|
Post by Cho on May 9, 2004 8:10:26 GMT -5
[elikkä jatkoa tuohon kirjastossa-topiciin...] Cho Chang käveli Katien vierellä huispauskentälle. Oli ihana ilma huispaukseen; aurinkoinen muttei liian lämmin, vähän tuulinen. Katien kanssa oli hauska harjoitella; tyttö ei ottanut peliä niin tosissaan kuin Angelina Johnson tai Alicia. Toivottavasti se Malfoy vain ei saapuisi paikalle... Cho laski luutansa ja istui maahan kiinnittämään huispaushansikkaitaan. Muita huispausvarusteita hänellä ei ollut, sillä tämähän oli vain rentoa harjoittelua. Sitten hän nousi ylös ja valmistautui hyppäämään luudalleen.
|
|
|
Post by Katie on May 9, 2004 9:07:23 GMT -5
Katie käveli Chon kanssa huispauskenttää kohti. Mitä täydellisin ilma huispaukselle! Tuuli leyhytteli kevyesti hiuksia kasvoilla. Katie katsoi, kuinka Cho laski luutansa maahan ja laittoi käsineet käteensä. Katie itse oli laittanut ne jo matkalla. Käsineet olivat hyödylliset, sillä luudasta voisi hyvinkin saada tikkuja käsiinsä. Cho valmistautui vasta nousemaan luudalleen, mutta Katie oli jo pyrähtänyt ilmaan. Oli ihana olla taas luudan selässä. Hetkessä Malfoyn aiheuttama paha tuuli oli haihtunut ja tyttö hymyili suupielet korvissa. Hän syöksähteli sinne tänne ja pysähtyi lopulta katsomaan, joko Chokin olisi päässyt luudalleen.
|
|
|
Post by Cho on May 9, 2004 12:30:54 GMT -5
Cho hyppäsi nopeasti luutansa selkään ja nousi nopeasti ylös taivaalle. Tuuli sai mustat hiukset hulmuamaan vapaina. Oli ihanaa tuntea taas vauhdin kiihtyvän lentäessään syöksyä korkealta melkein kentän hiekkaa hipoen. "Onkohan tänne tulossa muuta porukkaa?" Cho huusi Katielle; tyttö oli melkein kentän toisessa päässä eikä välttämättä kuulisi. Cho käänsi luutansa ja lensi Katien vierelle. [Muuta porukkaa...? Tulkaa vain kaikki tänne^^]
|
|
|
Post by Katie on May 10, 2004 8:48:45 GMT -5
Pian myös Cho oli ilmassa. Katie lenteli toisella puolella kenttää, eikä kuullut Chon kysymystä. Tyttö lähti lentämään kohti Chota. "Tuleekohan tänne muita?" Katie kysyi Cholta. Varmasti tulisi, päivä oli niin kaunis.
(Nyt tuli lyhkä...)
|
|
|
Post by Tusken on May 10, 2004 9:52:43 GMT -5
[No, jos kerran vaatimalla vaaditte.]
Kalkaros marssi kohti huispauskenttää katsellen ilmassa kiitäviä hahmoja. Tietysti. Joku oli lentämässä, eikä ollut merkinnyt sitä varauskalenteriin, joka roikkui pukuhuoneiden välisellä seinällä. Aivan kuin seitsemän kertaa toistettua yksinkertaista käskyä ei voisi muistaa. Severus tuhahti kiukkuisesti ja oli jo kääntyä pois. Hän oli halunnut viettää hetken ilman jatkuvaa meteliä, joka oli kesäloman loppumisen jälkeen alkanut. Nuo kaksi pelaajaa kuitenkin hillitsivät Kalkaroksen lähtemistä. Eivätkö ne olleetkin Rohkelikon ja Korpinkynnen pelaajia? Niin, Katie Bell ja Cho Chang. Kalkaros virnisti ilkeästi. Joukkueen jäsenet eivät saaneet harjoitella kentällä ilman etukäteen ilmoittautumista. Kalkaros asteli kentän laitamille ja jäi odottamaan, että kaksikko huomaisi hänet. Jokainen odotettu minuutti tarkoittaisi yhtä vähennettyä pistettä heidän tuviltaan...
|
|
|
Post by Harry Potter on May 11, 2004 7:01:08 GMT -5
[*hullunnaurua* Miehän tulin sopivasti paikalle x) Rohkelikolta pisteitä pois heti miun ekassa pelissä. Cool... . Ja lisäporukkaahan tänne kaivattiinkin x)] Harry astelee portaat alas Tylypahkan eteisaulaan luutansa kanssa ja eteisaulaa pitkin poika astelee suoraan koulun ovelle ja siitä ulos. Luudasta voisi päätellä jotain.. kuten sen, että Rohkelikon etsijä oli menossa harjoittelemaan huispausta. Kentälle päin kävellessään Harry laittaa käteensä huispaushanskansa ja ottaa tuon jälkeen paremman otteen luudan varresta. Onneksi sattui olemaan näin kaunis päiväkin... Mikä tämän voisi muka pilata? Olikohan Harry muistanut ilmoittaa etukäteen menevänsä harjoittelemaan? Poika kun oli melko kiireinen ainakin aina välillä.<br> Kentälle tullessaan Harry huomaa Chon ja Katien lentelemässä ja hymähtää hiljaa. Huomaamatta Kalkarosta tuo nousee luudalleen ja lähtee itsekin lentelemään. Mikä tämän päivän tosiaan voisi pilata? Vastaus oli kylläkin melkoisen lähellä, tuolla alhaalla nimittäin. [Nojoo... Mie en ole lukenut viitoskirjaa joten enpä puhu sen tapahtumista viesteissä mitään x) Ja tekstikin on sellaista että olisi ehkä pitänyt jättää kirjoittamatta Nah, harjoitus tekee mestarin.]
|
|
|
Post by Cho on May 13, 2004 8:42:52 GMT -5
Cho hymyilee nähdessään Harryn. "Katso, Katie... Saimme seuraa!" Pian sen jälkeen tyttö huomaa Kalkaroksen alhaalla. Ihanaa. Jaksoikin tuo kääkkä seurata häntä joka paikkaan. Joka ainoa kerta, kun Cho oli vähänkin tehnyt jotain sääntöjenvastaista, niin eikun vaan viisi pistettä pois korpinkynneltä, neiti Chang. Cho kääntyi taas katselemaan Harrya. Itse asiassa poikaa ei ollut näkynytkään vähään aikaan. Kun Harry nousi luudalleen ja lähti lentämään, tytön silmiin nousivat kyyneleet hänen muistaessaan Cedricin. [hm. aika lyhyt...]
|
|
|
Post by Katie on May 15, 2004 8:52:50 GMT -5
Katie katsoo Chon osittamaan suuntaan ja huomaa Harryn hänkin. Harry nousee luudalle ja nousee ilmaan, hän lentää hyvin. Samassa Katien silmään osuu maassa äkäisenä seisova professori Kalkaros. Tai siis, koskapa hän ei olisi ollut äkäinen. Tyttö lensi Chon luo. "Mitähän Kalkaros haluaa? Pitäisikö mennä alas? Hän näyttää katselevan meihin", Katie esitti ajatuksensa ja liikahti vähän maata kohti.
(Tuli lyhkä...)
|
|
|
Post by Tusken on May 17, 2004 11:03:02 GMT -5
Kalkaros jatkoi oppilaiden tarkkailua. Rasvahiuksisen professorin iloksi paikalle oli ilmestynyt myös Potter. Saisi tuokin jonkinlaisen rangaistuksen. Itse asiassa, Potterilta pitäisi ottaa enemmän pisteitä kuin muilta. Hänhän oli kävellyt professorin ohitse ja ilman ajanvarausta huispauskentälle se ei ollut kovin järkevää. Severus huokaisi hiljaa. Rohkelikot eivät ikinä oppisi, mutta näkyi Korpinkynsienkin joukossa olevan jääräpäitä. Pisteiden vähentäminen ja jälki-istunto tavallisimmin virkistivät muistia. Kalkaros kohotti kätensä ja viittasi kolmikkoa laskeutumaan. Oliko olemassa sääntöä, joka kielsi eri tupien pelaajien olemisen samaan aikaan kentällä? Ei, ei tainnut. Hänhän oli itsekin käyttänyt tätä veruketta hyväkseen kolmisen vuotta sitten. Mutta Malfoy oli todellakin tarvinnut harjoitusta. Ja, ikävä kyllä, tarvitsisi yhä.
|
|
|
Post by Harry Potter on May 17, 2004 11:23:12 GMT -5
Harry alkaa tuossa lennellessään miettiä, kuinka kauan hänen viime kerrastaan luudan päällä olikaan? Tai kuinka kauan viime huispausottelusta oli? No, hällä väliä. Ei Harry tahtonut muistella viime vuotta, ei todellakaan. Nyt se tosin alkoi väkisinkin tulla pojan mieleen... Ensin vuoden alku, siitä pikakelauksella koko vuosi ja lopulta ne kauheimmat tapahtumat. Kun Harry ja Cedric joutuivat sinne missä Voldemort oli, kun Cedric kuoli... . Oikeastaan Harry syytti siitä itseään vaikka kaikki käskivätkin olla syyttämättä. Jaa paitsi ehkä Luihuiset. Niitäkään ja niiden opettajaa ei onneksi ollut näkynyt pitkiin aikoihin, josta Harry oli vain enemmän kuin iloinen vaikka se, ettei Luihuisia ja etenkään Draco Malfoyta näkynyt, saattaisi merkitä hankaluuksia Harrylle. Poika lentelee jopa omissa ajatuksissaan ollessaan todella taitavasti ja sattuu kääntymään luutansa kanssa ylösalaisin. Se tavallinen huispauskenttä, tuolla kauempana näkyi koulu ja kun kenttää katseli hieman niin... Kalkaros. Severus Kalkaros. Luihuisten tuvanjohtaja. Juuri kun Harry luuli, ettei tuota tarvitsisi nähdä niin tuollahan se oli. Poika huokaisee ja kääntyy takaisin ainakin muiden silmille normaaliin asentoon, vilkaisee Chota ja Katieta ja katsoo sitten Kalkarosta. Asiaa tuolla ilmeisesti oli. Ja sehän ei ollut koskaan hyvä, jos Severuksella oli Harrylle tai muillekaan kuin Luihuisen oppilaille asiaa. Etenkään, jos hänellä oli Harrylle asiaa. Joten ei kai tässä muukaan auttaisi kuin mennä tuonne alas. Harry huokaisee taas ja menee alas professori Kalkaroksen eteen tosin sitä ennen laskeutuu luudaltaan alas päästyään maankamaralle. Poika vilkaisee Chota ja Katieta. Nuo tulisivat kai myös? Elleivät sitten olleet päättäneet alkaa kapinoimaan Kalkarosta vastaan. Huvittava ajatus sinänsä mutta jos tuon edessä vielä nauraisi, tai edes hymähtäisi, hän tulkitsisi sen kuitenkin väärin. Pojan katse kääntyy Severukseen. "Niin, professori Kalkaros? Teillä mahtoi olla asiaakin?"
[Njääh. Miksi minä aina kirjoitan väsyneenä vaikka ei todellakaan pitäisi -.-]
|
|
|
Post by Cho on May 18, 2004 8:24:03 GMT -5
Cho katsoo tylsistyneenä alaspäin. Tällä kertaa Kalkaroksella ei VOISI olla mitään valitettavaa. Eikö huispauskentällä harjoitteleminen ollut täysin sallittua tänä vuonna? "Mennään sitten. Kaipa on pakko." Tyttö aloittaa pitkän syöksyn kohti maata. Hän nousee juuri ennen törmäystä ylös, kaartaa aivan Kalkaroksen nenän edestä ja palaa maahan. Olisi paras olla tärkeää asiaa... [äh. Lyhyt.]
|
|
|
Post by Katie on May 19, 2004 6:36:08 GMT -5
Katie nyökkää Cholle. Harry on laskeutunut jo edellä maahan ja puhuttelee Kalkarosta. Katie lähti lentämään Chon perään ja pysähtyi hänkin Kalkaroksen eteen. "Mahtoiko professorilla olla jotain asiaa?" hän kysyi, ehkä hieman liiankin uhmakkaasti. Katie rupesi miettimään kaikkea mahdollista, mistä Kalkaros voisi olla vihainen, mutta ei kerta kaikkiaan keksinyt mitään.
|
|
|
Post by Tusken on May 20, 2004 12:38:22 GMT -5
Kalkaros tuhahti Chon syöksähtäessä suoraan kohti eikä hievahtanutkaan paikoiltaan. Oli helposti arvattavissa, ettei etsijä törmäisi opettajaan luudanvarrella lentäessään. Ellei sitten tekisi sellaista tahallaan. "Neiti Chang... Toivottavasti pystytte hallitsemaan lentotaitonne paremmin. Olisi ikävä valittaa asiasta tuvanjohtajallenne." Kalkaros siristi silmiään kuultuaan Rohkelikkojen sanat. Aina niin uhmakkaita. "Bell, Potter. Pitäkää kiinni käytöstavoistanne." Professori piti pienen tauon ja vilkaisi kaikkia kolmea vuoronperään. "Olin vain utelias tietämään, miksi Rohkelikot ja Korpinkynnet harjoittelevat kentällä, vaikkeivat ole merkinneet sitä varaustauluun." Kalkaros sanoi silkkisesti ja kohotti kevyesti kulmiaan. Hän oli äskettäin tarkastanut varaustaulun ja kumpikaan tuvista ei ollut merkinnyt aikavaraustaan sinne.
|
|
|
Post by Harry Potter on May 22, 2004 4:57:47 GMT -5
Harryn tekisi mieli nauraa tuolle Chon tempaukselle mutta tuo pitääkin vain perusilmeen kasvoilla. Kalkaroksen edessä kun ei kannattaisi nauraa millekään... . Tai muutenkaan pilailla millään asialla, lähtisi vielä paljonkin tupapisteitä. Poika on ensin hiljaa ja tuhahtaa sitten mielessään Kalkaroksen sanoille. Rohkelikkojen käytöstavat sattuivat olemaan hyvät Luihuisiin verrattuna mutta siitä tässä olisi nyt turhaa alkaa väittelemään. Oliko Harry unohtanut merkitä tämän harjoittelunsa varaustauluun? Ja Cho ja Katie myös? Ja Severus oli tietysti siitäkin perillä. Miksei olisi? Tuo mieshän etsi oppilaiden käytöksestä ja kaikesta muusta virheitä kuin leijona saalitusretkellään. "Tietääkseni meidän käytöstavoissamme ei ole muuta parantamista kuin se, että olisimme voineet merkata tämän varauskirjaan. Me vain harjoittelemme."
[Njet. Tyhjä pää...]
|
|
|
Post by Cho on May 22, 2004 8:21:45 GMT -5
Cho hymyilee muka viattomana. Tällä kertaa hän ei saisi jälki-istuntoa! "Itse asiassa - meillä ON lupa. Herra professori. Matami Huiski sanoi juuri tänä aamuna, että minun pitäisi harjoitella... Taidot ruostuvat." Tyttö jää tuijottamaan Kalkarosta yhä hymyillen. Jos hän tästä saisi rangaistuksen, se olisi ihme! Eihän hän ollut muistanut laittaa sitä varauskirjaan, mutta Matami Huiski voisi todistaa huomauttaneensa juuri aamulla, että neiti Changin olisi hyvä vähän harjoitellakin. Ja sanoneensa että tänään olisi hyvä tilaisuus, sillä varauskirja oli tältä päivältä tyhjä.<br>[lyhyt taas kerran...]
|
|