimiä.. Pitääkö se todellakin paikkansa.. Mutta asiasta toiseen.. Jos jättäisit tuollaisen.. Itse asiassa pieni totuus sinulle.. En ole omasta tahdostani 'rohkelikko'", tuhahtaa toiselle ja repäisee lehden eteensä ja jatkaa lukemistaan.
"Ja luulisi että noin vanha olisi jo vanhainkodissa", loksauttaa sitten.
|
|
|
|
Post by Samantha on May 30, 2004 4:52:42 GMT -5
Samantha katsoo rumasti Rohkelikon päälle. "Samantha Smith. Toivottavsti et pidä sitä tylsänä... Ja mitä sinä tuolla tarkoitit? En ole omasta tahdostani 'rohkelikko'", Samantha kysyy kummissaan. "Mihin sinä sitten haluaisit kuulua?" Tuo Rohkeikko oli tosiaan kummallinen. "Luulisi, että noin nuori olisi vielä päiväkodissa", tyttö sanoo myrkyllisesti.
|
|
|
|
Post by Clara Moore on May 30, 2004 5:35:17 GMT -5
Neito naurahtaa.
"Entä jos pidän.. Yleensäkään oppilaat eivät itse saa valita tupiaan.. Mikä on sääli.. Minun kannaltani.. Minä en viihdy omassani.. Monet sanovat että luonteeni sopisi paljon paljon paremmin luihuiseen mutta tiedä sitten.. Näemmä minut on tuomittu olemaan rohkelikko", sanoo huolettomasti ja katsoo toista kuin katsoisi pikkulasta.
"Nuoret pysyy kauniina.. Vanhat menettää hohdokkuutensa.. Kosmetologi tekisi sunkin iholle hyvää", sanoo sitten huolettomasti ja jatkaa lehden lukemista ja vilkaisee ettei Kalkaros ole eksynyt lähistölle. Se tästä puuttuisi. Siihen asti piikittely ja ärsyttäminen oli hauskaa kunnes joku opettaja ilmestyi. Tai no, muut vain vihjasivat että poikki mutta Kalkaros innostui yleensä puoltamaan omaa tupaansa ja sitten pisteitä ropisisi. Joten piti vahtia sen varalta. Sillä hetkellä olisi parasta kadota mutta siihen asti: ärsyttely ja piikittely vapaata.
|
|
|
|
Post by Samantha on May 30, 2004 5:55:11 GMT -5
Tyttö katsoo Claraan. "Haluaisitko olla Luihuinen?" hän kysyy hieman yllättyneenä, mutta peittää sen taitavasti. "Tuskin sinä haluaisit", Samantha nostaa toista kulmaansa ja katsoo Claraan. "Katso vain omaa ihoasi neiti Moore", hän sanoo pilkallisesti. Viisitoistavuotias, kun Clara oli, hänellä oli pahin aknevaihe menossa. Tuon tyllerön olisi turha alkaa hyppiä nenille. "Vanhemmat ovat viisaampia, nuoremmat täysiä ääliöitä", Samantha sanoo ja asettuu nojaamaan seinää vasten Rohkelikon viereen. Tavallaan hän toivoi, että ketään opettajaa ei tulisi paikalle, mutta tavallaan hän olisi toivonut Kalkaroksen tulevan. Se olisi kruunannut päivän. "Onko siellä jotain kiinostavaa?" tämä kysyy lopulta ja katsoo lehteen. Hän huomaa kuitenkin, että Claran silmät eivät liiku.
|
|
|
|
Post by Clara Moore on May 30, 2004 6:04:56 GMT -5
"Mm. Tehän voitte miettiä tuhat syytä miksei joku haluaisi olla rohkelikko.. Ja haluaisi olla luihuinen.. Rohkelikot ovat varsin.. omituisia. Mutta kyllä niitä sietää kun ei heidän seurassaan tarvitse pahemmin olla", murahtaa ja vilkaisee taas aulaan varmistaakseen ettei opettajia tule.
"No, minä sentään harrastan kosmetologilla käyntiä ja pidän huolen kauneudestani..", tokaisee vihjailevasti.
"Mutta miksi teikäläinen ei ole palvomassa ah, niin kansikuvauksellista Draco Malfoyta ja ehkä hänen kanssaan kiusaamassa pikkuista Potterin poikaa", sanoo sitten ivallisesti. Okei, Draco oli ihan syötävän näköinen tapaus mutta luihuisiin ei kannattanut ihastua- Mahdoton yhdistelmä.
|
|
|
|
Post by Samantha on May 30, 2004 6:17:00 GMT -5
"Sitä tuskin huomaa", Samantha sanoo hymyillen kuivasti ja silmäilee Claran kasvoja. "Kannattaisi varmaan vaihtaa kosmetologia". Tosiaan, missähän Malfoy mahtoi olla, kiusaamassa Potteria, kuten Clara sanoi? Samantha ei kuulunut niihin Malfoyn palvojiin, päinvastoin. Pahin niistä oli Pansy Parkinson. Tyttö naurahti Claran sanoille. "Minä en kuulu hänen ihailijoihinsa. Minä en voi sietää sen pojan pöyhkeilyä. Jos et ole sattunut huomaamaan, niin minä en liiku hänen kanssaan", tämä sanoo ja katsoo hänkin aulassa ympärilleen.
|
|
|
|
Post by Clara Moore on May 30, 2004 6:22:56 GMT -5
Kohauttaa olkapäitään. Toisia ärsytti se ettei hän pahemmin ärsyyntynyt mtoisten kommenteista.
"Ai et? Hm. Aa-a, mielenkiintoista..", sanoo kun tuo sanoo ettei pidä Malfoyn pöyhkeilystä.<br>"Ai ai ai.. Malfoyn kannattaisi hieman kunnostautua.. Tai Potter vie kaikkien suosion..", myhäilee. Itse hän ei pitänyt Potterista silleen että ihailisi tai mitään. Kiva tyyppi muttei hänen tyyppiään.
"Joillakin se vain nousee päähän.. Se ihailu..", sanoo sitten ja hymyilee teennäisesti.
|
|
|
|
Post by Samantha on Jun 1, 2004 6:52:55 GMT -5
Samantha katsoi pisteliäästi Claraa silmiin. "Väitätö, että minä pitäisin Potterista?" hän naurahti ilkeästi. "Saat pitää sen pojan minun puolestani. Minulla ei ole mitään sitä vastaan", tyttö sanoi. Samanthaa nauratti pelkkä ajatuskin Potterista. Sillä pojalla oli tosiaan noussut maine hattuun. Samantha ei olisi ikinä uskonut olevansa samaa mieltä kenenkään Rohkelikon kanssa. "Minäkin olen huomannut", hän sanoi.
(Nyt tuli täys surku...)
|
|
|
|
Post by Clara Moore on Jun 1, 2004 15:25:49 GMT -5
"Potterin.. Jos näin totta puhutaan hän on aika.. Nynnerö.. Hirveä viisastelija ja yrittää aina olla avuksi ja se viaton pikku poika joka ei koskaan tee mitään väärin", neito sanoo ja kohauttaa olkapäitään.
"Ja suosio ja kuuluisuus mitä hänellä on peräisin ainoastaan hänen perheensä ansiosta. Itse asiassa hän itse ei ole sitä aiheuttanut. Eli häntä ihaillaan vain sen takia että tiedät kyllä kuka osoitti häntä sauvalla ja epäonnistui tehtävässään. Ei Harry silloin itse tehnyt mitään.. Joten oikeastaan, hän ei ole tehnyt kuuluisuutensa eteen mitään... Vaikkakin hän elää yhä ja kai siinäkin on suoritusta. Mutta minulta hän saa ihailua vasta kun osoittaa todella olevansa sen veroinen", neito sanoo. Ja nyt oli aika olla hiljaa. No, tuollaiset asiat eivät sinänsä koskettaneet häntä. Olisi muuten aika hassua jos luihuinen ja rohkelikko ystävystyisivät. Olikohan ennen tapahtunut edes niin? No, hälläkö väliä sillä ystäviä hän ei etsinyt.
[Kaamea -.- Tää mun siis]
|
|
|
|
Post by Samantha on Jun 3, 2004 6:38:22 GMT -5
Samantha kuunteli hiljaa Claran papatusta Potterista. Niin, miksi ihmeessä sitä poikaa ihailtiin, eihän hän ollut tehnyt mitään. Paitsi säästynyt Tiedät-Kyllä-Kenen tappokiroukselta. Mutta eihän ollut varsinaisesti mitään tehnyt. Samanthaa ärsytti, kun opettajat paapoivat sitä poikaa. Hän kohautti välinpitämättömästi olkiaan ja pyyhkäisee hiuksia kasvoiltaan, ja katsoo sitten Rohkelikkoon. "Minulta hän ei sitä tule koskaan saamaankaan", tyttö toteaa. Samantha hymyili ilkeästi, mutta ei sanonut mitään.
|
|
|
|
Post by Clara Moore on Jun 3, 2004 6:55:42 GMT -5
"Jos hän on niin suuri.. Miksei hän mene ja hoitele Voldemortia tieltä", neito sanoo. Sen kun näkisi. Neito naurahtaa ajatuksilleen. Neito katsoo aulaan. Ei mitään. Ei tämä päivä voinut näin tylsäksi jäädä. Tulisi vaikka se Kalkaros ja kaatuisi selälleen. No, se olisikin harvinainen näky. Ja saisi varmasti vahingoniloisia hymyjä muilta paitsi luihuisilta.
"Kerroppas luihuinen.. Miksi teidän tuvanjohtajanne on sellainen kusipää?", tokaisee ja virnistää ilkeästi.
|
|
|
|
Post by Samantha on Jun 4, 2004 3:33:23 GMT -5
Samantha oli hetken hiljaa. "Niin", hän sanoo lopulta poissaolevasti. Samanthaa alkaa hiljalleen ärsyttää tuon naperon jutut. Hän hymyilee ilkeää hymyään ja katsoo purevasti Claraan. "Mitä jos menisit kysymään asiaa häneltä itseltään", hän sanoo. "Todennäköisesti hän on työhuoneessaan, että jos kiinostaa". Samanthan mielestä Kalkaros oli koulun paras opettaja. Hän oli ainoa, joka ei lellinyt Rohkelikkoja piloille. Samantha katseli hiljaa käytävälle. Tyttö ei ollut kova puhumaan. Puhui vain, kun oli tarpeen.
|
|
|
|
Post by Clara Moore on Jun 4, 2004 3:48:18 GMT -5
"Taidan jättää välistä. Siltä kun ei saa mitään järkevää tahi opettavaista vain pahantuulista kuittailua.. Se kaipais psykologia.. Sillä vain ei ole kaikki päässä kohdallaan..", neito tokaisee kohauttaen olkapäitään.
"Mutta ihmeen pakkomieleteinen teitä kohtaan.. No, tuskinpa hänen uransa enää kauan kestää", sanoo toivorikkaana.
|
|
]