|
Post by Lainey on Aug 11, 2004 13:44:39 GMT -5
//Ensimmäinen Tylyahon viikonloppu.//
Vaaleahiuksinen tyttö istui yksin nurkkapöydässä. Hän kieputteli lanteille ulottuvasta palmikostaan karannutta hiuskiehkuraa ajatuksiinsa vaipuneena. Tämä oli hänen ensimmäinen Tylyahon viikonloppunsa ja hän ei tuntenut kylää lähes ollenkaan. Kolme Luudanvartta oli ainoa paikka, mikä oli hänelle tuttu. Vanhemmat eivät olleet antaneet viime vuonna lupaa ollenkaan, mutta olivat suostuneet lopulta pitken suostuttelujen jälkeen. Tyttö katseli kolpakkonsa pohjaa, jonne oli jäänyt hiukan vaahtoa.
|
|
|
Post by Oliver Wood on Sept 18, 2004 4:41:28 GMT -5
Oliverilla oli viikonloppu vapaata harjoituksista ja hän oli päättänyt tulla ostoksille Tylyhoon ja ehkä tavata joitakin ystäviään.
Oliver astui sisälle Kolmeen Luudanvarteen ja katseli ympärilleen. Paikka oli lähes täynnä, mutta Oliverin silmiin ei osunut ketään tuttua. Hän huomasi nurkkapöydässä istuvan tytön, joka näytti olevan täysin omissa ajatuksissaan ja ajatteli, ettei tämä pahastuisi, jos hän menisi hieman juttelemaan. "Hei", Oliver sanoi, "saako tähän situa?"
|
|
|
Post by Lainey on Sept 18, 2004 8:42:36 GMT -5
Hätkähtää hiukan, koska ei ollut odottanut seuraa. Nostaa katseensa poikaan. "Kaikin mokomin", sanoo hymyillen hiukan hämmentyneenä laskien kermakaljakolpakkonsa pöydälle ja irrottaa otteensa siitä.<br>Tyttö ei tuntenut poikaa ennestään, tosin ei tuntenut paljoa ketään koko koulusta. Hän nimittäin viihtyi enimmäkseen yksin. "Hmm, me emme taida tuntea?" kysyy hetken kuluttua ja tutkailee poikaa. Tämä oli jotenkin tutun näköinen, mutta tyttö ei saanut päähänsä, miten.
|
|
|
Post by Oliver Wood on Sept 18, 2004 9:02:16 GMT -5
"Ööö, emme varmaan", Oliver sanoo vaivautuneena toisen tutkivasta katseesta, "Minä olen Oliver." Hän istuu pöydän toiselle puolelle ja ryhtyy nyt vuorostaan tarkastelemaan tyttöä. "Sinä olet varmaan Tylypahkasta?" Oliver sanoo, arveltuaan tytön olevan itseään nuorempi. "En tosin muista nähneeni sinua koskaan siellä."
[Yrittäkää muistaa, että minä olen vasta aloittelija tässä pelaamisessa...]
|
|
|
Post by Lainey on Sept 18, 2004 10:45:42 GMT -5
[Totta kai. Aloittaminen on aina hankalaa. ^^]
Laineyn ilme kirkastuu. "Oliver? Oliver Wood? Sinä olit aikoinaan Rohkelikon huispausjoukkueen kapteeni ja pitäjä", sanoo ja hymyilee. Nyökkää hetken kuluttua. "Joo, olen Tylypahkan neljännellä luokalla ja Korpinkynnessä", hymähtää. "Niin, Lainey Cobb on nimeni. Minua ei paljoakaan käytävillä näe, koska viihdyn enimmäkseen kirjastossa ja oleskeluhuoneessa. Tai pihamailla", lisää.
|
|
|
Post by Oliver Wood on Sept 18, 2004 12:09:54 GMT -5
"Joo, niinhän minä olin, " Oliver sanoo ja hyimyilee hyvillään siitä, että Lainey oli tunnistanut hänet. "Nykyään pelaan Rapakon Palloseuran varajoukkueessa," hän sanoo ylpeyttä äänessään, "mutta sinä et taida pelata huispausta? Et ainakaan pelannut, kun minä olin Tylypahkassa."
[Anteeksi, etten saa kirjoitettua yhtään pidempää.]
|
|
|
Post by Lainey on Sept 18, 2004 12:34:22 GMT -5
[No problem.]
Hymyilee. "Minä en ole paljoakaan perehtynyt huispaukseen", tunnustaa hymyillen hiukan. "Eli en ole joukkueessa, mutta pidän pelin vauhdikkuudesta, johtuen varmaan sen takia, että kotona ollessani kiidän paikasta toiseen milloin milläkin kulkuvälineellä", lisää virnistäen. 'Kulkuvälineet' olivat pyörä, hevonen, auto ja bussi. Toiseksi mainittu oli hänen suosikkinsa, koska silloin hän oli elementissään.
|
|
|
Post by Oliver Wood on Sept 18, 2004 16:04:16 GMT -5
Miettii, mitä Lainey mahtoi tarkoittaa viimeisellä lausellaan. "Huispaus on maailman mahtavin peli" hän kuitenkin sanoo, "Se on loppujen lopuksi kovin yksinkertaista siinä täytyy vain kes..." Oliver tajuaa mahdollisesti pitkästyttävänsä tyttöä puheillaan huispauksesta ja päättää vaihtaa puheen aihetta. "Odotatko sinä jotakin ystävääsi vai, kun olet yksin täällä?" hän kysyykin sen sijaan, että alkaisi tapansa mukaan pitää luentoa huispauksen monimutkaisista taktiikoista.
|
|
|
Post by Lainey on Sept 18, 2004 16:51:06 GMT -5
Huitaisee kädellään pienen kaaren ja laskee sen takaisin pöydälle. "Ei, en odota. Ketäpä minä odottaisin, kun tuskin tunnen ketään omalta luokaltani", hymähtää. "Olen tällainen yksinäinen susi, ja viihdyn enimmäkseen yksikseni", lisää. Vaikka joskus tyttö kaipaakin seuraa. Inhimillistä, ja sen takia myös väistämätönstä.<br>"Pitääkin varmaan perehtyä huispaukseen enemmän, että en vaikuttaisi kummajaiselta myöhemmin. Olen nimittäin jästisyntyinen." Asia oli kyllä toisin päin, kun Lainey tuli ensimmäisen kerran Tylypahkaan. Muut olivat kummajaisia ja hän aivan normaali. Tai, normaali ja normaali, kuka tavallinen ihminen juoksee pitkin pihoja kepinpätkä kädessään huudellen mitä omituisimpia sanoja ja lauseita. Tyrskähtää omille ajatuksilleen.
|
|
|
Post by Oliver Wood on Sept 18, 2004 17:26:47 GMT -5
Hymyilee. Tämä tyttö taitaakin olla melko omalaatuinen tapaus. Mitä ilmeisemminkin tämä viihtyi omissa oloissaan, jos ei neljänteen luokkaan menessä ollut tutustunut muihin oppilaisiin. Tai ehkä tyttö vain ei ollut löytänyt ketään tutustumisen arvoista. "No, huispaustahan on loppujen lopuksi helppo ymmärtää, vaikkei sitä olekkaan helppo pelata," Oliver sanoo, muistellen, kuinka oli itse torjunut kaadon ensimmäistä kertaa pelissä Luihuisia vastaan. Oliverin hymy leveni entisestään.
|
|
|
Post by Lainey on Sept 19, 2004 6:40:58 GMT -5
Hymähtää. "Varmaan onkin, mutta minua ei saa millään tavalla nousemaan luudan selkään. Putoaisin heti kättelyssä", naurahtaa. No, ainakin luudanvarsi oli aivan liian kapea. Ja vauhtikin oli turhan luja, eikä lentopelko auttanut asiaa laisinkaan. "Mitäs huispausmaailmaan muuten kuuluu? Päivän Profeetan tilaukseni loppui enkä ole ehtinyt uusia sitä." Jos Lainey hakisi huispausjoukkueeseen, hän luultavasti hakisi lyöjän paikkaa. Vuosien tenniksen pelaaminen oli samantapaista kuin lyöjän tehtävä, tosin pelien ideat olivat täysin erilaisia.
|
|
|
Post by Oliver Wood on Sept 19, 2004 8:39:57 GMT -5
"Tornadot johtavat liigaa" Oliver sanoi heti, hyvillään siitä, että toista kiinnosti kuulla kuulla hänelle niin rakkaasta pelistä. "Mutta me olemme kolmansina, heti Kadlein Kanuunoiden jälkeen. Jos me voitamme Kanuunat ja Tornadot häviävät Ampiaisille, niin meillä voi viellä olla mahdollisuuksi voittaa mestaruus tänä vuonna. Tai siis..." Oliver meni hivenen hämilleen, "Siis minähän en pääse välttämättä ollenkaan pelaamaan, koska olen vain varajoukkueessa... Mutta nostaisihan se meidänkin arvoamme liigassa ja minähän olen vasta valmistunut koulusta, joten ei kai pitäisi odottakaan pääsevänsä heti pelaamaan oikeassa sarjassa." Mutta juuri sitähän Oliver oli aina halunnut. Voittaa Englannin liiga mestaruuden ja nousta arvostettujen huispaus tähtien joukkoon.
|
|
|
Post by Lainey on Sept 19, 2004 9:18:59 GMT -5
"Haaveesi taitaa olla päästä pelaamaan ja auttaa joukkuetta voittamaan, vai mitä?" hymyilee. "Minun on tulla kuuluisaksi kirjailijaksi." Haave oli pysynyt siitä asti, kun tyttö oli oppinut kirjoittamaan. Sulkakynä oli sananmukaisesti liimautunut hänen käteensä ja hän ei kestänyt viikkoakaan, ellei päässyt kirjoittamaan ajatuksiaan paperille. "Hmm, etkö sinä tilaa mitään?" kysyy hetken kuluttua.
[Tynkä, tynkä.]
|
|
|
Post by Oliver Wood on Sept 19, 2004 9:38:30 GMT -5
Yllättyy siitä, että Lainey oli heti arvannut hänen unelmansa, sillä hän oli viimeaikoina yrittänyt pitää sen omanaan. Siltä varalta, ettei kukaan voisi sanoa hänen epäonnistunen. "Kyllä, se olisi hienoa. Voittaa huispauksessa siis... Tai tulla kirjailijaksi," Oliver lisää ja katsoo sitten Laineyn tyhjää kolpakkoa. "Oikeastaan minä voisin ottaa kermakaljan. Haluatko sinäkin, vai oletko juonut jo tarpeeksi?"
|
|
|
Post by Lainey on Sept 19, 2004 10:28:15 GMT -5
Vilkaisee kolpakkoaan. "Voisin ottaa vaihteeksi jäävettä. Muuten paahdun tässä kaavussta", naurahtaa. Avaa laukkunsa ja kaivaa sieltä muutaman kolikon. "Minä voin käydä hakemassa juomat", sanoo nousten samalla seisomaan ja kävelee tiskille. Muutaman hetken kuluttua on taas pöydässä.<br>"Tuossa", sanoo ja ojentaa höyryävän kolpakon Oliverille. Itse hän istuutui vesilasi kädessään. "Joko muuten tiesit, että professori Lupin on taas opettamassa?" kysyy ja hörppää hiukan juomaansa.
|
|